Valmistelija
Matti Karttunen, kulttuuri- ja museojohtaja, Matti.Karttunen@mikkeli.fi
Kuvaus
Mikkelin kaupunginvaltuuston kokouksessa 22.5.2017 valtuutettu Markku Turkia esitti valtuutettujen Tapani Korhosen, Heikki Nykäsen, Olli Nepposen ja Matti Piispan kannattamana ponsiesityksen museostrategian laatimisesta Mikkelin kaupungille.
Mikkelistä on kehittymässä merkittävä arkisto-, muisti- ja historiatiedon keskittymä. Tämä antaa mahdollisuuden myös kaupungin elinvoiman vahvistamiseen. Museotoimen alueella on suunniteltu ja kehittämistä odottaa useita hankkeita, mm. Mikkelin taidemuseo, Sodan ja rauhan keskus Muisti, Jalkaväkimuseo ja Suur-Savon museo. Samalla myös Memory Campus on kehittymässä vahvasti. Eri hankkeiden toiminnallinen ja taloudellinen synergia tarvitsee kokonaisuuden näkemistä ja voimavarojen yhdistelyä.
Nykytilan kuvaus
Mikkelin kaupungin museot muodostuu kolmesta eri museoyksiköstä; kulttuurihistoriallisesta Suur-Savon museosta, Päämajamuseosta ja Mikkelin taidemuseosta, joka toimii myös Etelä-Savon aluetaidemuseona. Yleisölle avoimia museokohteita on yhdeksän. Ympärivuotinen aukiolo on Suur-Savon museossa, taidemuseossa (tällä hetkellä suljettu väistötiloihin muuton vuoksi) ja Päämajamuseossa. Kesäkaudella ja/tai tilauksesta avoimina olevia kohteita ovat Viestikeskus Lokki, marsalkka Mannerheimin salonkivaunu, Kivisakasti, Harjukosken mylly, Nikkisen torppa Suomenniemellä ja Pien-Toijolan talonpoikaismuseo Ristiinassa. Lisäksi museokokoelmien säilytystiloja on neljässä eri paikassa; Anttolassa, Vanhalla kasarmialueella, Kyyhkylässä ja entisen Karjaportin tiloissa. Taidemuseon siirtyessä väistötiloihin toimipisteiden määrä lisääntyy, koska kauppakeskus Akseliin mahtuu vain taidemuseon näyttelytilat, yleisöpalvelutilat sekä museoiden toimistot. Tällä hetkellä Graniittitalossa sijaitsevat museokokoelmien säilytystilat siirtyvät kahteen eri toimipisteeseen. Päämajamuseon kahvilan toiminta on lopetettu ja tila muutetaan kokoelmasäilytystilaksi. Lisäksi arvokkain osa taidekokoelmasta pyritään sijoittamaan vuokratiloihin Elkaan. Museon toimipisteiden lukumäärä kasvaa nykyisestä 14:stä viiteentoista taidemuseon väistötilaratkaisun myötä. Museossa on 12 vakanssia. Henkilökuntaa on tällä hetkellä 10 kokoaikaista työntekijää sisältäen yhden hallintopalvelukeskuksen toimistosihteerin (yhteensä 10,15 htv). Kaksi 0,5 htv:n museovirkailijan vakanssia on täyttämättä. Kesäisin yleisökohteiden avoinnapitoon palkataan koululaisia ja museoalan opiskelijoita yhteensä 11-12 henkilöä.
Mikkelin vanhalla kasarmialueella toimii Jalkaväen säätiön ylläpitämä Jalkaväkimuseo. Museossa on kaksi kokoaikaista työntekijää ja lisäksi määräaikaista avoinnapitohenkilökuntaa.
Kaupunginvaltuusto päätti kokouksessaan 20.8.2018, että Sodan ja rauhan keskus Muisti toteutetaan Päämajataloon. Yhteistyö Muistin ja Mikkelin kaupungin museoiden, erityisesti Päämajamuseon, välillä tulee jatkossa olemaan tiivistä ja toiminnallisten synergiahyötyjen löytäminen keskeisessä asemassa erityisesti avoinnapidon ja yleisöpalvelun suhteen.
Museostrategia
Museostrategia jakautuu kahteen osaan; Mikkelin kaupungin museoiden näyttelystrategiaan 2019 - 2024 ja Visioon ja strategiaan 2018. Näyttelystrategiassa tuodaan esille eri museokohteiden näyttelypoliittiset linjaukset. Visio ja strategia -osuudessa pohditaan keskeisiä muutostekijöitä ja niiden heijastusvaikutuksia museoiden toimintaan sekä valtakunnallisesti että paikallisesti. Samalla tehdään esityksiä toimenpiteiksi ja hahmotellaan toimenpiteiden aikataulutusta.
Resurssien riittävyyden turvaamiseksi tulevaisuudessa museostrategiassa esitetään hajallaan sijaitsevien toimipisteiden yhdistämistä suuremmiksi kokonaisuuksiksi. Käytännössä tämä tarkoittaa museoiden toimintojen keskittämistä kolmeen suureen yksikköön, jotka olisivat Päämajatalo (kohteessa sijaitsevat Pääamajamuseo ja Sodan ja rauhan keskus Muisti), Mikkelin taidemuseo (kohteessa sijaitsevat taidemuseo, Suur-Savon museo ja museoiden toimistot) sekä kolmantena museoiden kokoelmakeskus, johon keskitetään tänä päivänä hajallaan sijaitsevat museokokoelmien säilytystilat. Taidemuseon sijoituspaikka voisi olla peruskorjattu ja laajennettu Graniittitalo tai uudisrakennus. Kokoelmakeskus voidaan toteuttaa ylikunnallisena tai jopa ylimaakunnallisena ratkaisuna. Eräät museokohtet luovutetaan sopimuspohjaisesti muiden toimijoiden hallintaan. Tällaisia kohteita voisivat olla esim. Pien-Toijola Ristiinassa, Nikkisen torppa Suomenniemellä ja Harjukosken mylly.
Henkilöstöä ja toimitiloja koskevat kehittämisesitykset on ajoitettu vuosille 2019 - 2015. Erityisesti toimitiloja koskevat esitykset edellyttävät suuria taloudellisia investointeja, joten museostrategian toteuttamisaikataulu venyy 5 - 6 vuoden ajalle. Ensimmäisenä toimenpiteenä esitetään kokopäiväisen amanuenssin palkkaamista Päämajamuseoon vuonna 2019.
Mikkeli on ollut keskeisellä sijällä itsenäisen Suomen sotahistoriassa. Mikkeli on profiloitunut vahvasti Päämajakaupunkina. Tämän seurauksena Päämajamuseota kehitettiin voimakkaasti 2000-luvun alussa. Museota laajennettiin vuosina 2000 - 2001 toteutetussa hankkeessa, jonka jälkeen museon kävijämäärät ovat kasvaneet ja toiminta laajentunut voimakkaasti. Myös viime sotien aikaisen Suomen armeijan päämajan perinteen, muistitiedon, valokuvien ja esineistön kartutus sai uutta pontta. Museotoimen henkilöstöresurssit jäivät kuitenkin ennalleen toiminnan laajentumisesta huolimatta. Tällä hetkellä Suur-Savon museon amanuenssi vastaa omien tehtäviensä ohella myös Päämajamuseon näyttely-, kokoelma- ja asiakaspalvelutoiminnasta. Tehtävänkuvan laajuus edellyttää kuitenkin useamman henkilön työpanosta. Yleinen käytäntö maassamme museoalalla on, että jokaisella museoyksiköllä tulee olla sekä vastuullinen kokoelma- että näyttelyamanuenssi. Museostrategiassa esitetyn näkemyksen mukaan Päämajamuseo pystyy vastaamaan talvi- ja jatkosodan aikaisen Suomen armeijan päämajan perinteen vaalimisesta ja sen välittämisestä nykyisille ja tuleville sukupolville sillä edellytyksellä, että henkilöstöresurssointi saatetaan asianmukaiselle tasolle.
Mikkelin kaupunginhallitus palautti kokouksessaan 4.3.2019 § 93 Museostrategian uudelleenvalmisteluun. Valmistelua varten perustetaan työryhmä, johon pyydetään Hyvinvoinnin ja osallisuuden lautakunnan, Sivistyksen ja hyvinvoinnin palvelualueen ja Mikkelin kaupungin museoiden edustuksen lisäksi, edustajat Sodan ja rauhan keskus Muistista, Jalkaväkimuseosta sekä Mikkelin kehitysyhtiö Miksein matkailupalveluista.
Päätösehdotus
Esittelijä
Virpi Siekkinen, sivistysjohtaja, Virpi.siekkinen@mikkeli.fi
Hyvinvoinnin ja osallisuuden lautakunta valitsee keskuudestaan jäsenet Museostrategian valmistelutyöryhmään ja päättää Museostrategian jatkovalmistelusta.
Päätös
Hyvinvoinnin ja osallisuuden lautakunta valitsi Museostrategian valmistelutyöryhmään Hannu Toivosen, Laura Hämäläisen ja Jatta Juholan. Matti Karttunen kutsuu työryhmän koolle ja ensimmäinen kokous pidetään toukokuussa.