Lupa- ja valvontajaosto, kokous 9.9.2021

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 20 Lausunnon antaminen Itä-Suomen hallinto-oikeudelle, poikkeamispäätös kiinteistö Koivikko 491-532-4-12

MliDno-2021-965

Aikaisempi käsittely

Valmistelija

Minna Frosti, kaavoitusinsinööri, minna.frosti@mikkeli.fi
Juha Ruuth, hallintopäällikkö, juha.ruuth@mikkeli.fi

Kuvaus

Kiinteistön Koivikko 491-532-4-12 (Suurlahdentie 897b) omistaja on tehnyt Mikkelin kaupungin lupa- ja valvontajaostolle oikaisuvaatimuksen kaavoitusinsinöörin päätöksestä § 19/13.04.2021, jolla on hylätty hänen hakemuksensa saada poiketa maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 43 §:n mukaisesta rakentamisrajoituksesta mainitulla kiinteistöllä. Oikaisuvaatimus on liitteenä.

Oikaisuvaatimus on tehty säädetyn määräajan kuluessa.

Oikaisuvaatimusta on perusteltu sillä, että kielteinen päätös loukkaa yhdenvertaisen kohtelun vaatimusta, koska samalla kaava-alueella on jo aiemmin myönnetty kahdelle muulle kiinteistölle lupa vapaa-ajanasunnon muuttamiseen vakituiseen asumiseen. Oikaisuvaatimuksen mukaan hylkäävästä päätöksestä aiheutuu hakijalle huomattavaa haittaa, koska hän on perheineen asunut kiinteistöllä vakituisesti jo vuodesta 2005 lähtien eikä käyttötarkoituksen muuttaminen vaikeuta erityisten luonnon- tai kulttuuriarvojen säilyttämistä tai virkistystarpeiden turvaamista. Oikaisuvaatimuksen mukaan olemassa oleville rakennuksille on myönnetty rakennusluvat säädösten mukaisesti. 

Kiinteistön omistaja on nyt hakenut  MRL 171 §:n mukaisesti poikkeusta MRL:n 43 §:n mukaisesta rakentamisrajoituksesta loma-asunnon muuttamiseksi vakituiseksi asunnoksi rantakaavan mukaisella lomarakennusalueella (RA) sekä rakennusoikeuden ylitykselle grillikodan rakentamiseksi. Kiinteistö on pinta-alaltaan 4280 m² ja se sijaitsee Kuonojärven rannassa, linnuntietä noin 6 km Ristiinan keskustasta itään.

Hakijan tarkoituksena on muuttaa nykyinen 112 k-m²:n kokoinen lomarakennus vakituiseksi asunnoksi sekä rakentaa 9 k-m²:n kokoinen grillikota. Vuonna 2003 aloitettu lomarakennus näkyy rakennusrekisterissä keskeneräisenä, eikä sille ole tehty vaadittuja katselmuksia. Kiinteistöllä on lisäksi sauna 25 k-m², autotallikatos/varasto 56 k-m², talousrakennus 12 k-m², koiratalo 13,5 k-m² ja kesäkeittiö 8,5 k-m². Rakennusoikeutta on käytetty yhteensä 227 k-m².

Alueella on voimassa Roinilan virkatalo ja Haukkavuori tilojen rantakaava, joka on hyväksytty 31.1.2000. Kaavamerkintänä on RA/pv-1 eli loma- ja matkailualue, joka on vedenhankinnalle tärkeä alue. Kaavan mukaan rakennuspaikalle saa rakentaa yhden loma-asunnon sekä enintään kaksi talousrakennusta. Rakennusoikeuden enimmäismäärä on rantakaavassa 120 k-m². Nykyinen rakentaminen ylittää rakennusoikeuden 107 k-m²:llä. Myös rakennusten määrä ylittää kaavamääräyksen, sillä lomarakennuksen lisäksi talousrakennuksia on kolme ja vähäisempiä rakennelmia kaksi.

Myös Yöveden ja Louhiveden alueen rantaosayleiskaavassa (hyv. 24.1.2004) rakennuspaikka on loma-asuntoaluetta.

Maakuntakaavassa alueelle kohdistuu useita merkintöjä: Ristiina - Hurissalo -maisematie (maV 15.550), Hyyrniemi-Hartikkala (ge 15.491) valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokas harjualue, Hartikkala (pv 15.270) pohjavesialue sekä matkailun painopistealue.  

Hakija on perustellut poikkeamishakemustaan seuraavasti:

"Poikkeamishakemuksen perustelut maankäytöllisin seikoin:

  • olen asunut kiinteistöllä perheineni vakituisesti vuodesta 2005 lähtien - tontin ohi kulkee noin 100 metrin päästä Ristiina-Puumala välinen maantie, joten tieyhteys on erittäin toimiva vakituisen asumisen kannalta
  • tontin molemmilla puolilla on kiinteistöt, joista käsitykseni mukaan kiinteistö 491-532-4-13 on muutettu loma-asunnosta vakituiseen asumiseen käytettäväksi
  • kiinteistön jätevedet on käsitelty rakennusluvan mukaisesti siten, että ns. harmaat vedet menevät tontilla olevaan imeytyskenttään ja WC-vedet umpisäiliöön, joka tyhjennetään sen täyttyessä
  • alueella ei ole keskitettyä kunnallistekniikkaa.
  • puhdas vesi otetaan viereisestä Kuonojärvestä ja se suodatetaan ennen painesäiliötä ja sisälle johtamista"
     

Naapureita on kuultu ja naapureista yksi on vastustanut lomarakennuksen muuttamista vakituiseksi sekä grillikodan rakentamista ja muuta lisärakentamista.

MRL 43 § 1 momentin mukaan lupaa rakennuksen rakentamiseen ei saa myöntää siten, että vaikeutetaan yleiskaavan toteutumista. Lupa on kuitenkin myönnettävä, jos yleiskaavasta johtuvasta luvan epäämisestä aiheutuisi hakijalle huomattavaa haittaa eikä kunta tai, milloin alue on katsottava varatuksi muun julkisyhteisön tarkoituksiin, tämä lunasta aluetta tai suorita haitasta kohtuullista korvausta (ehdollinen rakentamisrajoitus). Haittaa arvosteltaessa ei oteta huomioon omistussuhteissa yleiskaavan hyväksymisen jälkeen tapahtuneita muutoksia, ellei niitä ole tehty yleiskaavan toteuttamista varten.

MRL 58 §:n mukaan rakennusta ei saa rakentaa vastoin asemakaavaa (rakentamisrajoitus). Asemakaava-alueelle ei saa sijoittaa toimintoja, jotka aiheuttavat haittaa kaavassa osoitetulle muiden alueiden käytölle. Asemakaava-alueelle ei saa myöskään sijoittaa toimintoja, jotka ovat haitallisten tai häiriöitä aiheuttavien ympäristövaikutusten estämistä tai rajoittamista koskevien asemakaavamääräysten vastaisia. Asemakaavasta annetut määräykset koskevat myös ranta-asemakaavoja (entisiä rantakaavoja).

Ranta-asemakaavan mukaan kiinteistön käyttötarkoitus on siis lomarakennuspaikka, jolle saa rakentaa yhden loma-asunnon sekä enintään kaksi talousrakennusta. Rakennusoikeuden enimmäismäärä on ranta-asemakaavassa 120 k-m². Rakennusoikeus on jo aiemman rakentamisen yhteydessä ylittynyt huomattavasti. Aiemman rakentamisen yhteydessä olisi jo tullut vaatia poikkeamislupamenettelyä, kun rantakaavan mukainen rakennusoikeus ylittyi. Samoin rakennusten lukumäärä ylittää kaavassa sallitun.

Kiinteistön pinta-ala ei täytä Mikkelin kaupungin rakennusjärjestyksen vaatimusta vakituisen asumisen rakennuspaikan vähimmäiskoolta (5.000 m²). 

Maankäyttö- ja rakennuslain 171 §:n mukaan kunta voi erityisestä syystä myöntää poikkeamisen tässä laissa säädetystä tai sen nojalla annetusta rakentamista tai muuta toimenpidettä koskevasta säännöksestä, määräyksestä, kiellosta tai muusta rajoituksesta. Se, että omistaja on asunut kiinteistöllä vakituisesti jo pitkään, ei ole hyväksyttävä perustelu poikkeamisen myöntämiseen. Kielteinen päätös poikkeamishakemukseen ei ole hakijalle kohtuuton. Se, että kiinteistön käyttötarkoitusta ei sallita muuttaa kaavamääräysten vastaiseksi, ei voi aiheuttaa maankäyttö- ja rakennuslaissa tarkoitettua huomattavaa haittaa. Vaikka rakennus on luparekisterissä lomarakennus, se ei estä rakennuksen käyttämistä asumiseen.

MRL 171 §:n mukaan poikkeaminen ei saa
1) aiheuttaa haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle;
2) vaikeuttaa luonnonsuojelun tavoitteiden saavuttamista;
3) vaikeuttaa rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista; tai
4) johtaa vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai muutoin aiheuttaa merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.

Kaavoitusinsinööri on hylkäävässä päätöksessään katsonut, että esitetyn käyttötarkoituksen muuttamisen voidaan katsoa aiheuttavan haittaa kaavan toteuttamiselle. Kuonojärven rannan rakennuspaikat on sekä yleiskaavassa että rantakaavassa osoitettu lomarakentamiseen. Kiinteistön pinta-ala ei täytä vakituisen asumisen rakennuspaikalta vaadittua minimikokoa. Viereinen vakituiseen asumiseen muutettu kiinteistö on pinta-alaltaan yli 5 000 k-m².

Rakennusoikeutta on jo tähän mennessä käytetty lähes kaksinkertaisesti ranta-asemakaavassa sallittuun nähden eikä lisärakentamiseen ole esitetty sellaista syytä, että senkään osalta poikkeamista ranta-asemakaavasta olisi syytä myöntää.

Kyseisen alueen lomarakennuspaikkojen muuttamista vakituiseen asumiseen tarkoitetuiksi ja rakennusoikeuden määrää tulee tarkastella kaavamuutoksen kautta, jolloin voidaan huomioida maanomistajien tasapuolinen kohtelu ja kaikkien osapuolten intressit.

Oikaisuvaatimuksessa ei ole esitetty mitään sellaista, mikä antaisi aihetta muuttaa kaavoitusinsinöörin tekemää päätöstä.

Päätösehdotus

Esittelijä

Sari Valjakka, johtava rakennustarkastaja, Sari.Valjakka@mikkeli.fi

Lupa- ja valvontajaosto päättää edellä esitetyn perusteella hylätä oikaisuvaatimuksen kaavoitusinsinöörin päätöksestä § 19/13.04.2021, jolla on hylätty hakemus saada poiketa maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 43 §:n mukaisesta rakentamisrajoituksesta kiinteistöllä Koivikko 491-532-4-12.

Päätös

Hyväksyttiin.

Valmistelija

  • Juha Ruuth, hallintopäällikkö, juha.ruuth@mikkeli.fi
  • Minna Frosti, kaavoitusinsinööri, minna.frosti@mikkeli.fi

Kuvaus

Kiinteistön Koivikko 491-532-4-12 omistaja on tehnyt Itä-Suomen hallinto-oikeuteen valituksen lupa- ja valvontajaoston päätöksestä 9.6.2021 § 9, jolla on hylätty hänen kaavoitusinsinöörin päätöksestä 13.04.2021 § 19 tekemänsä oikaisuvaatimus. Asia koskee hakemusta saada poiketa maankäyttö- ja rakennuslain (jäljempänä MRL) 43 §:n mukaisesta rakentamisrajoituksesta mainitulla kiinteistöllä.

Kiinteistön omistaja haki MRL 171 §:n mukaisesti poikkeusta MRL:n 43 §:n mukaisesta rakentamisrajoituksesta loma-asunnon muuttamiseksi vakituiseksi asunnoksi rantakaavan mukaisella loma- ja matkailualueella (RA/pv-1) sekä rakennusoikeuden ylitykselle 9 k-m² suuruisen grillikodan rakentamiseksi. Kiinteistö on pinta-alaltaan 4280 m² ja se sijaitsee Mikkelissä Kuonojärven rannassa, linnuntietä noin 6 km Ristiinan keskustasta itään. Kiinteistöllä on 112 k-m²:n kokoinen lomarakennus, sauna 25 k-m², autotallikatos/varasto 56 k-m², talousrakennus 12 k-m², koiratalo 13,5 k-m² ja kesäkeittiö 8,5 k-m². Vuonna 2003 aloitettu lomarakennus näkyy rakennusrekisterissä keskeneräisenä, eikä sille ole tehty vaadittuja katselmuksia. 

Lupa- ja valvontajaosto uudistaa valituksenalaisessa päätöksessä jo esitetyt perustelut. Valitus on tehty samoilla perusteilla kuin oikaisuvaatimus lupa- ja valvontajaostolle.

Alueella on voimassa Roinilan virkatalo ja Haukkavuori tilojen rantakaava, joka on hyväksytty 31.1.2000. Alueella on myös Yöveden ja Louhiveden alueen rantaosayleiskaava (hyväksytty 24.1.2004). Rantakaavassa kiinteistöllä Koivikko 491-532-4-12 on kaavamerkintänä on RA/pv-1 eli loma- ja matkailualue, joka on vedenhankinnalle tärkeä alue. Kaavan mukaan rakennuspaikalle saa rakentaa yhden loma-asunnon sekä enintään kaksi talousrakennusta. Rakennusoikeuden enimmäismäärä on rantakaavassa 120 k-m². Nykyinen rakentaminen ylittää rantakaavan mukaisen rakennusoikeuden 107 k-m²:llä. Aiemman rakentamisen yhteydessä olisi jo tullut vaatia poikkeamislupamenettelyä, kun rantakaavan mukainen rakennusoikeus ylittyi. Myös rakennusten lukumäärä ylittää kaavamääräyksessä sallitun enimmäismäärän.

Poikkeamista ei myönnetty ja valittaja haki kaavoitusinsinöörin päätökseen § 19/13.04.2021 muutosta Mikkelin kaupungin Lupa- ja valvontajaostolta. Lupa- ja valvontajaosto hylkäsi 9.6.2021, 9 § oikaisuvaatimuksen kaavoitusinsinöörin päätöksestä § 19/13.04.2021, jolla oli hylätty hakemus saada poiketa MRL 43 §:n mukaisesta rakentamisrajoituksesta kiinteistöllä Koivikko 491-532-4-12.

MRL 58 §:n mukaan rakennusta ei saa rakentaa vastoin asemakaavaa (rakentamisrajoitus). Asemakaava-alueelle ei saa sijoittaa toimintoja, jotka aiheuttavat haittaa kaavassa osoitetulle muiden alueiden käytölle. Asemakaava-alueelle ei saa myöskään sijoittaa toimintoja, jotka ovat haitallisten tai häiriöitä aiheuttavien ympäristövaikutusten estämistä tai rajoittamista koskevien asemakaavamääräysten vastaisia. Asemakaavasta annetut määräykset koskevat myös ranta-asemakaavoja (entisiä rantakaavoja).

Vastaukset valittajan vaatimuksiin

1.    Valittaja vetoaa Perustuslain 2 luvun 6 §:n mukaiseen kansalaisten yhdenvertaisuuteen, koska samalla kaava-alueella on muutettu jo kahden kiinteistön (Kaarnaranta 491-532-4-8 ja 491-532-4-13) loma-asunnot vakituisiksi asuinnoiksi. Kiinteistölle Kaarnaranta 491-532-4-8 on myönnetty 18.8.2003 rakennuslupa uuden vakituiseksi asunnon rakentamiseen. Kiinteistölle 491-532-4-13 Lepokari oli myönnetty 16.5.2007 rakennuslupa loma-asunnon käyttötarkoituksen muutokselle vakituiseksi asunnoksi. Molempien lupien myöntämishetkellä oli jo voimassa Roinilan virkatalo ja Haukkavuori tilojen rantakaava, missä molemmat rakennuspaikat on merkitty loma- ja matkailualueeksi (RA). Kiinteistöllä Lepokari on lisäksi kaavamerkintä pv-1 eli vedenhankinnalle tärkeä alue. Kumpikin olisi pitänyt ennen rakennuslupamenettelyä käsitellä poikkeamismenettelyllä tai ranta-asemakaavan muutoksena. Liitteessä 4 on esitetty Roinilan virkatalo ja Haukkavuori tilojen rantakaavan alueen sekä lähiseudun poikkeamispäätökset. Rantakaavan alueelle ei ole myönnetty yhtään poikkeamislupaa loma-asunnon käyttötarkoituksen muuttamiseen vakituiseksi asunnoksi.

2.    Valittajalle ei ole koitunut luvan epäämisestä MRL 43 § 1 momentin mukaista huomattavaa haittaa, sillä vaikka rakennus on luparekisterissä lomarakennus, se ei estä rakennuksen käyttämistä asumiseen.

Kiinteistö on Yöveden ja Louhiveden alueen rantaosayleiskaavassa merkitty loma-asuntoalueeksi ja Roinilan virkatalo ja Haukkavuori tilojen rantakaavassa loma- ja matkailualueeksi. Molemmissa kaavoissa alue on myös vedenhankinnalle tärkeällä pohjavesialueella. Rantakaavalla loma-alueeksi merkityllä alueella kiinteistön muuttaminen vakituiseksi asunnoksi aiheuttaisi haittaa kaavan toteutumiselle.

Valittaja perheineen on muuttanut asumaan kiinteistölle nykyisen rantaosayleiskaavan voimassa ollessa, joten he ovat olleet tietoisia kaavan mukaisesta käyttötarkoituksesta (lomarakennuspaikka).

3.    Kiinteistön Koivikko rakennukset sijaitsevat Hartikkalan pohjavesialueella (pv 15.270) ja se myös rantakaavassa merkinnällä RA/pv-1 eli loma- ja matkailualue, joka on vedenhankinnalle tärkeä alue. Rantakaavassa on myös määräys, jonka mukaan RA-alueelle ei saa rakentaa vesikäymälöitä. Käytäntönä on kuitenkin ollut, että vesikäymälöitä on hyväksytty rakennuslupien yhteydessä, mutta käymäläjätteet on kerättävä umpisäiliöön kuten tässäkin tapauksessa on tehty. Alueen ympäristöarvojen säilymiseen on siis kiinnitetty huomiota tiukoin kaavamääräyksin. Loma-asumiseen verrattuna vakituinen asuminen kuormittaa ympäristöä enemmän.  

Maakuntakaavaan merkittyihin Ristiina-Hurissalo -maisematiehen ja Hyyrniemi-Hartikkala harjualueeseen käyttötarkoituksen muutoksella tai vähäisellä lisärakentamisella ei ole vaikutusta.

4.    Rakennuspaikat Roinilan virkatalo ja Haukkavuori tilojen rantakaavan alueella on lohottu rantakaavan mukaisiksi kiinteistöiksi. Mikkelin kaupungin 1.7.2017 voimaan tulleen rakennusjärjestyksen mukaan rakennuspaikan tulee olla kooltaan vähintään 3000 m² ja uuden vakituisen asunnon rakennuspaikan vähintään 5000 m². Kun rakennus liitetään yleiseen viemäriverkostoon, rakennuspaikan pinta-alan tulee olla vähintään 3.000 m². Uudestaan rakentamisen, peruskorjauksen ja vähäisen lisärakentamisen yhteydessä voidaan pinta-alavaatimuksesta poiketa, jos rakennuspaikka pysyy samana. 

Kiinteistöä Koivikko ei ole mahdollista liittää yleiseen viemäriverkostoon, joten käytäntönä on vakituisten rakennusten kohdalla yleensä ollut kiinteistön kokovaatimus 5000 m², jotta jätevesin käsittely onnistuisi kiinteistöllä. 

5.    Mikkelin kaupungin 1.7.2017 voimaan tulleen rakennusjärjestyksen mukaan tontin tai rakennuspaikan kerrosalalla tarkoitetaan sille rakennettaviksi sallittujen rakennusten yhteenlaskettua kerrosalaa. Kerrosalaan lasketaan kaikki yli 5 m²:n rakennukset ja rakennelmat, jotka eivät ole katoksia. Katos on rakennelma, rakennus tai rakennuksen osa, jonka seinien pinta-alasta on avoinna vähintään 30 %. 

Kiinteistöllä on 112 k-m²:n kokoinen lomarakennus, sauna 25 k-m², autotallikatos/varasto 56 k-m², talousrakennus 12 k-m², koiratalo 13,5 k-m² ja kesäkeittiö 8,5 k-m², yhteensä 227 k-m². Mikäli kesäkeittiö on rakennusjärjestyksen määritelmän mukainen katos, rakennusoikeutta on käytetty yhteensä 218,5 k-m². Sillä, käsitelläänkö rakennusten luvat rakennuslupina, toimenpidelupina vai toimenpideilmoituksina, ei ole vaikutusta kerrosalojen laskentaan.

6.    Rajanaapuri kiinteistöltä Leppäsenniemi 491-532-4-11 on vastustanut käyttötarkoituksen muutosta ja grillikodan rakentamisesta, koska alue on kaavoitettu loma-asumiseen ja vakituinen asuminen muuttaa alueen luonteen. Naapuri huomauttaa myös, että rakennusten lukumäärä ja rakennusoikeus on ylittynyt. Naapurikiinteistön käyttöasteella ei ole asian ratkaisemisen kannalta merkitystä. Asumisesta aiheutuvaan meteliin tai muihin häiriöihin ei ole poikkeamispäätöksessä tai  Mikkelin kaupungin lupa- ja valvontajaoston päätöksessä otettu kantaa.

7.    Roinilan virkatalo ja Haukkavuori tilojen rantakaavan mukaan rakennuspaikalle saa rakentaa yhden loma-asunnon sekä enintään kaksi talousrakennusta. Rakennusoikeuden enimmäismäärä on rantakaavassa 120 k-m². Kiinteistöllä Koivikko on 112 k-m²:n kokoinen lomarakennus, sauna 25 k-m², autotallikatos/varasto 56 k-m², talousrakennus 12 k-m², koiratalo 13,5 k-m² ja kesäkeittiö 8,5 k-m². Mikäli kesäkeittiö on rakennusjärjestyksen määritelmän mukainen katos, rakennusoikeutta on käytetty yhteensä 218,5 k-m². Sekä rakennusten että käytetty rakennusoikeuden määrä ylittää selvästi rantakaavan määräykset, joten lupaa 9 k-m² grillikodan rakentamiseen ei tule myöntää.

Kyseisen alueen lomarakennuspaikkojen muuttamista vakituiseen asumiseen tarkoitetuiksi ja rakennusoikeuden määrää tulee tarkastella kaavamuutoksen kautta, jolloin voidaan huomioida maanomistajien tasapuolinen kohtelu ja kaikkien osapuolten intressit.

Valituksessa ei ole esitetty mitään sellaista, mikä antaisi aihetta muuttaa lupa- ja valvontajaoston ja kaavoitusinsinöörin tekemiä päätöksiä, joten valitus tulee hylätä.

Päätösehdotus

Esittelijä

  • Sari Valjakka, johtava rakennustarkastaja, Sari.Valjakka@mikkeli.fi

Lupa- ja valvontajaosto päättää antaa Itä-Suomen hallinto-oikeudelle edellä olevan lausunnon jaoston päätöksestä 9.6.2021 § 9 tehdyn valituksen johdosta.

Päätös

Hyväksyttiin.

Merkitään, että pöytäkirja tarkastettiin tämän pykälän osalta kokouksessa.

Tiedoksi

Itä-Suomen hallinto-oikeus

Muutoksenhaku

Päätökseen, joka koskee valmistelua tai täytäntöönpanoa ei saa kuntalain (410/2015) 136 §:n perusteella hakea muutosta.