Hyvinvoinnin ja osallisuuden lautakunta, kokous 14.10.2020

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 96 Talousarvio vuonna 2021 ja toimintasuunnitelma 2021 - 2025/hyvinvoinnin ja osallisuuden lautakunta

MliDno-2020-1587

Aikaisempi käsittely

Valmistelija

Tiia Tamlander, vs. talousjohtaja, tiia.tamlander@mikkeli.fi

Kuvaus

Yleinen taloudellinen tilanne

Valtionvarainministeriön kesän 2020 taloudellisen katsauksen mukaan Suomen talous sukeltaa koronaepidemian vuoksi syvälle kuluvan vuoden aikana. Rajoitustoimet supistavat taloutta merkittävästi ja talouden näkymät ovat hyvin epävarmoja. Bruttokansantuotteen arvioidaan pienentyvän kuudella prosentilla vuonna 2020. VM arvioi vuoden toisen neljänneksen olleen koronan vaikutuksesta vuoden heikoin, ja talouden toipuminen alkaa maltillisesti tämän vuoden lopulta alkaen. Bruttokansantuotteen arvioidaan kasvavan 2,5 % vuonna 2021 ja 1,7 % vuonna 2022.  

Suomen vienti supistuu koronaviruksen vaikutuksesta v. 2020 aikana peräti 14 %. Koronan moukaroiman Euroopan tilanteen vaikutus Suomen vientiin on suuri, ja myös muissa Suomen tärkeimmissä vientimaissa talouden aktiviteetti on heikentynyt alkuvuoden aikana. Vuoden 2021 puolelle ennakoidaan vientiin elpymistä ja siten noin 5,5 % kasvua. Maailmanlaajuinen epävarmuus tartuntojen toisesta aallosta hidastaa viennin elpymistä, ja Suomen viennin volyymin arvioidaan saavuttavan koronaepidemiaa edeltäneen tason vasta vuoden 2022 lopulla.

Yksityinen kulutus supistuu 3,5 % vuonna 2020, mutta rajoitusten purkaminen kesäkuun alussa kääntää palveluiden kulutuksen jälleen kasvuun kolmannella vuosineljänneksellä. Vuonna 2021 yksityisen kulutuksen ennakoidaan palaavan jo normaalille tasolle. Yksityiset investoinnit supistuvat yli 9 % vuonna 2020, mutta lähtevät jälleen lievään kasvuun vuonna 2021.

Työllisten määrän lasku jyrkkenee vuonna 2020. Työllisyys supistuu 2,5 % ja työllisyysaste laskee alle 71 prosenttiin. Koronakriisin koettelemat yritykset ovat sopeuttaneet talouttaan irtisanomisilla ja lomautuksilla. Lomautettujen määrä lisääntyikin kevään aikana ennätyksellisen nopeasti. Työllisyyden lasku ja lomautettujen suuri määrä kohottavat työttömyysasteen 8,5 prosenttiin.

Julkinen talous velkaantuu vuonna 2020 nopeaa tahtia; alijäämän arvioidaan kasvavan yli 8 prosenttiin ja julkisyhteisöjen velan kipuavan noin 71 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Tulojen ja menojen välinen epäsuhta pienenee lähivuosina väliaikaisten talouden tukitoimien päättyessä ja kasvun elpyessä, mutta siitä huolimatta julkinen talous pysyy edelleen selvästi alijäämäisenä.

Myös noin viidellä prosentilla kuluvana vuonna supistuva maailmantalous on syvässä taantumassa. Ensi vuodelle odotetaan vajaan neljän prosentin kasvua. Lyhyen aikavälin näkymiä on saatu käännettyä hieman paremmiksi valtioiden ja keskuspankkien ennätyksellisen mittavien tukitoimien ansiosta.

Kaikkien esitettyjen ennusteiden kohdalla on kuitenkin huomioitava, että VM olettaa ennusteessaan koronaepidemian hiipuvan vähitellen pois siten, että toista epidemia-aaltoa ei tule Suomeen.

 

VM:n keskeiset ennusteluvut

 

2019

2017

2018

2019

2020**

2021**

2022**

 

mrd. €

                       määrän muutos, prosenttia

Bruttokansantuote markkinahintaan

240

3,1

1,6

0,9

-6,0

2,5

1,7

Tavaroiden ja palvelujen tuonti

95

4,1

5,5

2,2

-8,6

3,4

2,6

Kokonaistarjonta

335

3,4

2,7

1,3

-6,8

2,8

1,9

Tavaroiden ja palvelujen vienti

96

8,8

1,7

7,2

-14,0

5,5

3,8

Kulutus

182

0,6

1,9

0,9

-0,7

1,8

0,9

   yksityinen

126

1,0

1,8

1,0

-3,5

3,5

1,4

   julkinen

55

-0,2

2,1

0,9

5,9

-1,6

- 0,1

Investoinnit

57

4,0

3,7

-0,8

-6,1

0,3

2,2

   yksityiset

47

4,8

3,5

-1,0

-9,2

0,3

3,4

   julkiset

10

0,2

5,0

0,3

8,0

0,3

-2,7

Kokonaiskysyntä

335

3,4

2,6

1,8

-6,5

3,0

2,2

   kotimainen kysyntä

239

1,5

2,9

-0,3

-3,5

2,2

1,6

Lähde: Taloudellinen katsaus, kesä 2020, valtiovarainministeriö. s. 17

 

Talousarvion 2021 valmistelun lähtökohdat ja suunnitelmakauden näkymät

Mikkelin kaupungin vuoden 2019 tulos oli 18,1 miljoonaa euroa alijäämäinen. Taseeseen on kertynyt tilinpäätöksen 2019 jälkeen kumulatiivista alijäämää 42,2 miljoonaa euroa, ​kun vuoden 2017 tilinpäätöksen jälkeen taseessa oli vielä 4,​88 miljoonaa euroa ylijäämiä. Myös vuosi 2020 on muodostumassa merkittävästi alijäämäiseksi. Ns. kriisikuntakriteereihin liittyvän sääntelyn (kuntalaki 110.3 §) mukaisesti Mikkelin kaupungin on kyettävä kattamaan alijäämänsä vuoden 2023 loppuun mennessä. Edellä esitettyjen lukujen valossa kaupunki ei kykene selviytymään kertyneistä alijämistä kriisikuntasääntelyn mukaiseen aikarajaan mennessä ilman taseomaisuuden järjestelyjä.

Talousarviovuotta 2021 ja suunnitelmakautta 2022–2024 leimaa näin ollen voimakas talouden sopeuttamisen tarve. Kaupunginvaltuusto on päättänyt kaupungin talouden tasapainotustoimenpiteistä kaupunkirakenneselvityksessä (18.6.2018 § 71) ja palvelusuunnitelmassa (18.3.2019 § 35), jotka on huomioitu talousarvioraamin valmistelussa. Lisäksi kaupunginhallitukselle esitettävään talousarvioraamiin on sisällytetty talous- ja tulevaisuusohjelmassa tehdyt säästölinjaukset (KH 22.6.2020 § 231).

Talous- ja tulevaisuusohjelman toimenpiteiden osalta on huomioitava, että jokaisesta palvelurakenteeseen vaikuttavasta muutoksesta on tehtävä toimivaltaisten toimielinten erilliset hallinnolliset päätökset kuntalain ja hallintosäännön edellyttämällä tavalla sekä toteutettava päätösten valmistelujen yhteydessä asiaankuuluvat kuulemiskierrokset ja tarvittavat arvioinnit (mm. lapsi- ja yritysvaikutuksista).

Talousarvioraamin keskeiset kustannusmuutokset

Keskeisimpänä kustannusmuutoksena talousarvioraamissa 2021 on varauduttu Essoten kuntalaskutuksen nousuun; arvio vuoden 2021 kuntalaskutuksesta on noin 211,6 miljoonaa euroa, kun tilinpäätöksessä 2019 toteutunut laskutus oli 203,9 miljoonaa euroa. Tilinpäätöksen 2019 tasoon verrattuna kuntalaskutuksen tason nousu on 3,78 %.

Palkankorotuksiin on varauduttu 1,6 prosentilla.

Talousarvioraamiin on sisällytetty kaupunkirakenneselvityksen, palvelusuunnitelman sekä talous- ja tulevaisuusohjelman toimenpiteet, jotka hallintokuntien on huomioitava talousarvion valmistelussa.

Toimintakatteen ja tuloksen muodostuminen

Talousarvioraami vuodelle 2021 on tehty ulkoisten ja sisäisten tuottojen ja kulujen pohjalta. Sisäiset erät tarkennetaan talousarvioon valmistelun yhteydessä, mutta se ei aiheuta muutosta kaupungin toimintakatteeseen. Talousarvioraamin lähtökohtana on ollut vuoden 2019 tilinpäätös, vuoden 2020 toteutumaennuste sekä vuoden 2021 arvioidut verotulot ja valtionosuudet, joiden pohjalta on määritelty koko kaupungin kulutaso.

Talousarvioraami 2021 osoittaa -337,572 miljoonan euron toimintakatetta, joka on noin 8,6 miljoonaa euroa enemmän kuin vuoden 2020 talousarviossa (-328,998 miljoonaa euroa). Toimintakustannusten nousu on noin 2,75 % talousarvioon 2020 verrattuna.

Mikkelin kaupungin verotulot vuodelle 2021 ovat Kuntaliiton 6/2020 ennusteen mukaan 228,6 miljoonaa euroa. Tähän on raamilaskelmassa lisätty palvelusuunnitelman mukainen kiinteistöveron veropohjan tarkastelun eli kiinteistöveroprojektin vaikutus + 250 000 euroa. Verotulojen kasvuennustetta on seurattava tarkasti syksyn talousarviovalmistelussa, sillä etenkin koronaviruksesta aiheutuu ennusteeseen merkittävää epävarmuutta.

Kuntaliiton 6/2020 ennakollisen valtionosuuslaskelman mukaan Mikkelin kaupungin valtionosuudet vuonna 2021 ovat yhteensä 122,46 miljoonaa euroa. Valtionosuusmaksatukseen vaikuttaa valtion v. 2020 toisessa lisätalousarviossa päätetty koronavirusepidemiaan liittyvä veronmaksulykkäysten aiheuttamien verotulomenetysten tilapäinen korvaus, joka lisää valtionosuustilityksiä vuonna 2020 ja vähentää niitä vastaavasti vuonna 2021. Myös valtionosuuksien ennustelaskelmat tarkentuvat syksyn aikana ja muutokset huomioidaan talousarviovalmistelun edetessä.

Tilikauden 2021 tulos muodostuu talousarvioraamin mukaan seuraavasti (tuhansina euroina):

  • Toimintakate                         - 337 572
  • Verot                                         228 845
  • Valtionosuudet                       122 456
  • Rahoitustulot, netto                   2 030
  • Vuosikate                                   15 759
  • Poistot                                       -21 500
  • Varaukset ja poistoero                    45
  • Tilikauden tulos                         -5 696

 

Talousarvioraamin 2021 vuosikate on 15,76 miljoonaa euroa, kun investointien rahoittamiseksi olisi tavoiteltava vähintään 30 miljoonan euron vuosikatetasoa.

Talousarvioraamiin sisältyy mm. seuraavia riskejä:

  • Koronaepidemialla on merkittävä vaikutus verotuloennusteeseen
  • Valtion vuoden 2021 talousarvion ja siten myös syksyn kuntatalousohjelman julkaisu tapahtuu vasta lokakuun alussa
  • Työmarkkinatuen kuntaosuus voi toteutua asetettuja tavoitteita suurempana mm. koronaepidemian aiheuttamien työllisyysvaikutusten johdosta.
  • Essoten tulevan vuoden talousarvion valmistelu on vielä kesken, eikä myöskään vuoden 2020 toteutuma ole vielä tiedossa. Koronaepidemialla on merkittävä vaikutus Essoten kuluvan vuoden toteumaan sekä lisäkustannusten että tulomenetysten kautta. Kuntalaskutuksen lisäksi Mikkeli joutuu kirjaamaan omaan tulokseensa omistusosuutensa mukaisen osuuden Essotelle todennäköisesti muodostuvasta alijäämästä. Viimeisimmän arvion mukaan Essoten kuntalaskutuksen toteutumaennuste Mikkelin osalta olisi vuodelle 2021 noin 211,6 miljoonaa euroa, joka on kirjattu talousarvioraamiin.

Päätösehdotus

Esittelijä

Timo Halonen, kaupunginjohtaja, timo.halonen@mikkeli.fi

Kaupunginhallitus hyväksyy talousarvioraamin vuodelle 2021 ja valtuuttaa talouspalvelut laatimaan lautakunnille ja johtokunnille talousarvion valmisteluohjeet.

Päätös

Hyväksyttiin.

Kuvaus

Sivistysjohtaja esittelee talousarvioraamin ja valmistelun tilanteen. Käydään keskustelua valmistelun evästykseksi.

Päätösehdotus

Esittelijä

Virpi Siekkinen, sivistysjohtaja, Virpi.siekkinen@mikkeli.fi

Merkitään tiedoksi.

Päätös

Merkittiin.

Hyvinvoinnin ja osallisuuden lautakunta pitää tärkeänä, että raamissa huomioidaan se, että aluejohtokuntien ja lähidemokratian uudistamistyössä on vara aitoon päätöksentekoon mallista ja että teatterin toimintaedellytykset turvataan.

Merkitään, että nuorisovaltuuston edustaja Viljami Tiainen saapui kokoukseen tämän pykälän käsittelyn aikana.

Valmistelija

  • Virpi Siekkinen, sivistysjohtaja, Virpi.siekkinen@mikkeli.fi

Kuvaus

Kaupunginvaltuusto vastaa kunnan toiminnasta ja taloudesta. Valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden keskeisistä tavoitteista sekä päättää talouden, rahoituksen ja sijoitustoiminnan perusteista ja hyväksyä talousarvio.

Kunnassa on oltava kuntastrategia, jossa valtuusto päättää kunnan toiminnan ja talouden pitkän aikavälin tavoitteista. Kuntastrategiassa tulee ottaa huomioon:

  1. kunnan asukkaiden hyvinvoinnin edistäminen;
  2. palvelujen järjestäminen ja tuottaminen;
  3. kunnan tehtäviä koskevissa laeissa säädetyt palvelutavoitteet;
  4. omistajapolitiikka;
  5. henkilöstöpolitiikka;
  6. kunnan asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet;
  7. elinympäristön ja alueen elinvoiman kehittäminen.

 

Kuntastrategian tulee perustua arvioon kunnan nykytilanteesta sekä tulevista toimintaympäristön muutoksista ja niiden vaikutuksista kunnan tehtävien toteuttamiseen. Kuntastrategiassa tulee määritellä myös sen toteutumisen arviointi ja seuranta. (Kuntalaki 410/2015 § 37) Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että ne toteuttavat kuntastrategiaa ja edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Kaupunginvaltuusto hyväksyy vuoden loppuun mennessä seuraavan kalenterivuoden talousarvion ottaen huomioon kuntakonsernin talouden vastuut ja velvoitteet. Talousarvion hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi. Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen. (Kuntalaki 410/2015 § 110) Talousarvio ja -suunnitelma sitovat toimielimiä ja henkilöstöä ja ovat samalla näiden ohjauksen ja valvonnan välineitä. Talousarvioon tehtävistä muutoksista päättää kaupunginvaltuusto. Määrärahat ovat lupa käyttää rahaa ja tulot ovat sitovia velvoitteita kerätä rahaa. Talousarvion määrärahat voi alittaa ja tuloja voi kerryttää talousarviota enemmän, mutta ei toisinpäin.

Talousarvion valmistelun lähtökohdat ja talouden sopeuttamistoimenpiteet

Mikkelin kaupungin vuoden 2019 tulos oli 18,1 miljoonaa euroa alijäämäinen. Taseeseen on kertynyt alijäämiä 42,2 miljoonalla eurolla, ​kun vielä vuoden 2017 tilinpäätöksessä taseessa oli 4,​88 miljoonaa euroa ylijäämää. Myös vuosi 2020 on muodostumassa merkittävästi alijäämäiseksi. Ns. kriisikuntakriteereihin liittyvän sääntelyn (kuntalaki 110.3 §) mukaisesti Mikkelin kaupungin on kyettävä kattamaan tilinpäätöksessä olevat alijäämät vuoden 2023 loppuun mennessä. Talousarviovuotta 2021 ja suunnitelmakautta 2022-2024 leimaa näin ollen erittäin voimakas talouden sopeuttamisen tarve. Kaupunginvaltuusto on linjannut kaupungin talouden tasapainotustoimenpiteistä kaupunkirakenneselvityksessä (18.6.2018 § 71) ja palvelusuunnitelmassa (18.3.2019 § 35). Lisäksi kaupunginhallitus on hyväksynyt (22.6.2020 § 231) talous- ja tulevaisuusohjelman ja siinä esitetyt linjaukset talousarvion valmistelun pohjaksi.

Kaikki talousarviovuodelle 2021 ja suunnitelmavuosille 2022–2024 määritetyt sopeutustavoitteet on huomioitava talousarviovalmistelussa. Tasapainotusohjelmien toimeenpano ovat talouden sopeuttamisessa keskeisessä roolissa taloussuunnitelmakaudella. Talousarvioraami on lautakuntatasolla sitova valmistelupohja. Lautakunnat ja johtokunnat valmistelevat vuoden 2021 talousarvion kaupunginhallituksen 11.8.2020 vahvistaman talousarvioraamin pohjalta.

Talousarvioraamin keskeiset muutokset:

  • Varautuminen Essoten kuntalaskutuksen nousuun; arvio v. 2021 kuntalaskutusosuudesta on noin 211,6 miljoonaa euroa (nousu v. 2019 tilinpäätösluvusta 3,78 %).
  • Palkankorotusvaraus 1,6 % talousarvion 2020 tasosta.
  • Kaupunkirakenneselvityksen, palvelusuunnitelman sekä talous ja tulevaisuusohjelman (TATU) säästötoimenpiteiden talousvaikutukset on viety talousarvioraamiin, jonka mukaisesti hallintokunnat laativat talousarvioesityksensä.
  • Palvelualueiden ilmoittamat toiminnalliset muutokset on viety raamineuvottelujen yhteydessä talousarvioraamiin.

 

Kaupungin strategia 2018–2021 visionaan ”Teemme yhdessä Saimaan kauniin Mikkelin” on hyväksytty valtuustossa 11.12.2017. Samalla hyväksyttiin Mikkelin kaupungin arvoiksi Luottamus, Avoimuus, Yhdenvertaisuus, Kestävä kehitys ja Vaikuttavuus. Kaupunkistrategian strategiset ohjelmat hyväksyttiin valtuustossa 20.8.2018 § 92. Strategian visiota, painopisteitä, Mikkelin arvoja ja strategisten ohjelmien toimenpiteitä toteutetaan talousarviossa ja toimintasuunnitelmissa. Strategia konkretisoituu Hyvän elämän, Kestävän kasvun ja Elinvoimaohjelmassa. Hyvän elämän ohjelmassa painopisteenä ovat Yhteisöllisyys, Aktiivinen ja hyvinvointia tukeva arki sekä Sujuva ja turvallinen elämä vauvasta ikäihmisiin. Kestävän kasvun ohjelmassa painopisteinä ovat Terveellinen ja turvallinen elinympäristö, Elinvoimaisuus ja Kaupungistuminen. Elinvoimanohjelman painopisteinä ovat Osaaminen ja TKI-toiminta, Asiakaslähtöiset yrityspalvelut sekä Matkailu- ja vapaa-ajanasuminen, kulttuuri ja liikunta sekä niihin liittyvä tapahtumatuotanto.

Strategisten ohjelmien seuranta ja raportointi valtuustolle toteutetaan valtuuston hyväksymien seurantamittareiden avulla erillisenä raportointina. Valtuustotason seurantamittareiden tavoitetaso on asetettu valtuustokaudeksi. Vuositasolla tarkastellaan, edetäänkö asetettujen tavoitteiden suuntaan. Lautakuntatason toimenpiteiden seuranta toteutetaan lautakunnissa. Toimenpiteiden toteutumista seurataan talousseurannan yhteydessä hyödyntäen valtuustotason mittareita sekä täydentäen mittareita tarvittaessa laadullisella arvioinnilla toimenpiteiden etenemisestä. Lautakunnan toiminta- ja taloussuunnitelman alkuun kirjoitetaan tiivis yhteenveto toimielimen perustehtävästä. Palvelusuunnitelmassa kerrotaan lyhyesti toimielimen tärkeimmät ja keskeisimmät palveluun liittyvät kehittämissuunnitelmat ja palvelutuotantoon vaikuttavat muutokset. Strategian ohjauksessa ja raportoinnissa käytetään yhteistä ohjelmakorttipohjaa, johon kirjataan strategisiin ohjelmiin perustuvat talousarvion 2021 konkreettiset tavoitteet ja toimenpiteet, jotka koskettavat ko. palvelualueen toimintaa. Aiemmin käytössä olleen Kuntamaisema-ohjelman korvaava kustannuslaskentaratkaisu, suoritetaulukot, otetaan käyttöön talousarviossa 2021.

Tekninen toimi vastaa yhdessä talouspalveluiden kanssa kaupungin investointiohjelman laatimisesta ja laatii koko kaupunkia koskevan investointiohjelman. Kaupunkirakenneselvitys ja palvelusuunnitelma linjaavat keskeisiä investointeja suunnitelmakaudella. Irtaimiston osalta investointiosaan budjetoidaan yli 10 000 euroa maksavat koneet ja kalusto sekä muu irtaimisto.

Hallinto- ja elinvoimapalveluiden sisäiset veloitukset käsittävät talouspalveluiden, henkilöstöpalveluiden, tietohallinnon ja yleishallinnon sisäiset veloitukset, joilla laskutetaan keskitetysti tuotetut palvelut kaikilta kaupungin yksiköiltä. Työllistämistukipalkat budjetoidaan keskitetysti Työllisyyspalveluissa.

Tilakeskuksen osalta kohdistetaan vuokrakulut kustannuspaikoille tilojen käytön mukaisesti. Vuokrien korotus vuodelle 2021 on yksi prosentti (1 %). Puhtauspalveluiden veloitus perustuu palvelusopimuksiin. Ruokapalveluiden hinta määräytyy tilattavien ruokien määrän perusteella ruokapalveluiden kustannuksista.

Jokaiselle projektille on varattava talousarvioon tulevan toimintavuoden projektia koskevat tulot sekä menot. Jokaisella toimialueella on velvollisuus seurata hankkeen edistymistä ja hakea saadut hankerahoitukset ajallaan hankepäätöksen mukaisesti.

Vuoden 2021 henkilöstösuunnitelmassa pääpaino on tavoiteorganisaation toteuttamisessa. Henkilöstösuunnittelua varten on kuvattu tavoiteorganisaatio, perustettavat virat, lakkautettavat virat ja koulutussuunnitelma. Henkilöstösuunnittelu pohjautuu kaupungin strategiaan, strategisiin kehitysohjelmiin sekä kevään 2018 kaupunkirakenneselvitykseen, alkuvuodenvuoden 2019 palvelusuunnitelmaan sekä vuoden 2020 henkilöstösuunnitelman yhteydessä hyväksyttyyn tavoiteorganisaatioon. Henkilöstösuunnittelun tavoitteena on olla ennakoivaa toimenpiteiden suunnittelua ja varautumista toiminnan edellyttämiin henkilöstöä koskeviin muutoksiin. Hyvällä henkilöstösuunnittelulla varmistetaan palvelutuotannon kannalta optimaaliset henkilöstörakenteet ja mitoitukset ottaen huomioon kaupungin taloudellinen tilanne. Henkilöstöresursointi perustuu hyväksyttyyn henkilöstösuunnitelmaan ja palkkabudjettiin. Mikäli resurssitarpeessa tapahtuu muutos, tulee ensisijaisesti pohtia sisäiset tehtäväjärjestelyt tarvittavan osaamisen sekä palvelutarpeen näkökulmasta. Toimialojen tulee kokonaisraamin puitteissa kattaa kulloinkin voimassa olevien virka- ja työehto-sopimusten mukaiset palkat korotuksineen. Talousarvioehdotukseen palkat on ajettu päivämäärällä 4.6.2020 ja sopimuskorotusvaraus 1,6 % sekä lomaraha 5,5 %.

Kukin toimiala vastaa henkilöstönsä työhyvinvointia, työturvallisuutta ja työterveyttä turvaavan toiminnan rahoituksesta. Toiminnan tarkoituksena on sairauslomien ja työkyvyttömyyseläkemaksujen vähentäminen sekä eläkkeellesiirtymisiän nostaminen.

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelman laatiminen perustuu lakiin työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa (449/2007). Osaamisen kehittämisessä huomioidaan palvelualueiden osaamisvaatimukset ja tulevaisuuden tarpeet, kuten osaamisen ylläpito, osaamisen siirtäminen sekä uuden osaamisen ennakointi ja hankkiminen.

Vuoden 2021 talousarviokierroksen yhteydessä koostetaan ensimmäistä kertaa koko organisaation kattava riskirekisteri.  Riskirekisterit laaditaan kaikilta kolmelta palvelualueelta sekä erikseen jokaiselta liikelaitokselta sekä taseyksiköltä. Riskirekisterit käsitellään muun talousarvioaineiston yhteydessä lautakunnassa/johtokunnassa. Rekisteriin kirjattavista riskeistä kirjataan tiedostoon:

  • tiivis kuvaus riskistä
  • riskin vaikutuksen arviointi toimintaan ja riskin todennäköisyyden arviointi asteikolla 1-6 (näiden perusteella muodostuu laskukaavan perusteella riskin kokonaisarvio)
  • kuvaus toimenpiteistä, jotka toteutetaan ko. riskin ennakoimiseksi ja hallitsemiseksi
  • ko. riskin hallintatoimenpiteiden vastuuhenkilö ja -yksikkö
  • kuvataan ko. riskin hallintatoimenpiteiden seuranta ja raportointi.

 

Lautakuntien ja liikelaitosten johtokuntien hyväksymien talousarvioehdotusten valmisteluun liittyvine asiakirjoineen on oltava valmiit pe 16.10.2020 klo 12.00 mennessä.

Kukin tulosalue on sisällyttänyt talousarvioehdotukseensa kaupunkirakenneselvityksen, palvelusuunnitelman ja Mikkelin talous- ja tulevaisuus 2023 -ohjelman (jatkossa tatu) sisältämät toimenpiteet.

Hyvinvoinnin ja osallisuuden lautakunnan alainen hallinto pitää sisällään hyvinvoinnin ja osallisuuden lautakunnan kulut, sivistysjohtajan ja hyvinvointikoordinaattorin henkilöstökulut (50 %) ja hyvinvointitehtävään liittyvät kulut sekä kumppanuudet Mikkelin Teatterin, Mikkelin musiikkiopiston ja Mikaelin kanssa. Hallinnon toimintakulut ovat 2,324 milj. euroa (ta2020 2,195 milj. euroa). Hallinnon talousarvioon on sisällytetty palvelusuunnitelman mukaisesti toinen puolikas Mikkelin teatterin kumppanuussopimuksen leikkauksesta 35 000 €.

Elinikäisen oppimisen ja osallisuuden tulosalueen toimintatuotot ovat talousarviossa 2020 1,039 milj. euroa, toimintakulut ovat 5,998 milj. euroa ja toimintakate on 4,959 milj. euroa (ta2019 5,372milj. euroa). Organisaatiouudistuksessa 1.7.2020 tulosalue jakautui kahteen tulosalueeseen: kansalaisopisto ja osallisuus sekä kirjastopalvelut.

Kansalaisopiston toimintatuotot ovat 0,510 milj. euroa, toimintakulut 2,239 milj. euroa ja toimintakate 1,729 milj. euroa. Kansalaisopiston toiminta on seudullista ja perustuu paitsi tiiviiseen yhteistyöhön sivistys- ja hyvinvointipalvelujen sisällä ja kaupungin muiden toimialojen kanssa myös erilaisiin kumppanuuksiin muiden vapaan sivistystyön oppilaitosten, kolmannen sektorin toimijoiden ja muiden potentiaalisten yhteistyökumppaneiden kanssa. Aluejohtokuntien toiminta esitetään uudistettavaksi, ja talousarvioesityksessä on toimintaan varattu uudistetun mallin mukaiset talousresurssit. Tavoitteena on vähemmän muodollinen ja hallinnollista resurssia edellyttämä toimintamalli (säästö 50.000 euroa, palvelusuunnitelma). Vaikuttamistoimielimet vammaisneuvosto ja vanhusneuvosto ovat tärkeitä väyliä osallisuuden turvaamiseksi sekä eri ryhmien näkökulmien huomioon ottamiseksi päätöksenteossa. Lisäksi kansalaisopiston tuntimäärää leikataan (säästö 20.000 euroa, tatu) ja tavoiteorganisaation mukaisesti yhden eläköityvän opettajan tilalle ei palkata uutta opettajaa (säästö 40.000 euroa).

Kirjastopalvelujen toimintatuotot ovat 0,457 milj. euroa, toimintakulut 3,637 milj. euroa ja toimintakate 3,180 milj. euroa. Kirjastolaissa kirjastojen perustehtäväksi nostetaan mm. lukemisharrastuksen ja lukutaidon edistäminen sekä kansalaisvalmiuksien edistäminen muun muassa tiedonhankintataitoja opettamalla. Kirjastotoimintaa kehitetään kirjastolaki huomioiden, palvelustrategian linjausten mukaan lähipalveluna ja kirjastopalvelujen saatavuuden turvaamiseksi hakeutuvina palveluina sekä verkkopalveluina. Kirjastoaineistoa, e-kirjat ja liikkuvien palvelujen kokoelma, lisätään palvelusuunnitelman mukaisesti (määrärahalisäys 40.000 euroa) ja Otavan kirjastossa toimivat nuorisotilat siirtyvät kirjaston käyttöön (vuokraosuus siirtyy kirjastolle nuorisopalveluista, 12.000 euroa, tatu).

Liikunta- ja nuorisopalvelujen toimintatuotot ovat talousarviossa 2020 1,521 milj. euroa, toimintakulut ovat 8,566 milj. euroa ja toimintakate on 7,004 milj. euroa. Organisaatiouudistuksessa 1.7.2020 tulosalue jakautui kahteen tulosalueeseen liikuntapalveluihin ja nuorisopalveluihin.

Liikuntapalvelujen toimintatuotot ovat 1,393 milj. euroa, toimintakulut 6,989 milj. euroa ja toimintakate 5,596 milj. euroa. Liikuntapalvelut edistää palveluillaan ja rakennetulla ympäristöllä asukkaiden terveyttä ja hyvinvointia sekä ehkäisee syrjäytymistä. Monipuolinen liikuntapaikkatarjonta ja liikunnan ohjaus kannustavat kuntalaisia ohjattuun ja omaehtoiseen toimintaan. Liikkuva Mikkeli 2030 – ohjelma valmistuu vuoden 2021 alussa. Urpolan tekojäärata ja Kalevankankaan jalkapallohalli valmistuvat 2021. Kamppailuareenan sopimus uudistetaan (lisätuloja 20.000 euroa, tatu) sekä Kisakaaren ja Rahulan liikuntatilan vuokrasäästö (säästö noin 190.000 euroa, palvelusuunnitelma).

Nuorisopalvelujen toimintatuotot ovat 0,201 milj. euroa, toimintakulut 1,528 milj. euroa ja toimintakate 1,327 milj. euroa. Nuorisopalvelut edistää palveluillaan lasten, nuorten ja nuorten aikuisten hyvinvointia ja ehkäisee syrjäytymiskehitystä. Monipuolinen nuorisotyö kannustaa ohjattuun ja omaehtoiseen toimintaan. Vaikuttamistoimielimet nuorisovaltuusto ja lasten parlamentti ovat tärkeitä väyliä osallisuuden turvaamiseksi sekä lasten ja nuorten näkökulmien huomioon ottamiseksi päätöksenteossa. Anttolan nuorisotila siirtyy Anttola-talolle (säästö 20.000 euroa, tatu) ja Otavan kirjastossa olevasta nuorisotilasta luovutaan ja palvelut Otavan alueella järjestetään jalkautuvana nuorisotyönä (säästö 12.000 euroa, tatu). Lisäksi kumppanuussopimusta 4H-yhdistyksen kanssa leikataan (säästö 6.300 €, tatu).

Taide, kulttuuri ja tapahtumat - tulosalueen toimintatuotot ovat talousarviossa 2020 0,327 milj. euroa, toimintakulut ovat 3,129 milj. euroa ja toimintakate on 2,802 milj. euroa (ta2019 2,677 milj. euroa). Organisaatiouudistuksessa 1.7.2020 tulosalue jakautui kolmeen tulosalueeseen kaupunginorkesteri, museopalvelut ja yleiset kulttuuripalvelut.

Museopalvelujen toimintatuotot ovat 0,112 milj. euroa, toimintakulut 1,445 milj. euroa ja toimintakate 1,333 milj. euroa. Museopalvelujen keskeisiä tavoitteita ovat kulttuuriperinnön tallettaminen ja säilyttäminen sekä kulttuuriperinnön arvostuksen lisääminen. Museopalveluissa korostuu tulosalueen eri yksikköjen yhteistyö esimerkiksi Kulttuuripolun ja Museoiden yön toteuttamisessa. Sodan ja rauhan keskus Muisti aloittaa toimintansa Päämajatalossa keväällä 2021. Päämajamuseon perusnäyttelyä uusitaan 2020-2021 vaiheittain. Museopalveluiden kehittämistä jatketaan syksyllä 2019 valmistuneen Mikkelin kaupungin museosuunnitelman mukaisesti.

Yleisten kulttuuripalvelujen toimintatuotot ovat 0,098 milj. euroa, toimintakulut 0,660 milj. euroa ja toimintakate 0,562 milj. euroa. Yleisissä kulttuuripalveluissa toiminnan painopisteinä ovat lasten ja nuorten sekä ikäihmisten kulttuuripalvelut sekä erilainen tapahtumatoiminta. Hyvät ja toimivat poikkihallinnolliset yhteistyöprojektit kuten KulttuuriKameli varhaiskasvatuksen kanssa sekä Kulttuuripolku perusopetuksen kanssa ovat jatkuvat edelleen. Ikäihmisten kulttuuripalveluiden osalta tehdään vahvasti yhteistyötä Essoten suuntaan. Lapsiperheille suunnattu viikon mittainen Hulivilikarnevaali jatkaa suurimpana yksittäisenä tepahtumana. Avustuksilla tuetaan paikallisia toimijoita. Kulttuuripalvelut luovat ja edistävät kuntalaisten yleistä hyvinvointia ja terveyttä sekä lisäävät yhteisöllisyyttä ja osallistumista sekä kunnan vetovoimaisuutta. Tatu-toimenpiteenä Naisvuoren kesäteatterin näytöskauden ulkopuolinen aika (ns. talviaika) ja eräät kesänäyttelytilat siirretään kaupungin vuokrausyksikölle (säästö 7.000 euroa).

Kaupunginorkesterin toimintatuotot ovat 0,118 milj. euroa, toimintakulut 1,025 milj. euroa ja toimintakate 0,908 milj. euroa. Kaupunginorkesteri tuottaa korkeatasoista ja monipuolista konserttitoimintaa ja yleisötyötä Mikkelissä ja Etelä-Savossa yhteistyössä paikallisten ja maakunnallisten musiikkitoimijoiden, lähiorkesterien sekä kotimaisten ja kansainvälisten yhteistyökumppanien kanssa. Tatu-toimenpiteenä orkesterin toimintakuluja leikataan 10.000 euroa.

Palvelualuejohtaja ja tulosaluejohtajat esittelevät talousarvion kokouksessa.

Liite Hyvosltk Talousarvio vuodelle 2021

Päätösehdotus

Esittelijä

  • Virpi Siekkinen, sivistysjohtaja, Virpi.siekkinen@mikkeli.fi

Hyvinvoinnin ja osallisuuden lautakunta hyväksyy ja esittää lautakunnan talousarvion vuodelle 2021 ja taloussuunnitelman vuosille 2021 - 2025 kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle.

Lisäksi hyvinvoinnin ja osallisuuden lautakunta pyytää lausunnot kaikilta aluejohtokunnilta, nuorisovaltuustolta, vanhusneuvostolta ja vammaisneuvostolta talousarviosta 2021 ja taloussuunnitelmasta 2021 - 2025. Lausunnot pyydetään toimittamaan suoraan kaupunginhallitukselle 12.11.2020 mennessä.

Päätös

Hyväksyttiin.

Merkitään, että puheenjohtajina tämän pykälän käsittelyn aikana toimi Jatta Juhola ja Nina Jussi-Pekka.

Merkitään, että Arto Seppälä saapui tämän pykälän käsittelyn aikana.

Tiedoksi

Kaupunginhallitus, talouspalvelut, aluejohtokunnat, vanhusneuvosto, vammaisneuvosto, nuorisovaltuusto

Muutoksenhaku

Päätökseen, joka koskee valmistelua tai täytäntöönpanoa ei saa kuntalain (410/2015) 136 §:n perusteella hakea muutosta.