Haukivuoren aluejohtokunta, kokous 9.10.2023

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 25 Haukivuoren aluejohtokunnan lausunto kaupunkikehityslautakunnan talousarviosta 2024

MliDno-2023-2423

Aikaisempi käsittely

Valmistelija

Jouni Riihelä, kaupunkikehitysjohtaja, Jouni.Riihela@mikkeli.fi
Mari Komulainen, controller, mari.komulainen@mikkeli.fi

Kuvaus

Kaupunginvaltuusto vastaa kunnan toiminnasta ja taloudesta. Valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden keskeisistä tavoitteista sekä päättää talouden, rahoituksen ja sijoitustoiminnan perusteista ja hyväksyä talousarvio.

Kunnassa on oltava kuntastrategia, jossa valtuusto päättää kunnan toiminnan ja talouden pitkän aikavälin tavoitteista. Kuntastrategiassa tulee ottaa huomioon: kunnan asukkaiden hyvinvoinnin edistäminen; palvelujen järjestäminen ja tuottaminen; kunnan tehtäviä koskevissa laeissa säädetyt palvelutavoitteet; omistajapolitiikka; henkilöstöpolitiikka; kunnan asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet; elinympäristön ja alueen elinvoiman kehittäminen. 

Kaupungin valtuustostrategia 2022–2025 visionaan ”Mahdollisuuksien Mikkeli - Puhtaan veden pääkaupunki” on hyväksytty valtuustossa 13.12.2021 § 186.  Samalla hyväksyttiin Mikkelin kaupungin arvoiksi ”Reilu, Rohkea ja Rakentava”. 

Visioon ja arvoihin pohjautuvaksi strategiseksi päämääräksi asetettiin ”Elinvoimainen hyvän elämän Mikkeli”, joka koostuu seuraavista osa-alueista: 

  • Kestävästi kehittyvä ja älykkäästi uudistuva Mikkeli 
  • Osaamisen ja yrittäjyyden Mikkeli 
  • Mahdollistavat elinympäristöt ja hyvinvointia edistävä toiminta ja palvelut 
  • Yhteisöllisyys ja osallisuus.


Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että ne toteuttavat kuntastrategiaa ja edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen. (Kuntalaki 410/2015 § 110) 

Talousarvio ja -suunnitelma sitovat toimielimiä ja henkilöstöä ja ovat samalla näiden ohjauksen ja valvonnan välineitä. Talousarvioon tehtävistä muutoksista päättää kaupunginvaltuusto. Määrärahat ovat lupa käyttää rahaa ja tulot ovat sitovia velvoitteita kerätä rahaa. Talousarvion määrärahat voi alittaa ja tuloja voi kerryttää talousarviota enemmän, mutta ei toisinpäin. 

Mikkelin kaupungin vuoden 2022 tulos oli 7,2 miljoonaa euroa alijäämäinen. Tämä lisättynä edellisten tilikausien aikana kertyneisiin alijäämiin, on vuoden 2022 jälkeen Mikkelin kaupungin taseessa oleva kumulatiivinen alijäämä on 40,8 miljoonaa euroa. Ns. kriisikuntakriteereihin liittyvän sääntelyn (kuntalaki 110.3 §) mukaisesti Mikkelin kaupungin on kyettävä kattamaan tilinpäätöksessä olevat alijäämät vuoden 2023 loppuun mennessä. Alijäämien kattamiseksi valmistellaan vähemmistöosuuden myyntiä kaupungin 100 prosenttisesti omistamasta tytäryhtiöstä Etelä-Savon Energia Oy:stä. Käyttötalouden sopeuttamistarve jatkuu voimakkaana edellä mainitusta energiaratkaisusta huolimatta. Kaikki aikaisempien vuosien sopeuttamisohjelmissa päätetyt säästötoimenpiteet tulee huomioida talousarviovalmistelussa.

Lautakunnan toiminta- ja taloussuunnitelma sisältävät seuraavat osat: perustehtävä, palvelusuunnitelma, strategiakortti ja suoritetaulukot, joissa todetaan toimintaan liittyvät kappalemääriset suoritetiedot.

Asumisen ja toimintaympäristön palvelualue vastaa yhdessä talouspalveluiden kanssa kaupungin investointiohjelman laatimisesta ja laatii koko kaupunkia koskevan investointiohjelman. Hallinto- ja elinvoimapalveluiden sisäiset veloitukset talouspalveluiden, hankintapalveluiden, henkilöstöpalveluiden, tietohallinnon sekä vahtimestaripalveluiden sisäiset veloitukset, joilla laskutetaan keskitetysti tuotetut palvelut kaikilta kaupungin yksiköiltä. Työllistämistukipalkat budjetoidaan keskitetysti Työllisyyspalveluissa.

Sisäisten vuokrien kulut kohdistetaan kustannuspaikoille tilojen käytön mukaisesti. Puhtauspalveluiden veloitus perustuu palvelusopimuksiin. Ruokapalveluiden hinta määräytyy tilattavien ruokien määrän perusteella ruokapalveluiden kustannuksista.  

Koko kaupungin henkilöstö- ja koulutussuunnitelma muodostuu kahdesta osasta: henkilöstösuunnitelmasta sekä koulutussuunnitelmasta. Hyvällä henkilöstösuunnittelulla varmistetaan palvelutuotannon kannalta optimaaliset henkilöstörakenteet ja mitoitukset ottaen huomioon kaupungin taloudellinen tilanne. Henkilöstön osaamista kehitetään ennakoivasti ja huomioiden kaupungin järjestämien palveluiden vaatiman osaamisen tulevaisuuden tarpeet (tavoiteorganisaatio). Kukin toimiala vastaa henkilöstönsä työhyvinvointia, työturvallisuutta ja työterveyttä turvaavan toiminnan rahoituksesta.

Talousarviovalmistelun yhteydessä koostetaan koko organisaation kattava riskirekisteri.

Lautakuntien ja liikelaitosten johtokuntien hyväksymien talousarvioehdotusten valmisteluun liittyvine asiakirjoineen on oltava pe 22.9.2023 klo 12.00 mennessä tallennettuna.

Asumisen ja toimintaympäristön palvelualueen raami 2023 (1 000 euroa): 

Tulot 

51 217 euroa

Kulut

55 755 euroa

Tkate

- 4 538 euroa

 

Muuttunut yhteiskunnallinen tilanne vaikutuksineen

Eurooppalaisen ja Suomalaisen yhteiskunnan ennustettavuuden oleellinen heikentyminen sekä talouteen vaikuttavien parametrien ja niiden vaikutusten hintavaihteluiden suuruus ja frekvenssi poikkeavat oleellisesti edellisten vuosien tilanteesta. Tämä heijastuu erityisesti sähkön hinnan merkittävään nousuun, korkokulujen kasvuun, inflaatiokehitykseen, työn ja materiaalien saatavuuden heikkenemiseen sekä yleiseen hintojen kehitykseen, mikä näkyy osaltaan merkittävänä inflaationa.

Investointien määrä laskee vuoden 2023 lopulla. Uustuotanto asuntorakentamisessa on käytännössä pysähtynyt. Keskeneräiset hankkeet saatetaan loppuun. Myymättömät asunnot rasittavat rakennusyritysten taseita ja koko asuntokauppaan liittyvä arvoketju kärsii. Rakennusalan työttömyyden ennustetaan kasvavan merkittävästi talven kuluessa.  

Sähkön hinta on vaihdellut voimakkaasti. Mikkelin kaupunki ja kaupunkikonserni on merkittävä sähkön kuluttaja. Sähköä on ostettu vuodelle 2024 ja sitä on hintakiinnitetty erissä.

Lainojen korkokustannukset ovat kuluvan vuoden aikana nousseet ja muodostavat merkittävän kustannusnousun.

Kaupunki on vähentänyt kiinteistöomistustaan ja sopeuttanut kouluverkkoaan mikä luo edelleen vuokrien tulokehitykselle negatiivisen näkymän. Väistötilojen määrä laskee merkittävästi eteläisen aluekoulun valmistuessa. 

Kaupunki on ulkoistanut tilaaja-tuottajamallin mukaisesti ajallisesti pitkäkestoisiin palvelusopimuksiin mm. alueurakat ja kiinteistöhoidon. Pitkäkestoisilla palvelusopimuksilla haetaan yritysten sitoutumista ja kohteiden parempaa sisäistämistä, työssä tarvittavan kaluston kohtuullista kustannuspainetta sopimushintaan ja palvelualueen toiminnallisuuksien taloudellista ennustettavuutta.  

Maaseutu- ja lomitustoimen tulosalueella maatalousyrittäjien ja -tilojen väheneminen vähentää edelleen lomituspalveluiden kysynnän ja määräaikaisten lomittajien määrää. 

Mikkelin kaupunki on maatalousyrittäjien lomituspalveluita MELAn mandaatilla ja raamittamana palveluita järjestävä isäntäkunta. Vastuualue on 21 kunnan suuruinen, jonka yhteydessä alueen lomituspäivämääräsumma on noin 35 000 vuorokautta. Lomituspalveluissa oleva henkilöstön määrä on vastuualueiden laajentuessa kasvanut merkittävästi. 

Asumisen ja toimintaympäristön palvelualueen talousarvioesitys jakaantuu tulosalueille: 

Tulosalue (euroa)

Tulot

Menot

Tkate

Lautakunta, lupa- ja
valvontajaosto ja johtaminen

610 000

2 175 700

-1 565 700

Kaupunkikehitys

36 864 900

13 430 500

23 434 400

Kaupunkiympäristö

2 583 400

28 480 500

-25 897 100

Rakennusvalvonta

914 600

1 284 600

-370 000

Maaseututoimi

9 828 600

9 968 600

-140 000

Yhteensä

50 801 500

55 339 900

-4 538 400

 

Investoinnit 

Investointiohjelmaesityksen tausta-aineistoina ovat jo aikaisemmin tehdyt päätökset mm. kouluista, päiväkodeista, liikenneinvestoinneista, liikuntapaikkarakentamisesta, jätevedenpuhdistuslaitoksesta, liikenneverkosta sekä kaupungin taloudellisen kyvyn kehittyminen investoida.

Kaupungin talouden tilanne on edelleen jatkunut heikkona ja laajemmin rahoitusasemasta johtuen esitetty investointitaso on edellisvuotta pienempi.

Eteläinen aluekoulu valmistuu tammikuussa ja opetus alkaa vaiheittain kevään aikana. Itäisen alueen päiväkoti- ja kouluverkko on erillisen valmistelun ja päätöksenteon kohteena.  

Korjausvelan määrässä ei ole oleellisia muutoksia, eikä korjausvelan oleelliseksi vähentämiseksi investointiesitys ole riittävä.

Kaupungin elinvoimaisuuden kehittämiseksi mm. Strategiset kehittämisalustat osoitetaan investointeja. 

Taloussuunnitelmavuosille 2024-26 ja erityisesti ns. horisonttihankkeet (nostetaan hyvissä ajoin poliittiseen keskusteluun) esitetyt investoinnit ovat ohjeellisia, vuosittain kumulatiivisesti yli kaupungin talouden kestävän kantokyvyn ja niiden toteutus sopeutetaan vuosittain kaupungin taloudelliseen tilanteeseen talousarviokäsittelyn yhteydessä. 

Kaupungin poistotaso on n. 22,5 milj. euroa.

Keskeisimmät talousarvion sitovat investoinnit (vuoden 2024 osuus investoinnista): 

  • Rakennusvalvonnan arkiston digitalisointi ja paikkatietoalustan uudistaminen maankäytön- ja rakennusvalvonnan prosessien nopeuttamiseksi jatkuu (250 t. euroa) 
  • Paikkatietoalustan uudistaminen ns. MikMap hanke saatetaan tuotantokäyttöön (100 t. euroa)
  • Maan ja kiinteistöjen myynti (tulo 2 milj. euroa). Tulojen hankkiminen edellyttää laajempaa rakennusalan investointien käynnistymistä, kaupungin elinvoimaisuuden kehittymistä sekä erityisesti kaupan ja teollisuuden yritystoiminnalle varattujen tonttien myynnin onnistumista. 
  • Itäisen alueen päiväkoti - ja kouluratkaisu on kaupunkitasoisesti ratkaisematta. Investointiohjelmassa on yksittäisiä hankkeen osia arvioitu kustannustasoja tiedossa olevilla parametreillä. Yksittäiset kohteet kustannuksineen ja aikataulutuksineen korjataan valtuuston kokonaisratkaisun jälkeen. 
  • Eteläinen aluekoulu (3 milj. euroa) valmistuu ja sen kalustohankinnat (1,15 milj. euroa) saatetaan loppuun. 
  • Päämajakoulun vesikaton keskellä oleva ns. vanhan osa uudistaminen (1,0 milj. euroa)
  • Ristiinan yhtenäskoulun saneeraus (0,5 milj. euroa) 
  • Teatterin (2,0 milj. euroa) ja Seutukirjaston (0,8 milj. eruoa) katon korjaaminen
  • Isopata keskuskeittiön korjaus (1,0 milj. euroa)
  • Jalkaväkimuseon esteettömyyttä korjataan (0,1 milj. euroa) 
  • Mikkelin Seutukirjaston katon korjaus (0,8 milj. euroa)
  • Kaupungin virastotalon peruskorjaus jatkuu (1,05 milj. euroa)
  • Strategisten kehittämisalustojen kyky tuottaa elinvoimaa varmistetaan (1,25 milj. euroa)
  • Pyöräilyn ja kävelemisen kehittäminen XAMK kampukselle (0,6 milj. euroa)
  • Katujen rakentamiseen, saneeraukseen ja siltojen uusimiseen (3,1 milj. euroa)
  • Hulevesiohjelman kohteisiin investoidaan (0,55 milj. euroa)
     

Investointiesitys (kaupunki) vuodelle 2024 (1000 euroa): 

Tulot

2 817

Menot

-22 640

Netto

-19 823


Lautakunnalle on annettu näkymä talousarviovalmisteluun 14.9.2023. Kokouksessa on läpikäyty lautakunnan käyttötalouden ja kaupungin investointiohjelman talousarvioesitykset.  

Päätösehdotus

Esittelijä

Jouni Riihelä, kaupunkikehitysjohtaja, Jouni.Riihela@mikkeli.fi

Kaupunkikehityslautakunta hyväksyy esityksen ja esittää lautakunnan talousarvion vuodelle 2024 ja taloussuunnitelman vuosille 2025–2027 kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle. 

Lisäksi kaupunkikehityslautakunta päättää pyytää lausunnot kaikilta aluejohtokunnilta, nuorisovaltuustolta, vanhusneuvostolta ja vammaisneuvostolta talousarviosta 2024 ja taloussuunnitelmasta 2025–2027. Lausunnot pyydetään toimittamaan suoraan kaupunginhallitukselle 13.10.2023 mennessä.

Pöytäkirja tarkastetaan tämän pykälän osalta kokouksessa.

Päätös

Asiasta käydyn keskustelun aikana Katriina Noponen esitti, että avustuksiin lisätään 200 000 euroa, joka kohdistetaan yksityistieavustuksiin. Perttu Noponen kannatti esitystä. Puheenjohtaja totesi, että on tehty esittelijän esityksestä poikkeava kannatettu esitys ja esitti asian ratkaistavaksi äänestyksellä siten, että ne, jotka kannattavat esittelijän esitystä äänestävät jaa ja ne, jotka kannattavat Katriina Noposen esitystä äänestävät ei. Äänestysesitys hyväksyttiin ja suoritetussa äänestyksessä annettiin 5 jaa ääntä (Kerttu Hakala, Saara Isoaho, Jukka Härkönen, Jouko Kervinen, Pertti Karhunen) ja 8 ei ääntä (Katriina Noponen, Marita Hokkanen, Hannu Tullinen, Jaana Vartiainen, Katariina Asikainen, Jaakko Väänänen, Perttu Noponen, Anni Panula-Ontto-Suuronen).

Puheenjohtaja totesi, että Katriina Noposen esitys on tämän kohdan osalta tullut kaupunkikehityslautakunnan päätökseksi.

Asiasta käydyn keskustelun aikana Jaakko Väänänen esitti, että palvelujen ostoihin lisätään 100 000 euroa, joka osoitetaan haja-asutusalueen kutsujoukkoliikenteelle. Katriina Noponen kannatti esitystä. Puheenjohtaja totesi, että on tehty esittelijän esityksestä poikkeava kannatettu esitys ja esitti asian ratkaistavaksi äänestyksellä siten, että ne, jotka kannattavat esittelijän esitystä äänestävät jaa ja ne, jotka kannattavat Jaakko Väänäsen esitystä äänestävät ei. Äänestysesitys hyväksyttiin ja suoritetussa äänestyksessä annettiin 5 jaa ääntä (Kerttu Hakala, Pertti Karhunen, Jouko Kervinen, Jukka Härkönen, Saara Isoaho) ja 8 ei ääntä (Marita Hokkanen, Perttu Noponen, Katriina Noponen, Hannu Tullinen, Katariina Asikainen, Jaana Vartiainen, Jaakko Väänänen, Anni Panula-Ontto-Suuronen).

Puheenjohtaja totesi, että Jaakko Väänäsen esitys on tämän kohdan osalta tullut kaupunkikehityslautakunnan päätökseksi.

Asiasta käydyn keskustelun aikana Jaakko Väänänen esitti, että tekstiin lisätään maininta rantayleiskaavoituksen päivittämisestä ja rakennusoikeuden määräämisestä yhdenmukaisesti kaikilla alueille 10 prosentiksi kiinteistön pinta-alasta. Marita Hokkanen kannatti esitystä. Puheenjohtaja totesi, että on tehty esittelijän esityksestä poikkeava kannatettu esitys ja esitti asian ratkaistavaksi äänestyksellä siten, että ne, jotka kannattavat esittelijän esitystä äänestävät jaa ja ne, jotka kannattavat Jaakko Väänäsen esitystä äänestävät ei. Äänestysesitys hyväksyttiin ja suoritetussa äänestyksessä annettiin 6 jaa ääntä (Hannu Tullinen, Kerttu Hakala, Jukka Härkönen, Pertti Karhunen, Jouko Kervinen, Saara Isoaho) ja 7 ei ääntä (Perttu Noponen, Marita Hokkanen, Jaakko Väänänen, Katriina Noponen, Jaana Vartiainen, Katariina Asikainen, Anni Panula-Ontto-Suuronen).

Puheenjohtaja totesi, että Jaakko Väänäsen esitys on tämän kohdan osalta tullut kaupunkikehityslautakunnan päätökseksi.

Asiasta käydyn keskustelun aikana Pertti Karhunen esitti, että lentokentän ylläpito lopetetaan vuoden 2024 lopussa eikä jatkovuosille merkitä määrärahoja. Katariina Asikainen kannatti esitystä. Puheenjohtaja totesi, että on tehty esittelijän esityksestä poikkeava kannatettu esitys ja esitti asian ratkaistavaksi äänestyksellä siten, että ne, jotka kannattavat esittelijän esitystä äänestävät jaa ja ne, jotka kannattavat Pertti Karhusen esitystä äänestävät ei. Äänestysesitys hyväksyttiin ja suoritetussa äänestyksessä annettiin 8 jaa ääntä (Jaana Vartiainen, Jukka Härkönen, Saara Isoaho, Anni Panula-Ontto-Suuronen, Jouko Kervinen, Perttu Noponen, Katriina Noponen, Jaakko Väänänen) ja 5 ei ääntä (Marita Hokkanen, Hannu Tullinen, Kerttu Hakala, Katariina Asikainen, Pertti Karhunen).

Puheenjohtaja totesi, että esittelijän päätösehdotus on tämän kohdan osalta tullut kaupunkikehityslautakunnan päätökseksi.

Asiasta käydyn keskustelun aikana Jouko Kervinen esitti, että tekstiin lisätään jatkovalmistelun pohjaksi seuraava lausuma: Talousarvioesityksessä on mukana lentoaseman säilyttäminen, koska tiedossa on, että valtiolta on tulossa varoja matkailun kehittämiseen. Tässä vaiheessa ei ole tiedossa, ovatko varat sidonnaisia lentoasemaan. Siksi lautakunta esittää, että lentoaseman mahdollisesta säilyttämisestä tehdään päätökset vasta sen jälkeen, kun valtion osallistuminen ja sen ehdot ovat selvillä. Katriina Noponen kannatti esitystä. Puheenjohtaja totesi, että on tehty esittelijän esityksestä poikkeava kannatettu esitys ja esitti asian ratkaistavaksi äänestyksellä siten, että ne, jotka kannattavat esittelijän esitystä äänestävät jaa ja ne, jotka kannattavat Jouko Kervisen esitystä äänestävät ei. Äänestysesitys hyväksyttiin ja suoritetussa äänestyksessä annettiin 1 jaa ääni (Kerttu Hakala) ja 12 ei ääntä (Jukka Härkönen, Anni Panula-Ontto-Suuronen, Katriina Noponen, Jaana Vartiainen, Jouko Kervinen, Saara Isoaho, Perttu Noponen, Katariina Asikainen, Marita Hokkanen, Pertti Karhunen, Hannu Tullinen, Jaakko Väänänen).

Puheenjohtaja totesi, että Jouko Kervisen esitys tämän kohdan osalta tullut kaupunkikehityslautakunnan päätökseksi.

Asiasta käydyn keskustelun aikana Jouko Kervinen esitti, että itäisen aluekoulun ja päiväkodin kohdalla olevat tähdellä merkityt määrärahat yliviivataan selvyyden vuoksi ja jatkovalmistelun pohjaksi lisätään seuraava lausuma: Talousarvioesityksen investointiosassa on mukana varoja itäisen alueen päiväkoti- ja kouluratkaisuun. Tässä vaiheessa ei ole suunnitelmia siitä, miten päivähoito- ja kouluasiat itäisellä alueella jatkossa toteutetaan. Siksi lautakunta esittää, että päätökset varojen ohjaamisesta tehdään vasta sen jälkeen, kun suunnitelmat ovat selvillä. Samalla otetaan huomioon se, että kaupungin kokonaisinvestoinnit eivät saa ylittää kestävän taloudenpidon tasoa eli poistojen määrää. Katriina Noponen kannatti esitystä. Puheenjohtaja totesi, että on tehty esittelijän esityksestä poikkeava kannatettu esitys ja esitti asian ratkaistavaksi äänestyksellä siten, että ne, jotka kannattavat esittelijän esitystä äänestävät jaa ja ne, jotka kannattavat Jouko Kervisen esitystä äänestävät ei. Äänestysesitys hyväksyttiin ja suoritetussa äänestyksessä annettiin 2 jaa ääntä (Kerttu Hakala, Hannu Tullinen) ja 11 ei ääntä (Anni Panula-Ontto-Suuronen, Saara Isoaho, Jouko Kervinen, Jukka Härkönen, Katariina Asikainen, Pertti Karhunen, Katriina Noponen, Jaakko Väänänen, Perttu Noponen, Marita Hokkanen, Jaana Vartiainen).

Puheenjohtaja totesi, että Jouko Kervisen esitys on tämän kohdan osalta tullut kaupunkikehityslautakunnan päätökseksi.

Asiasta käydyn keskustelun aikana Pertti Karhunen esitti, että Lähemaki-talon peruskorjaukseen varattu määräaraha siiretään vuodelle 2027. Katariina Asikainen kannatti esitystä. Puheenjohtaja totesi, että on tehty esittelijän esityksestä poikkeava kannatettu esitys ja esitti asian ratkaistavaksi äänestyksellä siten, että ne, jotka kannattavat esittelijän esitystä äänestävät jaa ja ne, jotka kannattavat Pertti Karhusen esitystä äänestävät ei. Äänestysesitys hyväksyttiin ja suoritetussa äänestyksessä annettiin 11 jaa ääntä (Hannu Tullinen, Jaana Vartiainen, Saara Isoaho, Perttu Noponen, Katriina Noponen, Kerttu Hakala, Jouko Kervinen, Marita Hokkanen, Jukka Härkönen, Jaakko Väänänen, Anni Panula-Ontto-Suuronen) ja 2 ei ääntä (Pertti Karhunen, Katariina Asikainen).

Puheenjohtaja totesi, että esittelijän päätösehdotus on tämän kohdan osalta tullut kaupunkikehityslautakunnan päätökseksi.

Asiasta käydyn keskustelun aikana Pertti Karhunen esitti, että kasvatus- ja opetuslautakunnan kohdalla oleva määräraha kalusteisiin ja koneisiin pienennetään 75.000 euroon/vuosi. Katariina Asikainen kannatti esitystä. Puheenjohtaja totesi, että on tehty esittelijän esityksestä poikkeava kannatettu esitys ja esitti asian ratkaistavaksi äänestyksellä siten, että ne, jotka kannattavat esittelijän esitystä äänestävät jaa ja ne, jotka kannattavat Pertti Karhusen esitystä äänestävät ei. Äänestysesitys hyväksyttiin ja suoritetussa äänestyksessä annettiin 8 jaa ääntä (Hannu Tullinen, Perttu Noponen, Marita Hokkanen, Jaana Vartiainen, Katriina Noponen, Jaakko Väänänen, Kerttu Hakala, Anni Panula-Ontto-Suuronen) ja 5 ei ääntä (Jouko Kervinen, Pertti Karhunen, Katariina Asikainen, Saara Isoaho, Jukka Härkönen).

Puheenjohtaja totesi, että esittelijän päätösehdotus on tämän kohdan osalta tullut kaupunkikehityslautakunnan päätökseksi.

Muilta osin esittelijän päätösehdotus hyväksyttiin.

Pöytäkirja tarkastettiin tämän pykälän osalta kokouksessa.

Valmistelija

  • Jari Ahokas, jari@jariahokas.fi
  • Eljas Pölhö, eljaspolho@me.com
  • Elina Vauhkonen, elina.vauhkonen@gmail.com

Kuvaus

Haukivuoren aluejohtokunnalle on annettu tiedoksi kaupunkikehityslautakunnan talousarvioesitys lausuntoa varten.

Päätösehdotus

Esittelijä

  • Jari Ahokas, jari@jariahokas.fi

Päätösehdotus annetaan kokouksessa.

Päätös

Esittelijän päätösehdotus kokouksessa:

Haukivuoren aluejohtokunta kannattaa joukkoliikenteen edistämistä haja-asutusalueella. Haukivuorelta puuttuu keskipäivän bussivuoro, joka auttaisi monen asiakasryhmän liikkumista Mikkeliin ja takaisin. Päivittäinen asiointi helpottuisi kaupunkiin.

Alustavien selvitysten perusteella kokeilu tälle vuorolle kustantaisi kaupungille 2500 euroa, tammi-toukokuulle 2024. Aluejohtokunta esittää, että vuoro liikennöitäisiin Waltti-järjestelmän kautta ja kaupunki osoittaisi tälle kokeilulle määrärahan.

Haukivuoren aluejohtokunta kannattaa pyöräilyn ja kävelemisen kehittämishankkeita ja esittää pyöräilyn edistämistä myös haja-asutusalueen taajamissa. Haukivuoren asemankylän raitti, Keskustie, vaatii peruskunnostuksen pyöräilijänkin näkökulmasta. Tie kuuluu tällä hetkellä ELY:n vastuulle. Mikäli Mikkelin kaupunki aikoo ottaa Keskustien kuuluvaksi kaupungin vastuulle, sen tulee osoittaa myös budjetissa tien kunnostamiseen määräraha. Haukivuoren aluejohtokunta esittääkin, että Mikkelin kaupunki edistää Haukivuoren asemankylän Keskustien perusparannusta esittämällä sitä Ely-keskuksen toimenpidelistalle. 

Asia liittyy myös Mikkelin seudun kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelmaan, josta on lausuttu myös hyvinvoinnin ja osallisuuden lautakunnan talousarviokohdassa. Haukivuorella suunnitelmassa on edellä mainittu Keskustie merkitty erikoistason esteettömänä reittinä. Mikkelin kaupungin tulee varautua suunnitelmassa keskustaajamien esteettömyyssuunnitelman toteuttamiseen.

Haukivuoren aluejohtokunta esittää, että Haukivuoren esteettömyyssuunnitelmaan otetaan Keskustien kunnon lisäksi sen jatkeen, Kapeaseläntien tarkastelu. Haukivuorella suositun Rantokankaan ulkoilualueen käyttöä edistetään mahdollistamalla turvallinen liikkuminen alueelle. Kävely- ja pyöräilyreitti ylittää tällä hetkellä vaarallisesti vilkkaasti liikennöidyn 72-tien Kapeaseläntien risteysalueella, jossa nopeusrajoitus vaihtuu 100 km/h tuntinopeudeksi.

Haukivuoren asemankylän ja Rantokankaan alueen yhdistävä reitti ei ole tienylityksen takia turvallinen ja se estää esimerkiksi lasten ja nuorten sekä vanhusten itsenäistä liikkumista alueelle. Investointisuunnitelmiin tulisi ottaa alikulun rakentaminen tuolle kohdalle, mikä hyödyttäisi ulkoilureittien käyttäjiä sekä myös joukkoliikenteen käyttäjiä bussipysäkin kohdalla. Alue on merkittävä myös esteettömyyssuunnitelmaan. Kaupungin on vietävä tätä asiaa aktiivisesti Ely-keskuksen toimenpidelistalle.

Edelleen Kapeaseläntie on kävelijälle ja pyöräilijälle turvaton noin 100 metrin matkalla, johon odotetaan toimia jalkakäytävän jatkamiseksi Kapeaseläntien kaarteen kohdalla Vanha Sahantie-Rajakatu-välillä. Asiasta on tehty aloite jo Haukivuoren aluejohtokunnan päätöksellä 5.11.2020 §67.

Nämä toimet ovat Liikkuva Mikkeli 2030-painopisteiden mukaisia, joissa huomioidaan mm. lasten ja nuorten liikunta, terveysliikunta, luontoliikunta sekä tapahtumien ja kilpailujen tukeminen. Rantokankaalla on frisbeegolf-rata, Kirkonkierros-reitti sekä hiihtoladut talvella ja paikassa järjestetään myös urheilukilpailuja.

Tenniskentän korjaus
Haukivuoren tenniskentän korjaamista on odotettu pitkään, joten aluejohtokunta pitää hienona asiana, että se on huomioitu suunnitelmassa vuodelle 2025.

Esittelijän päätösehdotus hyväksyttiin.


Muutoksenhaku

Päätökseen, joka koskee valmistelua tai täytäntöönpanoa ei saa kuntalain (410/2015) 136 §:n perusteella hakea muutosta.