Lupa- ja valvontajaosto, kokous 31.10.2023

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 16 Poikkeamishakemus kiinteistölle Suviranta 491-540-2-34, Mahkolantie 115

MliDno-2023-3314

Valmistelija

  • Minna Frosti, kaavoitusinsinööri, minna.frosti@mikkeli.fi

Kuvaus

Tilan Suviranta 491-540-2-34 omistaja on tehnyt Mikkelin kaupungin lupa- ja valvontajaostolle oikaisuvaatimuksen kaavoitusinsinöörin päätöksestä § 22/27.9.2023, jolla on hylätty hänen hakemuksensa saada poiketa maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 43 §:n mukaisesta rakentamisrajoituksesta mainitulla kiinteistöllä.

Oikaisuvaatimus on liitteenä. Oikaisuvaatimus on tehty säädetyn määräajan kuluessa.

Rakennuspaikka sijaitsee Ristiinassa Yöveden Kaupinlahden rannalla, linnuntietä noin 20 kilometriä Ristiinan taajamasta kaakkoon. Tila Suviranta on pinta-alaltaan 4900 m2. Tilan omistaja oli hakenut MRL 171 §:n mukaisesti poikkeamista MRL:n 43 §:n mukaisesta rakentamisrajoituksesta loma-asunnon muuttamiseksi vakituiseksi asunnoksi 24.1.2003 hyväksytyn Yöveden ja Louhiveden alueen rantaosayleiskaavan mukaisella loma-asuntoalueella (RA/2). Etelä-Savon maakuntakaavassa alue kuuluu matkailun painopistealueeseen ja Heinniemi, Mahkola ja Kaivannonharjun maisema-alueeseen (ma 15.553).

Oikaisuvaatimuksessa vaaditaan poikkeamispäätöksen kumoamista ja luvan myöntämistä käyttötarkoituksen muutokselle. Hakija perustelee päätöksen kumoamista seuraavasti. Perusteena eväämiseen oli mainittu, että rakennuspaikan pinta-alasta puuttuu 100 m2 jätevesien käsittelemiseksi kiinteistöllä. Kiinteistöt jätevedet kerätään hälyttimellä varattuun umpisäiliöön ja se täyttää tiukimmat jätevesiasetuksen vaatimukset. Korkeuserojen ja puuston määrän takia imeytyskenttää ei ole mahdollista rakentaa. Naapureilla ei ole huomautettavaa. 

Mikkelin kaupungin vuoden 2017 rakennusjärjestyksen mukaan uuden vakituisen asumisen rakennuspaikan tulee olla kooltaan vähintään 5000 m2­­. Kun rakennus liitetään yleiseen viemäriverkostoon, rakennuspaikan pinta-alan tulee olla vähintään 3000 m2. Alueella ei ole vesiosuuskuntaa, joten liittyminen viemäriverkkoon ei ole mahdollista. Rakennusjärjestyksen määräyksellä pyritään varmistamaan riittävä pinta-ala jätevesien käsittelemiseksi kiinteistöllä. Ympärivuotisessa asumisessa jätevettä syntyy loma-asumista enemmän, joten poikkeamishakemuksessa ja oikaisuvaatimuksessa kuvattu kaikkien kiinteistön jätevesien kerääminen umpisäiliöön voi aiheuttaa säiliöiden usein toistuvan tyhjennystarpeen etenkin, jos asukkaita on useampia.

Yöveden ja Louhiveden alueen rantaosayleiskaavan yleismääräysten mukaan jätevesien käsittelytapaa valittaessa tulee huomioida rakennuspaikan maaperä sekä pinta-ala. Rakennusten sijoittamisessa tulee ottaa huomioon jätevesien asianmukainen esikäsittely ja maaperäkäsittelypaikan järjestäminen rakennuspaikalla riittävän etäällä rantaviivasta.

Rantaosayleiskaavan yleismääräyksissä on lueteltu edellytyksiä, jonka perusteella käyttötarkoituksen muutoksiin suhtaudutaan myönteisesti. Tila Suviranta ei täytä kaikkia yleismääräyksen edellytyksiä. Rakennuspaikka ei ole Mikkelin kaupungin rakennusjärjestyksen mukaan riittävän kokoinen vakituisen asumisen rakennuspaikaksi. Lisäksi jätevedet tulee pystyä johtamaan asianmukaisesti.

Rakennuspaikan vieressä itäpuolella on rantaosayleiskaavan mukainen rakentamaton lomarakennuspaikka. Samalla rannalla on kaksi vakituisen asumisen rakennuspaikkaa: länsipuolella 200 metrin ja idässä 280 metrin päässä.

MRL 72 § (Suunnittelutarve ranta-alueella) 1 momentissa todetaan, että meren tai vesistön ranta-alueeseen kuuluvalle rantavyöhykkeelle ei saa rakentaa rakennusta ilman asemakaavaa tai sellaista oikeusvaikutteista yleiskaavaa, jossa on erityisesti määrätty yleiskaavan tai sen osan käyttämisestä rakennusluvan myöntämisen perusteena.

MRL 171 §:n mukaan kunta voi erityisestä syystä myöntää poikkeamisen tässä laissa säädetystä tai sen nojalla annetusta rakentamista tai muuta toimenpidettä koskevasta säännöksestä, määräyksestä, kiellosta tai muusta rajoituksesta.

MRL 171 §:n mukaan poikkeaminen ei saa
1) aiheuttaa haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle;
2) vaikeuttaa luonnonsuojelun tavoitteiden saavuttamista;
3) vaikeuttaa rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista; tai
4) johtaa vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai muutoin aiheuttaa merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.

MRL 171 §:n mukaan poikkeamiseen pitää siis olla erityinen syy. Tässä tapauksessa syyksi on esitetty lähinnä sitä, että rakennus ja rakennuspaikka teknisesti täyttävät vakituiselle asumiselle asetetut vaatimukset. Poikkeamishakemuksessa on myös mainittu töiden suorittamisen mahdollistuminen etätöinä ja mahdollinen muutto pääkaupunkiseudulta Mikkeliin. Rakennuksen käyttötarkoitus vapaa-ajanasuntona ei rajoita sen käyttöaikaa eikä sen käyttämistä etätöiden tekemiseen. Tätä ei siis voi käyttää laissa edellytettynä erityisenä syynä poikkeamisen myöntämiseen kaavan mukaisesta käyttötarkoituksesta.

Oikaisuvaatimuksessa ei ole esitetty mitään sellaista, mikä antaisi aihetta muuttaa kaavoitusinsinöörin tekemää päätöstä.

Päätösehdotus

Esittelijä

  • Sari Valjakka, johtava rakennustarkastaja, Sari.Valjakka@mikkeli.fi

Lupa- ja valvontajaosto päättää edellä esitetyn perusteella hylätä oikaisuvaatimuksen kaavoitusinsinöörin päätöksestä § 22/27.9.2023, jolla MRL 171 §:n mukaista poikkeamista MRL 72 §:n (suunnittelutarve ranta-alueella) säännöksistä kiinteistölle ei ole myönnetty tilalle Suviranta 491-540-2-34.

Päätös

Asiasta käydyn keskustelun aikana Heikki Väisänen esitti, että lupa- ja valvontajaosto päättää myöntää hakemuksen mukaisen poikkeamisen, koska poikkeama tilan pinta-alavaatimuksesta on vähäinen, myöntämiselle ei ole laissa mainittuja esteitä ja uusien asukkaiden saaminen on toivottavaa. Heikki Väisäsen esitystä ei kannatettu, joten se raukesi.

Lisäksi keskustelun aikana Arto Sipilä esitti, että asia palautetaan uudelleen valmisteltavaksi mm. sen selvittämiseksi, kuinka suuria alueella olevat vakituisen asumisen rakennuspaikat ovat ja miten niiden jätevesihuolto on toteutettu. Arto Sipilän esitystä ei kannatettu, joten se raukesi.

Puheenjohtaja totesi, että esittelijän päätösehdotus on tullut lupa- ja valvontajaoston päätökseksi.

Merkitään, että kaavoitusinsinööri Minna Frosti saapui kokoukseen tämän pykälän käsittelyn aikana.

Tiedoksi

Oikaisuvaatimuksen tekijä

Muutoksenhaku

Tähän päätökseen haetaan muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen.

Valitusoikeus
Tähän päätökseen saa maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 193 §:n perusteella hakea muutosta:

  • viereisen tai vastapäätä olevan alueen omistaja ja haltija,
  • sellaisen kiinteistön omistaja ja haltija, jonka rakentamiseen tai muuhun käyttämiseen päätös voi olennaisesti vaikuttaa,
  • se, jonka asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin hanke saattaa huomattavasti vaikuttaa,
  • se, jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa,
  • kunta ja naapurikunta, jonka maankäytön suunnitteluun päätös vaikuttaa,
  • toimialueellaan sellainen rekisteröity yhdistys, jonka tarkoituksena on luonnon- tai ympäristönsuojelun tai kulttuuriarvojen suojelun edistäminen taikka elinympäristön laatuun muutoin vaikuttaminen, sekä
  • viranomainen toimialaansa kuuluvissa asioissa.


Valitusaika
Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen antamisesta. Päätöksen antopäivä on kirjattu kohtaan tiedoksianto asianosaiselle.

Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.

Omalla vastuulla valitusasiakirjat voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille ennen valitusajan päättymistä.

Päätös on annettu maankäyttö ja rakennuslain (132/1999) 198 §:n mukaisesti julkipanon jälkeen, jolloin sen katsotaan tulleen asianomaisten tietoon.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valitusviranomainen
Hallintovalitus tehdään Itä-Suomen hallinto-oikeudelle.

Postiosoite: PL 1744, 70101 Kuopio
Käyntiosoite: Minna Canthin katu 64
Sähköpostiosoite: ita-suomi.hao@oikeus.fi
Faksinumero: 029 56 42501
Puhelinnumero: 029 56 42500
Hallinto-oikeuden asiakaspalvelu on avoinna arkisin 8.00­­–16.15

Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa
https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet.

Valituksen muoto ja sisältö
Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava:

  1. päätös, johon haetaan muutosta (valituksen kohteena oleva päätös);
  2. miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi (vaatimukset);
  3. vaatimuksen perustelut;
  4. mihin valitusoikeus perustuu, jos valituksen kohteena oleva päätös ei kohdistu valittajaan.


Valituksessa on lisäksi ilmoitettava valittajan nimi ja yhteystiedot. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja yhteystiedot. Yhteystietojen muutoksesta on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle.

Valituksessa on ilmoitettava myös se postiosoite ja mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite). Mikäli valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, voi hallintotuomioistuin valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat.

Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus. Sähköistä asiakirjaa ei kuitenkaan tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.

Valitukseen on liitettävä:

  1. valituksen kohteena oleva päätös valitusosoituksineen;
  2. selvitys siitä, milloin valittaja on saanut päätöksen tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta;
  3. asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksen tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.


Asiamiehen on liitettävä valituskirjelmään valtakirja, kuten laissa oikeudenkäynnistä hallintoasioissa (808/2019) 32 §:ssä säädetään.

Oikeudenkäyntimaksu
Tuomioistuinmaksulain (1455/2015) nojalla muutoksenhakijalta peritään oikeudenkäyntimaksu, mikä on määrätty mainitun lain 2 §:ssä. Saman lain 5 §:ssä on määräys niistä asioista, joista ei peritä oikeudenkäyntimaksua.

Pöytäkirja
Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä voi pyytää Mikkelin kaupungin kirjaamosta.

Käyntiosoite: Raatihuoneenkatu 8–10, 50100 Mikkeli
Postiosoite: PL 33, (Raatihuoneenkatu 8–10), 50101 Mikkeli
Faksinumero: 015 36 6583
Puhelinnumero: 044 794 2033 / 015 1941 (vaihde)
Sähköpostiosoite: kirjaamo@mikkeli.fi

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 9-15.