Konserni- ja elinvoimajaosto, kokous 13.2.2024

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 7 Jätehuollon organisoinnin selvitys

MliDno-2017-2392

Valmistelija

  • Jouni Riihelä, kaupunkikehitysjohtaja, Jouni.Riihela@mikkeli.fi

Kuvaus

Jätehuollon organisointia on käsitelty aikaisemmin kaupunginhallituksen suunnittelukokouksessa 11.9.2023. 

Uusi jätelaki astui voimaan 19.7.2021. Jätelain uudistuksella on tarkoitus vauhdittaa kierrätystä ja kiertotaloutta. Uusi jätelaki velvoittaa jätealan toimijat erilliskeräämään ja kierrättämään jätteitä nykyistä tehokkaammin. Olennaisia muutoksia ovat mm. biojätteen, pienmetallijätteen ja pakkausjätteiden kuljetuksien siirtyminen kunnan vastuulle. Uudistusten tavoitteena on, että vuonna 2025 Suomessa tulee kierrättää yhdyskuntajätteestä 55 prosenttia ja 60 prosenttia vuonna 2030. Vuonna 2021 Suomen yhdyskuntajätteen kierrätysaste oli vain 37 prosenttia, joten tavoitteisiin pääseminen edellyttää merkittävää kierrätysasteen nousua.

8.6.2023 Euroopan komissio julkaisi varhaisvaroitusraportin niille maille, jotka eivät näytä saavuttavan jätedirektiivissä asetettuja tavoitteita. Komission mukaan Suomi on jäämässä tavoitteista ja huolestuttavinta Suomen tilanteessa on, että yhdyskuntajätteen kierrätysaste on viimeisissä mittauksissa vähentynyt edellisiin vuosiin verrattuna. Vastuu yhdyskuntajätehuollon järjestämisestä jakautuu jätelain mukaan kuntien ja jätteentuottajien kesken. Kuntien vastuulla olevan kotitalousjätteen osuus kaikesta yhdyskuntajätteestä on noin 50 %, joten kunnilta odotetaan toimia yhdyskuntajätteen kierrätysasteen nostamiseksi.

Kuntien ja niiden omistamien jätelaitosten osalta kierrätystavoitteisiin pääseminen edellyttää merkittäviä investointeja mm. infraan, henkilöresursseihin ja tieto- ja viestintätekniikkaan. Palvelujen tuottaminen kustannustehokkaasti tulee olemaan haaste erityisesti niillä alueilla, joissa asukaspohja pienenee, kustannustehokkuus edellyttää tulevaisuudessa nykyistä laajempia kokonaisuuksia.

Kunnallisen jätehuollon tehtävät voidaan jakaa kolmeen osaan: jätehuollon järjestämisen viranomaistehtävät, jätehuollon palvelutehtävät (käytännön toteutus) ja jätehuollon valvontatehtäviin. Jätehuoltoviranomaisena jätehuoltomääräysten soveltamisalueella toimii Mikkelin kaupungin kaupunkikehityslautakunta. Virkatehtävään on määrätty jäteasiantarkastaja.  Mikkelin kaupunki on siirtänyt jätehuollon käytännön toteuttamiseen liittyvät tehtävät kunnalliselle jäteyhtiölle, Metsäsairila Oy:lle. Mikkelin kaupunki omistaa Metsäsairila Oy:n. Jätehuoltomääräysten noudattamista valvoo Mikkelin seudun ympäristöpalvelun ympäristönsuojeluviranomaiset ja alueen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus).

Kunnan vastuulle kuuluu kaikki asumisessa syntyvä jäte ja osin siihen ominaisuudeltaan, koostumukseltaan ja määrältään rinnastettava kuntien hallinto- ja palvelutoiminnassa syntyvä jäte. Kunnan vastuulle kuuluvat jätteet ovat jätelain 41 §:n mukaan luovutettava aina joko kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen tai kunnan järjestämään alueelliseen vastaanottopaikkaan. Kiinteistön haltijan on jätelain mukaan järjestettävä kiinteistölle keräyspaikka jätteiden keräämistä varten kiinteistöittäisessä jätteenkuljetuksessa. Mikkelissä on käytössä sekalaisen yhdyskuntajätteen osalta jätehuollon kaksoisjärjestelmä 31.1.2025 saakka, 1.2.2025 alkaen jätehuolto kokonaisuudessaan on kunnan vastuulla. Erilliskerättävät jätejakeet ovat siirtyneet kunnan vastuulle 1.7.2023 ja biojätteet 1.1.2024. Kunnan järjestämän jätehuollon alueella sekajätteen ja hyötyjätteiden kuljetukset kilpailuttaa keskitetysti kaikille kunnan jätehuollon järjestämisvastuulle kuuluville kiinteistöille kunnallinen jäteyhtiö, Metsäsairila Oy. Vain ELY-keskuksen jätehuoltorekisteriin hyväksymä kuljettaja voi toimia jätteenkuljettajana. Kunnan jätehuoltojärjestelmään kuuluvat jätteet kuljetetaan molemmissa kuljetusjärjestelmissä kunnallisen jäteyhtiön osoittamaan paikkaan, minkä jälkeen ne siirretään käsittelyyn. Osaa jätteistä koskee tuottajavastuu, joka tarkoittaa tuotteita ammattimaisesti markkinoille saattavien toimijoiden velvollisuutta järjestää käytöstä poistettujen tuotteiden jätehuolto kustannuksellaan. Elinkeinotoiminnasta, hyvinvointialueiden, valtion ja seurakuntien toiminnoista sekä muista kunnan jätehuoltovastuun ulkopuolelle jäävistä toiminnoista ei määrätä kunnallisissa jätehuoltomääräyksissä kattavasti.

Jätepalveluiden palveluiden tuottaminen on kehittynyt suurempien käsiteltävien massamäärien suuntaan. Vastaavasti palveluja tuottavien organisaatioiden järjestäytymisessä on viime aikoina nähty suuruuden ekonomiaan perustuvia, kunnallisia rajoja ylittäviä integraatiota. Mikkelin kaupungin maantieteellinen alue ja kaupungin omistama palvelua tuottava yhtiö on tulevaisuuden haasteiden ja ekonomian näkökulmasta kohtuullisen pieni yksikkö. Mikkelin kaupungin kannalta on tarkoituksenmukaista kartoittaa nykytilanteen ja tulevaisuuden skenaarioiden potentiaali ja riskit konsulttiselvityksellä niin, että kaupunki voi linjata ja johtaa alueellaan jätehuollon kehitystä. Konsulttiselvityksen suuruudeksi arvioidaan n. 15 000 euroa.

Selvityksen tavoitteista ja aikataulusta käydään kokouksessa työtä ohjaava keskustelu.

Päätösehdotus

Esittelijä

  • Janne Kinnunen, kaupunginjohtaja, janne.kinnunen@mikkeli.fi

Konserni- ja elinvoimajaosto päättää käynnistää selvitystyön, jolla kirkastetaan Mikkelille mahdollisia jätehuollon palvelutehtävän viranomais- ja organisointimalleja niin, että jätelain sekä komission asettamat kierrätys ja kiertotalouden tavoitteet sekä paikallinen kustannustehokkuus ja palvelutehtävän omistajariskit hallitaan jatkossakin. Selvitystyö laaditaan konsulttityönä.

Päätös

Hyväksyttiin.


Muutoksenhaku

Päätökseen, joka koskee valmistelua tai täytäntöönpanoa ei saa kuntalain (410/2015) 136 §:n perusteella hakea muutosta.