Kaupunginvaltuusto, kokous 23.5.2022

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 68 Vaalijalan kuntayhtymän jakautuminen sote-uudistuksen johdosta ja uuden kuntayhtymän perustaminen

MliDno-2022-677

Aikaisempi käsittely

Valmistelija

Maria Närhinen, vs. valvontaeläinlääkäri, Maria.Narhinen@mikkeli.fi

Kuvaus

Vaalijala on kuntayhtymä, jonka omistavat 33 savolaista kuntaa. Mikkeli kaupunki on yksi Vaalijalan kuntayhtymän jäsenkunnista. Vaalijala toimii kehitysvammalain mukaisena Savon erityishuoltopiirinä. Vaalijala tuottaa mm. kuntoutus-, asumis- ja asiantuntijapalveluita kaiken ikäisille erityistä tukea tarvitseville henkilöille. Lisäksi kuntayhtymä järjestää perusopetusta Sateenkaaren erityiskoulussa.

Perusopetus on tarkoitettu Vaalijalassa pysyvästi oleville sekä kuntoutusjaksoilla oleville perusopetusikäisille oppilaille. Sateenkaaren erityiskoulu sijaitsee Pieksämäellä. Vaalijalan toiminnasta sote-palveluiden osuus siirtyy uudelle hyvinvointialueelle 1.1.2023 ja kuntayhtymän toiminta nykymuodossaan lakkaa. Perusopetusta tarjoavaa Sateenkaaren erityiskoulua ei voida siirtää hyvinvointialueelle, koska nykyinen lainsäädäntö ei tätä mahdollista. Tästä johtuen Vaalijalan omistajakuntien tulee ratkaista Sateenkaaren erityiskoulun tulevaisuus, jotta jatkossakin Vaalijalassa asuvien tai siellä kuntoutuksessa olevien oppilaiden perusopetus pystytään järjestämään.

Pääosa Vaalijalan toiminnasta liittyy sosiaali- ja terveydenhuoltoon ja siltä osin toiminta on siirtymässä Etelä-Savon hyvinvointialueelle vuoden 2023 alusta. Nykyinen Vaalijalan valtakunnallinen kuntoutustoiminta tulee jatkumaan Nenonpellossa. Palvelujen myyntitulot Etelä-Savon hyvinvointialueelle tulevat Vaalijalan antaman selvityksen mukaan olemaan noin 35 miljoonaa euroa vuodessa. Summa on noin kaksinkertainen Vaalijalan Etelä-Savon palvelutoimintaan nähden.  Koska Sateenkaaren koulu, joka on osa nykyistä Vaalijalan kuntayhtymää, ei ole sosiaali- ja terveyspalvelua, koulun toimintaa ei voida siirtää uudelle hyvinvointialueelle. Parhaillaan konsulttiyritys BDO selvittää Vaalijalalle miten kuntayhtymän ei-sote osuus tulee irrottaa siitä osasta, joka on siirtymässä hyvinvointialueelle.

Pieksämäen kaupunki pyytää Vaalijalan jäsenkuntien alustavaa näkemystä halukkuudesta liittyä Sateenkaaren koulua ylläpitävän perustettavan uuden vapaaehtoisen kuntayhtymän jäsenkunnaksi. Lausuntoa pyydetään 28.2.2022 mennessä. Alustavasti on arvioitu, että uuteen kuntayhtymään siirtyisi varoja ja nykyisen kuntayhtymän peruspääomia yhteensä noin 4,5 miljoonan euron edestä.  Vuosittaiset toimintamenot perustettavassa kuntayhtymässä on arvioitu olevan noin 1,5 miljoonaa euroa.

Mikkelin kaupunki on aiemmissa neuvotteluissa Vaalijalan kuntakokouksessa tuonut esille, ettei kaupunki kannata uuden kuntayhtymän perustamista koska kuntayhtymä on hallinnollisesti raskas organisointitapa. Yksi vaihtoehto voisi olla, että Pieksämäen kaupunki sijaintikuntana tuottaisi jatkossa palvelut ja laskuttaisi aiheutuneet kustannukset käyttäjäkunnilta.

Lisäksi Mikkelin kaupunki kiinnittää huomiota siihen, että siltä osin, kun kyseessä ei ole toiminnan siirtymisestä hyvinvointialueelle osana soteuudistusta, on tarpeen selvittää miten Nenonpellon toimintaan liittyvät varat puretaan ja palautetaan jäsenkunnille. Peruspääomien osalta Kuopion kaupunki on Vaalijalan suurin omistaja 19,5 prosentin osuudella ja Mikkelin kaupunki toiseksi isoin 12,4 prosentilla. Jatkovalmisteluissa on varmistettava, että kaikkia jäsenkuntia kohdellaan tasapuolisesti, mikäli uusi vapaaehtoinen kuntayhtymä perustetaan ja siihen siirretään varoja. Näyttää selvältä, etteivät kaikki jäsenkunnat ole tulossa mukaan tähän uuteen kuntayhtymään.

Päätösehdotus

Esittelijä

Timo Halonen, kaupunginjohtaja, timo.halonen@mikkeli.fi

Kaupunginhallitus antaa yllä olevan lausunnon Pieksämäen kaupungille.

Päätös

Asiasta käydyn keskustelun aikana Heli Kauppinen esitti, että Mikkelin kaupunki arvioi alustavasti, että sen on perusteltua liittyä uuden kuntayhtymän jäsenkunnaksi. Koska kukaan ei kannattanut Heli Kauppisen esitystä, se raukesi.

Esittelijän päätösehdotus hyväksyttiin.

Merkitään, että Heli Kauppinen jätti asiasta eriävän mielipiteen. 

Eriävä mielipide

Heli Kauppisen eriävä mielipide:

Sateenkaaren erityiskoululla on merkittävä tehtävä vaativaa erityistä tukea tarvitsevien lasten ja Nuorten opetuksessa ja kuntoutuksessa. Koulunasiantuntijat antavat tärkeää tukea myös Mikkelin päiväkoteihin ja perusasteen ja toisen asteen kouluihin, mikä vähentää painetta siirtää oppilaita erityiskouluun. Koska tällä hetkellä ei lain mukaan ole mahdollista, että hyvinvointialue toimisi perusopetuksen järjestäjänä, on tärkeää, että Sateenkaarenkoulun toiminnan turvaamiseksi valmisteltaisiin ja perustettaisiin kevyesti hallinnoitu kuntayhtymä, jossa myös Mikkeli olisi mukana. Yhtymän jäsenenä kaupungilla olisi mahdollisuus vaikuttaa kouluun liittyviin päätöksiin ja näin myös valvoa mikkeliläisten erityislasten etuja.

Valmistelija

Tiia Tamlander, vt. talousjohtaja, tiia.tamlander@mikkeli.fi
Ari Liikanen, hallintojohtaja, ari.liikanen@mikkeli.fi

Kuvaus

Vaalijala on kuntayhtymä, jonka jäsenenä on 33 savolaista kuntaa. Mikkelin kaupunki on yksi Vaalijalan kuntayhtymän jäsenkunnista 12,4 prosentin osuudella peruspääomasta. Vaalijala toimii kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain 6.1 §:n mukaisena Savon erityishuoltopiirinä. Vaalijala tuottaa mm. kuntoutus-, asumis- ja asiantuntijapalveluita kaiken ikäisille erityistä tukea tarvitseville henkilöille. Lisäksi kuntayhtymä järjestää perusopetusta Pieksämäellä sijaitsevassa Sateenkaaren erityiskoulussa. Erityiskoulun opetus on tarkoitettu Vaalijalassa pysyvästi oleville sekä kuntoutusjaksolla oleville perusopetusikäisille oppilaille.

Sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja pelastustoimea koskevan uudistuksen toimeenpanosta ja sitä koskevan lainsäädännön voimaanpanosta annetun lain (jälj. voimaanpanolaki) 20 §:n mukaan kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain 6.1 §:ssä tarkoitetut erityishuoltopiirit siirretään varoineen ja velkoineen sekä sitoumuksineen hyvinvointialueille 1.1.2023. Voimaanpanolain 20.3 §:n mukaan, jos kuntayhtymä on perussopimuksensa mukaan huolehtinut muistakin kuin hyvinvointialueelle siirtyvistä tehtävistä, on jäsenkuntien järjesteltävä toiminta näiden tehtävien osalta uudelleen vuoden 2022 loppuun mennessä. Näin ollen Vaalijalan toiminnasta sote-palveluiden osuus siirtyy vuoden 2023 alussa hyvinvointialueelle, mutta perusopetusta tarjoava Sateenkaaren erityiskoulu ei siirry kuntayhtymän mukana, vaan toiminta on järjestettävä uudelleen.

Pieksämäen kaupunki on lähestynyt Vaalijalan kuntayhtymän jäsenkuntia ja Sateenkaaren koulun palveluita käyttäviä kuntia esittäen Vaalijalan kuntayhtymän osittaisjakautumista ja uuden Sateenkaaren koulun kuntayhtymän perustamista sote-uudistuksen johdosta. Pieksämäki on jo aiemmin helmikuussa 2022 pyytänyt Vaalijalan jäsenkunnilta näiden alustavia näkemyksiä Sateenkaaren koulua ylläpitävän uuden kuntayhtymän perustamisesta. Mikkelin kaupunki antoi asiasta oman lausuntonsa päätöksellä KH 21.2.2022 § 79 todeten, ettei se kannata uuden kuntayhtymän perustamista. Lausunnossaan Mikkeli myös edellytti, että asian jatkovalmistelussa on varmistettava kaikkien jäsenkuntien tasapuolinen kohtelu, mikäli uusi vapaaehtoinen kuntayhtymä perustetaan ja siihen siirretään Vaalijala-kuntayhtymästä varoja.

Pieksämäen kaupungin 17.3.2022 lähettämässä toimenpidepyynnössä pyydetään jäsenkuntia viemään valtuustojensa päätettäväksi Vaalijalan kuntayhtymän jakautumissopimuksen hyväksyminen sekä uuteen perustettavaan Sateenkaaren koulun kuntayhtymään liittyvien jäsenkuntien osalta myös uuden kuntayhtymän perustamissopimuksen hyväksyminen tarvittavine valtuutuksineen. Pyynnön liitteenä on toimitettu Vaalijala-kuntayhtymän jakautumiseen ja uuden Sateenkaaren koulun kuntayhtymän perustamiseen liittyvät asiakirjaluonnokset. 

Toimitetussa asiakirjakokonaisuudessa todetaan, että uuteen kuntayhtymään voi liittyä myös muita kuin Vaalijalan jäsenkuntia, eikä kaikkien Vaalijalan jäsenkuntien tarvitse liittyä uuteen kuntayhtymään. Uusi kuntayhtymä tarjoaa palveluita jäsenkuntiensa lisäksi myös muille kunnille sovittavin hinnoin. Asiakirjoissa esitetään, että osittaisjakautumisessa uuteen perustettavaan Sateenkaaren koulun kuntayhtymään siirrettäisiin omaisuutta, jonka kirjanpitoarvo on noin 4,19 miljoonan euroa, sekä 375 000 euroa kassavaroja, yhteensä noin 4,6 miljoonaa euroa. Vaikka asiakirjakokonaisuuden sisältämässä uuden kuntayhtymän taseluonnoksessa ei asiaa ilmoiteta, käy dokumenteista muualta ilmi, että uudelle kuntayhtymälle ollaan siirtämässä myös Rautalammilla sijaitseva 64,21 hehtaarin metsätila. Helmikuussa toimitetuissa asiakirjoissa tilan kirjanpitoarvoksi on esitetty vain vain 20 tuhatta euroa, kuntayhtymän virallisissa tase-erittelyissä tilan arvo on 29 525 euroa. Nämä molemmat ovat merkittävästi tilan todellista arvoa alhaisempia.

Vaalijalan kuntayhtymän vuoden 2021 tilinpäätöksessä on kumulatiivista ylijäämää 21,5 miljoonaa euroa. Pelkästään tilikaudella 2021 kuntayhtymä teki 7,6 miljoonaa euroa ylijäämäisen tuloksen. Sote-uudistuksen voimaanpanolain 33 §:n mukaan kuntayhtymän kuntayhtymät päättävät taseeseen kertyneen ylijäämän käsittelystä kuntayhtymän perussopimuksen mukaisesti. Vaalijala-kuntayhtymän perussopimuksen 22 §:ssä todetaan, että olennainen ylijäämä otetaan huomioon toimintavuoden aikana muuttamalla tarvittaessa yksikköhinnoittelua, jotta kertyneet ylijäämät tulevat mahdollisimman kattavasti huomioitua kuntayhtymän jäsenkuntien hinnoittelussa perussopimuksen tarkoittamalla tavalla. Mikkelin kaupunki edellyttää kuntayhtymältä välittömiä toimia kertyneen ylijäämän palauttamiseksi jäsenkunnilleen perussopimuksen mukaisesti. Voimaanpanolain 33 § velvoittaa kuntayhtymien jäsenkunnat kattamaan hyvinvointialueille siirtyvien kuntayhtymien taseisiin kertyneet alijäämät kuntalain säännösten mukaisesti. Vastaavasti säännös mahdollistaa kuntayhtymille kertyneen ylijäämän jakamisen jäsenkunnille, mikäli perussopimus sen sallii. Ylijäämien siirtyminen kokonaisuudessaan hyvinvointialueelle olisi kuntayhtymän jäsenkuntien edun vastaista.

Sote-uudistuksen voimaanpanolain 39 §, joka rajoittaa kuntayhtymän päätösvaltaa hyvinvointialuetta sitovien merkittävien vaikutusten suhteen, ei ole peruste toteuttaa esitettyä osittaisjakautumista siten, että uuteen kuntayhtymään mukaan lähtevät kunnat hyötyvät taloudellisesti uuden kuntayhtymän ulkopuolelle jättäytyvien kuntien kustannuksella. Syytä on myös huomata, että siltä osin kun on kyse muusta kuin hyvinvointialueelle siirtyvistä omaisuuseristä, eivät em. lain rajoitukset koske tähän omaisuuteen kohdistuvia toimenpiteitä.

Kunnilla on voimaanpanolain 20.4 §:n mukaan oikeus sopia kuntayhtymän maaomaisuuden siirtymisestä siltä osin, kun se ei sitoudu hyvinvointialueen järjestämisvastuulle siirtyvän toiminnan edellyttämään rakennusomaisuuteen. Rautalammilla sijaitsevaa 64,21 ha metsätilaa (kiint.nro 686-411-6-353) ei enää käytetä lahjoituksena alkuperäisen tarkoituksen mukaisesti kehitysvammaisten lasten opetuksen toteuttamiseen, sillä opetustoiminta on siirretty Pieksämäelle Nenonpeltoon. Metsätilan lahjakirjan ehdot eivät estä kohteen myymistä. Koska tila ei ole enää opetus- tai muussa opetusta tosiasiallisesti tukevassa käytössä, eikä se toisaalta liity myöskään hyvinvointialueelle siirtyvien sote-palvelujen tuottamiseen eikä siten siirry hyvinvointialueen omistukseen, tulisi metsätila myydä markkinahintaan ja jakaa siitä saatavat varat kuntayhtymän jäsenkunnille niiden peruspääomaosuuksien mukaisessa suhteessa. Vaihtoehtoisesti, mikäli metsätila halutaan toimitetussa asiakirjakokonaisuudessa esitetyn mukaisesti siirtää uuden kuntayhtymän omistukseen, on uuden kuntayhtymän ulkopuolelle jättäytyville Vaalijala-kuntayhtymän jäsenkunnille hyvitettävä metsätilan käyvästä arvosta niiden peruspääomaosuuksia vastaava summa. Metsätilan käypä arvo on osoitettava ulkopuolisen asiantuntijatahon laatimalla arviokirjalla.

Mikkelin kaupunki ei voi hyväksyä esitettyä osittaisjakautumissopimusta ja sen liitteitä siltä osin, kun ne koskevat uudelle kuntayhtymälle siirtyvää varallisuutta, sillä esitetty malli kohtelee epätasa-arvoisesti niitä Vaalijalan kuntayhtymän jäsenkuntia, jotka eivät ole liittymässä uuden perustettavan Sateenkaaren koulun kuntayhtymän jäsenkunniksi. Niille kunnille, jotka päättävät jäädä uuden kuntayhtymäjärjestelyn ulkopuolelle, on hyvitettävä niiden peruspääomaosuutta vastaava osuus uuteen kuntayhtymään siirtyvän varallisuuskokonaisuuden kokonaisarvosta.

Mikkelin kaupunki katsoo vapaaehtoisen kuntayhtymän olevan hallinnollisesti raskas organisointitapa kyseessä olevien palveluiden tuottamiseen, eikä siksi ole kiinnostunut uuden kuntayhtymän jäsenyydestä. Mikäli halukkaita jäsenkuntia uuteen kuntayhtymään löytyy, on uuden kuntayhtymän perustaminen näiden tahojen kesken luonnollisesti mahdollista. Vaalijala-kuntayhtymän muu kuin hyvinvointialueelle siirtyvä omaisuus on kuitenkin jaettava Vaalijalan jäsenkuntien kesken tasapuolisella tavalla niiden peruspääomaosuuksien suhteessa; varojen siirtäminen uudelle kuntayhtymälle muiden jäsenkuntien kustannuksella ei ole hyväksyttävää.

Päätösehdotus

Esittelijä

Timo Halonen, kaupunginjohtaja, timo.halonen@mikkeli.fi

Kaupunginhallitus päättää esittää kaupunginvaltuustolle, että Mikkelin kaupunki ei ryhdy jäseneksi uuteen perustettavaan Sateenkaaren koulun kuntayhtymään. Lisäksi kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että osittaisjakautumissopimusta ei voida hyväksyä ehdotetussa muodossa, sillä se ei kohtele Vaalijala-kuntayhtymän jäsenkuntia tasapuolisesti.

Päätös

Hyväksyttiin.

Päätösehdotus

Kaupunginhallitus:
Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että Mikkelin kaupunki ei ryhdy jäseneksi uuteen perustettavaan Sateenkaaren koulun kuntayhtymään.

Lisäksi kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että osittaisjakautumissopimusta ei voida hyväksyä ehdotetussa muodossa, sillä se ei kohtele Vaalijala-kuntayhtymän jäsenkuntia tasapuolisesti.

Päätös

Hyväksyttiin.

Tiedoksi

Pieksämäen kaupunki/kirjaamo

Muutoksenhaku

Tähän päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella.

Valitusoikeus
Päätökseen saa hakea muutosta:

  • se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen), sekä
  • kunnan jäsen.


Valitusaika
Kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.

Omalla vastuulla valitusasiakirjat voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille ennen valitusajan päättymistä.

Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Käytettäessä tavallista sähköistä tiedoksiantoa katsotaan asianosaisen saaneen tiedon päätöksestä kolmantena päivänä viestin lähettämisestä.

Kunnan jäsenen ja kuntalain (410/2015) 137 §:n 2 momentissa tarkoitetun kunnan katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valitusperusteet
Kunnallisvalituksen saa tehdä sillä perusteella, että

  • päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä,
  • päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa tai
  • päätös on muuten lainvastainen.


Valittajan tulee esittää valituksen perusteet valitusviranomaiselle ennen valitusajan päättymistä.

Valitusviranomainen

Kunnallisvalitus tehdään Itä-Suomen hallinto-oikeudelle.

Postiosoite: PL 1744, 70101 Kuopio
Käyntiosoite: Minna Canthin katu 64
Sähköpostiosoite: ita-suomi.hao@oikeus.fi
Faksinumero: 029 56 42501
Puhelinnumero: 029 56 42500
Hallinto-oikeuden asiakaspalvelu on avoinna arkisin 8.00–16.15

Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa
https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet.

Valituksen muoto ja sisältö
Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava:

  1. päätös, johon haetaan muutosta (valituksen kohteena oleva päätös);
  2. miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi (vaatimukset);
  3. vaatimuksen perustelut;
  4. mihin valitusoikeus perustuu, jos valituksen kohteena oleva päätös ei kohdistu valittajaan.


Valituksessa on lisäksi ilmoitettava valittajan nimi ja yhteystiedot. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja yhteystiedot. Yhteystietojen muutoksesta on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle.

Valituksessa on ilmoitettava myös se postiosoite ja mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite). Mikäli valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, voi hallintotuomioistuin valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat.

Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus. Sähköistä asiakirjaa ei kuitenkaan tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.

Valitukseen on liitettävä:

  1. valituksen kohteena oleva päätös valitusosoituksineen;
  2. selvitys siitä, milloin valittaja on saanut päätöksen tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta;
  3. asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksen tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.


Asiamiehen on liitettävä valituskirjelmään valtakirja, kuten laissa oikeudenkäynnistä hallintoasioissa (808/2019) 32 §:ssä säädetään.

Oikeudenkäyntimaksu
Tuomioistuinmaksulain (1455/2015) nojalla muutoksenhakijalta peritään oikeudenkäyntimaksu, mikä on määrätty mainitun lain 2 §:ssä. Saman lain 5 §:ssä on määräys niistä asioista, joista ei peritä oikeudenkäyntimaksua.

Pöytäkirja
Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä voi pyytää Mikkelin kaupungin kirjaamosta.

Käyntiosoite: Raatihuoneenkatu 8–10
Postiosoite: PL 33, (Raatihuoneenkatu 8–10), 50101 Mikkeli
Faksinumero: 015 36 6583
Puhelinnumero: 044 794 2033 / 015 1941 (vaihde)
Sähköpostiosoite: kirjaamo@mikkeli.fi

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 9-16 ja arkipyhien aattoina sekä kesä-elokuussa maanantaista perjantaihin klo 9-15.