Valmistelija
Tiia Tamlander, vt. talousjohtaja, tiia.tamlander@mikkeli.fi
Kuvaus
Sote-uudistuksen rahoitusvaikutukset
Vuosi 2023 on kuntataloudessa poikkeuksellinen ja historiallinen. Sote-uudistuksen myötä kuntien tehtäväkenttä ja talous muuttuvat hyvin olennaisella tavalla, kun sosiaali- ja terveydenhoitopalveluiden sekä pelastustoimen järjestämisvastuu siirtyy hyvinvointialueiden vastuulle. Etenkin sosiaali- ja terveyspalveluiden osalta uudistus tuo kuntatalouteen helpotusta, kun hankalasti ennakoitavat ja nopeasti kasvavat sote-menot siirtyvät pois kuntien vastuulta. Samalla kuitenkin myös siirtyviä palveluita vastaava tulorahoitus siirtyy kunnilta hyvinvointialueille.
Valtakunnallisesti käyttötalouden muutos toteutetaan siten, että kunnilta hyvinvointialueille siirtyviä sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen nettokustannuksia vastaavasti siirretään koko maan tasolla yhtä paljon tuloja, jotka koostuvat peruspalvelujen valtionosuuksien ns. sote-perusteisista osista, yhteisövero-osuudesta, kunnallisverosta sekä veroperustemuutoksista aiheutuvista verotulojen korvauseristä. Siirto tehdään edellä kuvatun periaatteen johdosta valtion ja kuntien suhteen näkökulmasta neutraalisti, mutta käytännössä uudistuksella voi olla suuriakin heikentäviä tai vahvistavia talousvaikutuksia yksittäisen kunnan tasolla. Tämä siitäkin huolimatta, että järjestelmä sisältää vaikutuksia molempiin suuntiin tasaavia ja rajaavia tasauselementtejä.
Kuntien sote-uudistukseen liittyvät rahoituslaskelmat on päivitetty viimeksi keväällä 2022. Laskelmissa on huomioitu kunnilta hyvinvointialueille siirtyvien kustannusten ja tulojen määrät vuoden 2021 tilinpäätösennusteiden ja vuoden 2022 talousarvioiden tietojen mukaisina. Tämän hetken arviolaskelmien mukaan siirtyvien kustannusten yhteismäärä on valtakunnallisesti noin 21,2 miljardia euroa.
Rahoituslaskelmat on määrä päivittää seuraavan kerran kesällä 2022, jolloin kustannuspohjaan päivitetään valmistuneiden v. 2021 tilinpäätösten mukaiset tiedot. Näiden laskelmien pohjalta määritellään vuodelle 2023 vahvistettavat rahoituserät tasauksineen. Lopullisiksi laskelmat saadaan päivitettyä vasta vuonna 2023, kun vuoden 2022 tilinpäätöstiedot ovat käytettävissä. Tällöin määritetään rahoitus vuodesta 2024 eteenpäin (sisältäen lopulliset tasauselementtien euromäärät) sekä lasketaan mahdolliset oikaisuerät vuoden 2023 peruspalvelujen valtionosuuteen. Tämänhetkisen sääntelyn mukaan vuoden 2023 valtionosuuteen kohdistuvat oikaisut kirjataan puoliksi vuosille 2024 ja 2025, vaikka oikaisujen suuruuden vahvistavat laskelmat valmistuvat jo vuoden 2023 aikana. Essoten ennakoimien v. 2022 talousarvion ylityspaineiden vuoksi valtionosuuksiin kohdistuva lisäleikkaus näyttää varsin todennäköiseltä.
Sote-uudistuksen rahoituslaskelmiin liittyy etenkin yksittäisen kunnan näkökulmasta vielä erittäin suurta epävarmuutta. Kunnalle jäljelle jäävien valtionosuuksien kannalta ratkaisevaa on, miten hyvin sote-kustannukset pysyvät vuonna 2022 budjetissa. Budjettiylitykset johtavat pysyviin lisäleikkauksiin kunnalle jäävistä valtionosuuksista.
Sote-palveluiden menojen kustannusten talousarvioylitykset kasvattavat kunnan valtionosuuslaskentaan pysyväksi elementiksi jäävää muutosrajoitinta, joka Mikkelin osalta on tämänhetkisissä laskelmissa 8,9 miljoonaa euroa negatiivinen. Mikkelin kohdalla riski muutosrajoittimen kasvuun on erittäin suuri paitsi Essote-kuntayhtymän talousseurannassa raportoidun kuntalaskutuksen ylitysennusteen, myös kuntien maksettavaksi todennäköisesti tulevan Essoten palkkaharmonisoinnin vuoksi. Essoten kärkipalkkoihin tehtävä palkkaharmonisointi on osumassa jäsenkuntien talouden tulevaisuuden kannalta huonoimpaan mahdolliseen aikaan, sillä vuosille 2021 ja 2022 kohdistuvat sote-palveluihin kohdistuvat lisäkustannukset huonontavat jäsenkuntien asemaa sote-uudistuksen rahoituslaskelmissa.
Keväällä 2022 päivitettyjen sote-rahoituslaskelmien perusteella lukittiin kunnilta hyvinvointialueille siirtyvien tuloverojen määrät. Osana tulojen siirtoa kunnilta hyvinvointialueille kaikkien kuntien kunnallisveroprosentteja alennetaan tasasuuruisesti 12,64 prosenttiyksiköllä vuonna 2023. Mikkelin kaupungin vuoden 2023 kunnallisveroprosentiksi muodostuu näin ollen sote-uudistuslainsäädännön perusteella 9,36 %. Kuntien verotuloissa alenema ei näy täysimääräisesti vielä vuonna 2023 verotulojen tilitysmekanismin takia; verotuotoissa on vielä ns. ”tilityshäntä” vuonna 2023, joka poistuu seuraavien vuosien verotuloista. Mikkelin osalta tämän erän suuruus on arviolta 7–8 miljoonaa euroa. Kunnallisveroprosenttien laskun lisäksi yhteisöveroa siirretään kuntien ryhmäosuudesta hyvinvointialueiden rahoitukseen yksi kolmasosa.
Soteuudistukseen liittyviä laskelmia päivitetään verkkosivulle https://soteuudistus.fi/rahoituslaskelmat. Valtiovarainministeriön kevään 2022 kuntatalousohjelmassa käsitellään laajasti sote-uudistuksen vaikutuksia kuntatalouteen. Koko kuntatalousohjelma sekä tiivistelmä sen keskeisestä sisällöstä ovat luettavissa osoitteessa https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/164004.
Talousarvion 2023 valmistelun lähtökohdat ja tasapainotustoimenpiteet
Mikkelin kaupungin taseessa on vuoden 2021 tilinpäätöksessä noin 33,6 miljoonaa euroa kumulatiivista alijäämää. Myös kuluva vuosi 2022 on muodostumassa alijäämäiseksi sote-kuntayhtymä Essoten raportoimista sote-kustannusten ylityspaineista johtuen. Edellä kuvatun mukaisesti sote-kustannusten muodostuminen talousarviota suuremmaksi huonontaa Mikkelin kaupungin sote-uudistuksen rahoituslaskelmia ja pienentää jäljelle jäävien lopullisten valtionosuuksien määrää. Ns. kriisikuntakriteereitä koskevan sääntelyn (kuntalaki 110.3 §) mukaan Mikkelin kaupungin on kyettävä kattamaan taseeseen kertyneet alijäämät vuoden 2023 loppuun mennessä.
Kaupunginvaltuusto on päättänyt kaupungin talouden tasapainotustoimenpiteistä viimeksi 28.3.2022 § 44 hyväksytyssä Palvelut ja tulevaisuus -ohjelmassa. Saman päätöksen liitteeksi on koottu päätöksen liitteeksi myös yhteenveto aiempien tasapainotusohjelmien toimenpiteistä. Mainittu yhteenveto on liitteenä. Kaupunginvaltuusto on päätöksellään velvoittanut kaikki talousarviovalmisteluun osallistuvat viranhaltijat huomioimaan ohjelmassa linjatut tasapainotustoimenpiteet tulevien vuosien budjettivalmistelussa. Näin ollen sekä Palvelut ja tulevaisuus -ohjelman että aiempien tasapainotusohjelmien toimenpiteet on huomioitu talousarvioraamin valmistelussa.
Tasapainotusohjelmien toimenpiteiden osalta on huomioitava, että jokaisesta palvelurakenteeseen vaikuttavasta muutoksesta on tehtävä toimivaltaisten toimielinten erilliset hallinnolliset päätökset kuntalain ja Mikkelin kaupungin hallintosäännön edellyttämällä tavalla sekä toteutettava päätösten valmistelujen yhteydessä asiaankuuluvat kuulemiskierrokset ja tarvittavat arvioinnit.
Talousarvioraamissa on huomioitu alla olevan taulukon mukaiset Palvelut ja tulevaisuus -ohjelman mukaiset, vuoteen 2023 kohdistuvat uudet tasapainotustoimenpiteet. Vertailun helpottamiseksi toimenpiteet ovat samassa järjestyksessä kuin Palvelut ja tulevaisuus -ohjelman aineistoissa.
|
Toimenpide
|
€
|
|
Konsernipalveluiden HTV-vähennys
|
308 571
|
|
Otavan lähipalvelupisteen sopimuksen uudistaminen
|
16 000
|
|
Ulkovaalitelineet
|
10 000
|
|
Äänestysalueiden tiivistäminen
|
4 500
|
|
Kuntouttavan työtoiminnan siirtyminen HVA:lle
|
1 400 000
|
|
Säästö kesätyörahasta
|
50 000
|
|
Peitsarin koulun yhdistäminen Lähemäkeen
|
134 000
|
|
Tilauskuljetusten rajoitus Waltti-kortin avulla
|
50 000
|
|
Lukion säästötavoite
|
150 000
|
|
Kansalaisopiston menosäästö
|
100 000
|
|
Asiointipalvelun siirto kirjastolle
|
100 000
|
|
Suomenniemen ja Otavan kirjastot
|
50 000
|
|
Liikuntapalveluiden menosäästö
|
100 000
|
|
Nuorisopalveluiden menosäästö
|
30 000
|
|
Asto-palvelualueen HTV-säästö
|
141 429
|
|
Naistingin ja rakennuspalv. yhteistyön syventäminen
|
40 000
|
|
Yksityistieavustusten leikkaus
|
140 000
|
|
Leikkaus avustuksista ja kumppanuuksista
|
573 000
|
|
Yhteensä
|
3 397 500
|
Lisäksi talousarvioraamiin on sisällytetty Palvelut ja tulevaisuus -ohjelman sivulla 30 esitetyt säästötoimenpiteet, joista tuli laatia tarkempia taustaselvityksiä. Pyydettyjä selvityksiä on esitelty kaupunginhallituksen suunnittelukokouksessa 23.5.2022. Näillä talousarvioraamissa huomioiduilla säästötoimilla on alla olevan taulukon mukainen toimintakatevaikutus.
|
Toimenpide
|
€
|
|
Säästö uimahalleista; toisen lakkautus tai ulkoistus
|
415 000
|
|
Lentokenttäpalveluiden lakkautus tai rahoituspohjan laajennus
|
350 000
|
|
Aluejohtokuntien toimintamallin muutos
|
110 000
|
|
Suomenniemen koulun lakkauttaminen
|
227 000
|
|
Varhaiskasvatuksen muutoksista saatavat säästöt
|
205 000
|
|
Yhteensä
|
1 307 000
|
Lentokenttään liittyvän säästötoimenpiteen osalta on syytä huomioida, että aiemmissa säästöohjelmissa on linjattu 100 000 euron säästöstä lentokentän toimintaa tehostamalla vuonna 2023. Tämän säästön vaikutus on eliminoitu talousarvioraamin kokonaislaskennasta sillä oletuksella, että edellä olevassa taulukossa esitetty lentokenttään kohdistuva, raamiin sisällytetty tasapainotustoimenpide toteutuu. Säästöohjelmakokonaisuuden näkökulmasta 100 000 euron säästö on vaihtoehtoinen ratkaisu lentokenttäpalveluiden lakkautukselle.
Palvelut ja tulevaisuus -ohjelmassa muiden selvitettävien asioiden yhteydessä (ohjelman s. 29) mainitun ruoka- ja puhtauspalveluiden ulkoistamisen selvittämisen osalta on raamivalmistelussa lähdetty siitä olettamuksesta, että Mikkelin kaupunki perustaa yhteisen ruoka- ja puhtauspalveluita tuottavan tukipalveluyhtiön Etelä-Savon hyvinvointialueen kanssa. Kaupunginhallituksen päätöksen 16.5.2022 § 221 mukaisesti kaupunki on aloittanut hyvinvointialueen esityksestä mukaisesti neuvottelut inhouse-yhtiön perustamisesta hyvinvointialueen kanssa. Sote-uudistukseen liittyvän lainsäädännön mahdollistaman siirtymäajan turvin ruoka- ja puhtauspalveluiden on raamivalmistelussa oletettu toimivan osana kaupunkiorganisaatiota vielä ensimmäisen kvartaalin ajan, jonka jälkeen toiminta siirtyisi perustettavalle yhtiölle. Neuvottelut ja valmistelutyöt ovat kuitenkin vielä kesken eikä lopullisia päätöksiä yhtiön perustamisesta ole tehty, joten tiedot tarkentuvat vasta myöhemmin talousarviovalmistelun edetessä.
Toimintakatteen ja tuloksen muodostuminen
Talousarvioraami vuodelle 2023 on tehty ulkoisten ja sisäisten tuottojen ja kulujen pohjalta. Sisäisiä eriä tarkennetaan talousarviovalmistelussa syksyn aikana, mutta ne eivät luonteensa vuoksi aiheuta muutosta toimintakatteeseen (sisäisten erien vaikutus on aina +/- 0). Talousarvioraamin valmistelun lähtökohtana on ollut vuoden 2021 tilinpäätös, vuoden 2022 muutettu talousarvio ja toteutumaennuste sekä toimialojen tiedossa olevat toiminnalliset muutokset.
Keskeisimpänä kustannusmuutoksena talousarvioraamissa 2023 on huomioitu sote-uudistuksen johdosta kaupungin käyttötalousmenoista poistuva Essoten kuntalaskutus. Vuoden 2021 korona-sotekustannuksia sisältävä kuntalaskutuksen toteuma oli 236,4 miljoonaa euroa ja vuoden 2022 talousarviovaraus on 226,7 miljoonaa euroa, joten kyse on kaupungin talouden kannalta erittäin merkittävästä erästä. Myös hyvinvointialueelle siirtyvän pelastustoimen tuotot ja kustannukset poistuvat kaupungin talouden kokonaisuudesta tulevana vuonna. Pienempinä sote-uudistukseen liittyvinä muutoksina on huomioitu myös mm. työllisyyspalveluista hyvinvointialueelle siirtyvät toiminnot ja kaupungin aleneva osuus verotuskustannuksista.
Palkkojen osalta on varauduttu 3,2 prosentin korotuksiin vuoden 2021 tilinpäätöksen palkkatoteumista laskettuna. Kunta-alan työmarkkinakiistaan ei ole löytynyt vielä ratkaisua, joten kyseessä on vasta arvio. Lukuja tarkennetaan tarvittaessa talousarviovalmistelun edetessä.
Kaupunginvaltuusto on osana strategisten toimenpideohjelmien hyväksymistä linjannut lisäresursoinnista asukas- ja työvoimamarkkinointiin (KV 25.4.2022 § 52, elinvoimaohjelman kohta 1.3). Tämä on huomioitu hallinto- ja elinvoimapalveluiden raamissa ohjelmakirjauksen mukaisesti 140 000 euron menolisäyksellä.
Vuoden 2023 talousarvioraami osoittaa -123 miljoonan euron toimintakatetta. Raamin toimintakate on noin
- 227,1 miljoonaa euroa pienempi kuin vuoden 2021 tilinpäätöksessä (-350,1 milj.e)
- 231,4 miljoonaa euroa pienempi kuin vuoden 2022 alkuperäisessä talousarviossa (-354,4 milj.e) ja
- 228 miljoonaa pienempi kuin vuoden 2022 muutetussa talousarviossa (-351 milj.e).
Suuri muutos johtuu sote-uudistuksen vaikutuksista.
Kuntaliiton 5/2022 julkaiseman ennakollisen valtionosuuslaskelman mukaan Mikkelin kaupungin valtionosuudet vuonna 2023 olisivat yhteensä 12,0 miljoonaa euroa. Summassa on huomioitu keväällä 2022 päivitettyjen sote-rahoituslaskelmien mukaiset tasauselementit, eli muutosrajoitin (-8,9 miljoonaa euroa, pysyvä valtionosuusleikkaus) ja järjestelmämuutoksen tasaus vuodelle 2023 (-3,4 miljoonaa euroa, pienenee 15 e/asukas vuodessa, v. 2027 tasaus n. -0,5 milj. euroa jää pysyväksi). Alla esitettävässä tuloslaskelmassa valtionosuuksien määräksi on oletettu laskelmien mukainen summa 12,0 miljoonaa euroa. Koska sote-rahoituslaskelmat ovat vasta alustavia, ovat suuretkin muutokset valtionosuussummassa vielä mahdollisia.
Kuntaliiton 4/2022 veroennustekehikko osoittaa vuodelle 2023 noin 133,6 miljoonan euron verotuottoja. Luvussa on huomioitu sote-uudistuslaskennan vaikutukset; verotuloennusteen kokonaisverotulot ovat vuodelle 2023 noin 44 % pienemmät kuin vuodelle 2022. Verotuottojen osalta on syytä huomata, että verotilitysrytmin johdosta vuoden 2023 verotulot tulevat sisältämään vielä aiempien vuosien verotilityksiä vanhoilla, korkeammilla prosenteilla.
Tilikauden 2023 tulos muodostuu talousarvioraamin osoittaman toimintakatteen ja raamin laatimishetken muiden arvioitujen talousnäkymien mukaan seuraavasti (tuhansina euroina):
|
Toimintakate
|
-123 013
|
|
Verotulot
|
133 586
|
|
Valtionosuudet
|
12 000
|
|
Rahoitustuotot ja -kulut, netto
|
1 850
|
|
Vuosikate
|
24 423
|
|
Poistot
|
-23 000
|
|
Varaukset ja poistoero
|
160
|
|
Tilikauden ylijäämä
|
1 583
|
Vuoden 2023 ylijäämäisestä näkymästä huolimatta vuoden 2023 tulostaso enteilee tuleville vuosille taloushaasteita. Vuoden 2023 verotuloennuste sisältää noin 7–8 miljoonaa euroa verotilityksiä, jotka tuloutuvat sote-uudistusta edeltäneiden vuosien suurempien prosenttien mukaisena. Jotta käyttötalous olisi tasapainoisella pohjalla tulevina vuosina verotulojen laskiessa uudelle tasolleen, tulisi vuoden 2023 tuloslaskelman osoittaa vähintään noin 7 miljoonan euron ylijäämää. Lisäksi tulevien vuosien valtionosuustuloihin liittyy edellä kuvatun mukainen lisäleikkauksen ja vuoden 2023 valtionosuuteen jälkikäteen tehtävän, vaikutukseltaan negatiivisen oikaisun riski sote-uudistuksen rahoituslaskennasta johtuen. Lopulliset sote-uudistuslaskennat ja siten myös varma tieto tulevien vuosien valtionosuuksien tasosta saadaan vasta vuonna 2023.
Vuoden 2023 talousarvioraami vahvistaa lopullisesti näkymän siitä, että kaupunki ei kykene kattamaan kumulatiivisia alijäämiä käyttötalouden sopeutustoimilla kriisikuntasääntelyn mukaiseen aikarajaan eli vuoden 2023 loppuun mennessä. Alijäämien kattaminen edellyttää energiaomaisuusjärjestelyllä tavoiteltavaa merkittävää tuloutusta tai muuta vaikutukseltaan riittävän suurta kertaerää. Tulevien vuosien käyttötalouden tasapainon kannalta sopeutustoimista tehtyjen linjausten noudattaminen ja täytäntöönpano on hyvin tärkeää.
Talousarvioraami on kaupunginhallitukseen nähden sitova talousarvion valmistelupohja. Lautakunnat ja johtokunnat valmistelevat vuoden 2023 talousarvionsa talousarvioraamin mukaisesti. Seuraava talousarviovalmistelun vaihe on syksyllä tapahtuva lautakuntien ja johtokuntien talousarvioesitysten käsittely, jonka jälkeen koko kaupungin talousarvio tuodaan kaupunginhallituksen ja edelleen kaupunginvaltuuston käsiteltäväksi.
Päätös
Asiasta käydyn keskustelun pohjalta kaupunginhallitus hyväksyi talousarvioraamin ja raamitaulukon esitetyn mukaisin euroin vuodelle 2023 sekä valtuutti talouspalvelut antamaan lautakunnille ja johtokunnille talousarvion valmisteluohjeet.
Esityslistatekstissä esitettyjen muutosten osalta päätettiin:
Eero Aho esitti Armi Salo-Oksan kannattamana, että talousarvion yksilöityjen toimenpiteiden valmisteluun palataan elokuussa keskeneräisten selvitysten valmistuttua ja esittelytekstissä mainitut asiat käsitellään talousarvioprosessin aikana. Puheenjohtaja totesi, että on tehty esittelijän ehdotuksesta poikkeava kannatettu esitys asian käsittelyn siirtämistä elokuulle ja esitti asian ratkaistavaksi äänestyksellä siten, että ne, jotka kannattavat asian käsittelyn jatkamista tässä kokouksessa äänestävät jaa ja ne, jotka kannattavat Eero Ahon esitystä asian käsittelyn siirtämistä elokuulle äänestävät ei. Äänestysesitys hyväksyttiin ja suoritetussa äänestyksessä annettiin 6 jaa ääntä (Pirjo Siiskonen, Raimo Heinänen, Pekka Pöyry, Heli Kauppinen, Jarno Strengell, Tanja Hartonen), 4 ei ääntä (Armi Salo-Oksa, Eero Aho, Pirkko Valtola, Petri Pekonen), poissa 1 (Satu Taavitsainen). Puheenjohtaja totesi, että asian käsittelyä jatketaan tässä kokouksessa.
Esittelijä muutti ehdotustaan siten, että säästö uimahalleista 415 000 euroa toteutetaan. Puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko esittelijän muutosehdotus hyväksyä yksimielisesti. Hyväksyttiin.
Petri Pekonen esitti Armi Salo-Oksan kannattamana, että lentokenttää ei lakkauteta. Puheenjohtaja totesi, että on tehty esittelijän ehdotuksesta poikkeava kannatettu esitys ja esitti asian ratkaistavaksi äänestyksellä siten, että ne, jotka kannattavat esittelijän ehdotusta, äänestävät jaa ja ne, jotka kannattavat Petri Pekosen esitystä, äänestävät ei. Äänestysesitys hyväksyttiin ja suoritetussa äänestyksessä annettiin 4 jaa ääntä (Pirjo Siiskonen, Raimo Heinänen, Heli Kauppinen, Tanja Hartonen), 6 ei ääntä (Pirkko Valtola, Petri Pekonen, Pekka Pöyry, Armi Salo-Oksa, Jarno Strengell, Eero Aho), poissa 1 (Satu Taavitsainen). Puheenjohtaja totesi, että Petri Pekosen esitys on tullut kaupunginhallituksen päätökseksi.
Petri Pekonen esitti Pekka Pöyryn kannattamana, että aluejohtokuntia ei lakkauteta. Puheenjohtaja totesi, että on tehty esittelijän ehdotuksesta poikkeava kannatettu esitys ja esitti asian ratkaistavaksi äänestyksellä siten, että ne, jotka kannattavat esittelijän ehdotusta, äänestävät jaa ja ne, jotka kannattavat Petri Pekosen esitystä, äänestävät ei. Äänestysesitys hyväksyttiin ja suoritetussa äänestyksessä annettiin 6 jaa ääntä (Raimo Heinänen, Heli Kauppinen, Pirkko Valtola, Tanja Hartonen, Eero Aho, Jouko Kervinen), 4 ei ääntä (Pirjo Siiskonen, Petri Pekonen, Pekka Pöyry, Jarno Strengell), poissa 1 (Satu Taavitsainen). Puheenjohtaja totesi, että esittelijän ehdotus on tullut kaupunginhallituksen päätökseksi. Merkitään, että Petri Pekonen, Pekka Pöyry ja Pirjo Siiskonen jättivät eriävän mielipiteen, joka on samansisältöinen kuin Petri Pekosen muutosesitys.
Tanja Hartonen esitti Petri Pekosen ja Raimo Heinäsen kannattamana, että Suomenniemen koulun lakkauttaminen 227 000 poistetaan kokonaan talousarvioraamista vuodelta 2023 ja annetaan koululle jatkoaikaa pari vuotta lisätä oppilaita ja tarkastetaan tilannetta uudelleen v. 2024. Annetaan koulun jatkua nyt rauhassa ennallaan ilman mitään toimenpiteitä. Toinen vaihtoehto on, että jatkaa ns. pienten lasten kouluna. Jatkuminen on selvitettävä kummalla tavalla jatkuu vielä pari vuotta. Puheenjohtaja totesi, että on tehty esittelijän ehdotuksesta poikkeava kannatettu esitys ja esitti asian ratkaistavaksi äänestyksellä siten, että ne, jotka kannattavat esittelijän ehdotusta, äänestävät jaa ja ne, jotka kannattavat Tanja Hartosen esitystä, äänestävät ei. Äänestysesitys hyväksyttiin ja suoritetussa äänestyksessä annettiin 4 jaa ääntä (Eero Aho, Heli Kauppinen, Pirkko Valtola, Jouko Kervinen), 6 ei ääntä (Tanja Hartonen, Pirjo Siiskonen, Raimo Heinänen, Petri Pekonen, Pekka Pöyry, Jarno Strengell), poissa 1 (Satu Taavitsainen). Puheenjohtaja totesi, että Tanja Hartosen esitys on tullut kaupunginhallituksen päätökseksi.
Heli Kauppinen esitti Jarno Strengellin kannattamana, että avoimen varhaiskasvatuksen muutoksista päätetään, vasta kun lapsivaikutusten arviointi on valmis. Puheenjohtaja totesi, että on tehty esittelijän ehdotuksesta poikkeava kannatettu esitys ja esitti asian ratkaistavaksi äänestyksellä siten, että ne, jotka kannattavat esittelijän ehdotusta, äänestävät jaa ja ne, jotka kannattavat Heli Kauppisen esitystä, äänestävät ei. Äänestysesitys hyväksyttiin ja suoritetussa äänestyksessä annettiin 8 jaa ääntä (Jouko Kervinen, Raimo Heinänen, Pirkko Valtola, Pirjo Siiskonen, Tanja Hartonen, Eero Aho, Pekka Pöyry, Petri Pekonen), 2 ei ääntä (Heli Kauppinen, Jarno Strengell), poissa 1 (Satu Taavitsainen). Puheenjohtaja totesi, että esittelijän ehdotus on tullut kaupunginhallituksen päätökseksi. Merkitään, että Heli Kauppinen jätti eriävän mielipiteen, joka on samansisältöinen kuin hänen muutosesityksensä.
Merkitään, että vt. talousjohtaja Tiia Tamlander selosti asiaa kaupunginhallitukselle.
Merkitään, että Satu Taavitsainen poistui kokouksesta tämän pykälän käsittelyn aikana.
Merkitään, että Armi Salo-Oksa poistui kokouksesta tämän pykälän käsittelyn aikana ja hänen tilalleen kokoukseen saapui varajäsen Jouko Kervinen.
Merkitään, että pöytäkirjantarkastajaksi Armi Salo-Oksan tilalle kokouksen loppuajaksi valittiin Eero Aho.
Merkitään, että kokouksessa pidettiin tauko tämän pykälän käsittelyn aikana klo 19.09-19.25.