Kuvaus
Harjoitusjäähalli asetettiin käyttökieltoon 5.7.2024. Korjaussuunnitelmat valmistuvat syyskuun lopulla ja korjausten tarkempi aikataulu tämän jälkeen. Arvio on, että harjoitusjäähalli on jälleen käytettävissä talvikauden 2025-2026 alussa. Kaudella 2024-2025 on Mikkelissä vain yksi jäähalli eli kilpajäähalli. Kaiken harjoittelun, pelien ja kilpailuiden siirtäminen yhteen halliin ei ole mahdollista, mikä tarkoittaa merkittävää vähenemistä jäävuoroissa kaikilla harrasteseuroilla ja tämän myötä jopa harrastajien tippumista pois seuratoiminnasta ja seuroille taloudellisia menetyksiä.
Jääurheilun talouden tunnuslukuja: jäähallien vuosittaiset menot ovat noin 1,88 miljoonaa euroa, josta Mikkelin Jäähalliyhtiö Oy:n yhtiövastikkeiden osuus on noin 1,54 miljoonaa euroa. Vuosittaiset toimintatuotot ovat noin 284 000 euroa. Hänskin vuosittaiset kustannukset ovat noin 165 000 euroa, tuotot noin 20 000 euroa. Hänskin kulut ja tuotot muodostuvat toiminnasta vuoden ympäri. Hänski on Kamppareiden kotikenttä, jossa pelataan bandyliigan pelit. Hiekka- ja jääkenttien, joista suurimmat kustannukset ovat Urpolan tekojäällä, vuosittaiset menot ovat noin 93 000 euroa ja tuotot noin 4 500 euroa.
Jäähalleissa toimivat seurat (ja jäsenmäärä/juniorit) ovat Juniori-Jukurit (536/456), Mikkelin Luistelijat (100/70), MAHL (1341/395), Kampparit (130/98) silloin kun ulkotekojäät eivät vielä ole käyttökunnossa sekä Jukurit HC Oy. Lisäksi jäävuoroja on noin kymmenellä harrastus-/yritysporukalla, joille jääaikaa annetaan sen verran kuin lasten ja nuorten vuoroilta jää eli pääasiassa myöhäisillat ja aikaiset aamut. Urheiluakatemia harjoittelee molemmissa halleissa tiistai- ja torstaiaamuisin. Päiväaikana hallit ovat koulujen ja päiväkotien käytössä. Kahden hallin ollessa käytössä vapaata jääaikaa löytyy jonkin verran arkipäivisin, arki-illat ovat varattuja pääsääntöisesti klo 15-21, viikonloput ovat varattuja keskimäärin klo 10-19.
Kaudella 2024-2025, kun käytössä on vain kilpahalli, on varattuja vuoroja päivittäin keskimäärin klo 7-22. Tällä hetkellä päivittäin on noin tunti varaamatonta aikaa, kun koulut eivät ole vielä siirtyneet sisäliikuntaan. Junioreiden, jotka harjoittelevat pääasiassa harjoitushallissa, jäävuorojen määrä on lähes puolittunut. Jäävuoroja hyödynnetään mahdollisimman paljon, joten jäälla saattaa olla useampi joukkue/ryhmä samaan aikaan. MAHL:n jäällä tapahtuvat pelit ja turnaukset on peruttu kaudella 2024-2025. Kamppareista edustusjoukkue pääsee jäälle kerran viikossa, muille ei riitä jääaika hallissa, vaan he aloittavat kauden, kun ulkotekojäät on saatu käyttökuntoon.
Juniori-Jukurit on siirtänyt joukkueiden pelejä Rantasalmen jäähalliin, jossa pelaavat viikonloppuisin. Liigan, U20 ja U18 pelien aikaan kaikki harjoitusvuorot jäävät pois, näitä pelejä on useampi viikossa. Lähikunnista Rantasalmella on viikonloppuisin vapaita vuoroja, joita voi hyödyntää, myös Varkaudessa vapaita vuoroja on jonkin verran. Savitaipaleella myös viikolla jonkin verran vapaata. Kangasniemi on hyvin täysi, siellä ei juuri vapaita vuoroja ole tarjota. Viikolla naapurikuntaan kulkeminen isommalla ryhmällä ei käytännössä juurikaan toimi ja nostaa perheiden kustannuksia. Harjoitushallissa harjoittelevat seurat voivat hakea kaupungilta avustusta junioreiden harjoitusten ja pelien siirtymisestä aiheutuviin kustannuksiin. Seurojen varainhankinnan tärkeä osa eli kilpailut ja turnaukset ja niiden yhteydessä toimivat kahviot ym. jäävät pääsääntöisesti tulevalta kaudelta pois. Juniori-Jukurit on arvioinut, että menetys tuloissa on noin 100 000 euroa.
Urpolan tekojääkaukalon väliaikainen kattaminen parantaisi jäävuorotilannetta. Jään kattaminen pitää olosuhteet tasaisempana. Lumisade ja vesisade sekä auringon paiste lisäävät jäänhoidossa tehtävää ylläpitotyötä huomattavasti. Lumisateen jälkeen kenttä joudutaan auraamaan ja vasta tämän jälkeen tekemään jäänhoitokoneella itse jään hoito. Sekä auraus että jäänhoito vie noin tunnin. Jos lunta sataa koko illan, on jään käyttö varatuilla vuoroilla hankalaa, ylläpitotöitä ei ehdi vuorojen välissä tehdä. Vesisade kasvattaa jään paksuutta, mikä lisää jään höyläämisen tarvetta ja lisää ylläpitotyön aikaa. Keväällä auringonpaiste sulattaa voimakkaasti jäätä erityisesti kaukalon laidalla ja lisää samalla sähkönkulutusta. Syksyllä ongelmana on puunlehtien kerääntyminen kaukaloon. Hänskiin ja Urpolan tekojäille pyritään tekemään jäät lokakuun aikana, mutta aikataulu on sidoksissa ulkolämpötiloihin.
Urpolan tekojääkaukalon kattamisen mahdollisuudet alueelle ja rakentamisen arvioitu aikataulu sekä tarkemmat kustannukset ovat selvittelyssä ja lisätietoa näihin saadaan tiistaina 17.9. Alustava kustannusarvio puolen vuoden ajalle on noin 150 000 - 200 000 euroa ylläpitokustannuksineen (mm. katoksen vuokra, kasaus, purku, valaistus, lumen poisto katoksen päältä). Kattaminen tarkoittaa samankaltaista rakennelmaa, jota käytetään myös suojaamaan rakennuksia rakentamisvaiheessa. Kaukalon päälle tulisi sekä "katto" että "seinät". Vastaavaa kokeilua ei ole löytynyt muista kaupungeista.
Urpolan tekojään kattaminen tarkoittaisi liikuntapalveluiden käyttötalouden määrärahan ylittymistä vastaavalla summalla. Tähän ylitykseen tulisi hakea lisämäärärahaa valtuustolta.
Päätösehdotus
Esittelijä
-
Virpi Siekkinen, sivistysjohtaja, Virpi.siekkinen@mikkeli.fi
Päätösehdotus annetaan kokouksessa asiaan liittyvien tarkempien tietojen ollessa vielä tässä vaiheessa valmistelussa.
Päätös
Esittelijän päätösehdotus kokouksessa:
Saatujen selvitysten johdosta hyvinvoinnin ja osallisuuden lautakunta päättää, ettei Urpolan tekojäätä kateta kaudella 2024-2025. Kattamisen karkea kustannusarvio on 150.000 – 200.000 euroa ja tätä rahaa ei ole hyvinvoinnin ja osallisuuden lautakunnan käyttötaloudessa. Lisäksi kattaminen tarkoittaisi, että tekojään käyttöaikaan syyskaudella tulisi arviolta noin kahden viikon tauko (marras-joulukuussa sääsuojan rakentamisen ajaksi) ja vaikka sääsuoja pidentäisi tekojään käyttöaikaa keväällä, jäisi katetun kaukalon hyöty lyhytaikaiseksi.
Päätösehdotus hyväksyttiin.
Merkittiin muutos käsittelyjärjestykseen, jonka mukaan tämä pykälä käsiteltiin pykälän 88 (Ilmoitusasiat ja viranhaltijoiden päätökset tiedoksi) jälkeen.