Kaupunginhallitus, kokous 6.9.2021

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 365 Lausuntopyyntö kehyssuunnitelmasta 2022-2024 - Vaalijalan kuntayhtymä

MliDno-2021-2657

Aikaisempi käsittely

Valmistelija

Maria Närhinen, henkilöstöjohtaja, Maria.Narhinen@mikkeli.fi

Kuvaus

Vaalijalan yhtymäkokous hyväksyi 16.6.2021 liitteenä olevan kehyssuunnitelman, josta pyydetään lausuntoa. Keväällä 2021 Vaalijalan palveluja ostetaan 17 eri maakunnasta. Vuoden 2021 palvelujen myyntiarvio ulkokunnille on 25 M€. Se on noin 37 % palvelujen kokonaismyynnistä ja noin 60 % kuntoutuspalvelujen myynnistä. Palvelujen ostajamaakunnat ovat (prosenttiosuudet koko palvelumyynnistä 01-05/2021): Pohjois-Savo 36,2 %, Etelä-Savo 26,9 % , Keski-Suomi 11,6 %, Pohjois-Karjala 1,5 % ja muut maakunnat 23,8 %

Vaalijalan hallitus antoi toukokuun 2021 suoritehintoihin 50 % alennuksen koskien laitoskuntoutuksen palveluja. Alennus kohdistui niin jäsenkuin ulkokuntiin ja sen arvo oli noin 1,9 M€. Yhtymäkokous päätti lisäksi antaa 2,5 M€ ylijäämän palautuksen jäsenkunnille.

Tämä vuoden erityiskysymykset lausunnon antajille ovat:

1. Millaisia valtakunnallisia sosiaali- ja terveyspalveluja Keski- ja Itä-Suomen yhteistyöalueella (nykyinen KYS erva) voitaisiin tulevaisuudessa tuottaa?

2. Millä tavalla vahvistetaan kuntien peruspalvelujen ja Vaalijalan erityispalvelujen välistä yhteistyötä ja lisätään ennaltaehkäisevien palvelujen käyttöä?

3. Vaalijalan Sateenkaaren kouluun on oppilasjono, joka ylittää koulun kapasiteetin. Mitä Vaalijala voisi tehdä kuntien koulujen tukemiseksi, jotta opetus siellä onnistuisi?

Kehyssuunnitelmaan pyydetään ottamaan kantaa myös muilta osin. Samoin kuntia pyydetään ottamaan kantaa Vaalijalan johtajan laatimaan soteuudistusarvioon.

Mikkelin kaupungin sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään ja tuotetaan Essote-kuntayhtymässä, joten Essoten näkemykset on myös syytä huomioida. Mikkelin kaupunki näkee jäsenkuntana, että Vaalijalan tavoite kehittyä valtakunnalliseksi erityispalvelun tuottajaksi on kannatettavaa. Osana tätä tavoitetta Vaalijalan tuleekin keskittyä entistä enemmän vaativiin heidän osaamisprofiiliin liittyviin erityisosaamista vaativiin palveluihin myös uudella hyvinvointialueella. Markkinoilla menestyminen valtakunnallisessa kilpailussa vaatii erityisosaamisen lisäksi kustannustehokkuutta palveluprosesseissa, joten myös tähän näkökulmaan on syytä erityisesti kiinnittää huomiota. Tällöin on mahdollista hinnoitella palvelut kilpailukykyiseen hintaan ja jopa laajentaa asiakaskuntaa. Toisaalta on syytä varautua siihen, että muiden hyvinvointialueiden palveluiden osto vähenee. Tällöin on kyettävä sopeuttamaan omaa toimintaa ja menoja.

Vaalijalan siirtyminen osaksi Etelä-Savon hyvinvointialuetta antaa hyvän mahdollisuuden integroida palvelut, poistaa mahdolliset päällekkäisyydet sekä muodostaa saumattomia hoitoketjuja. Jo nyt erityishuolto-ohjelmat (EHO) tulisi laatia Essotesta käsin peruspalvelunäkökulma edellä, jolloin Vaalijalan tarjoamat palvelut pelkistyvät oman osaamisalueen erityspalveluihin. Näin onkin Essotessa jo aiemmin linjattu. Ennaltaehkäisevät palvelut ovat osa hyvinvointialueen peruspalveluita, joihin hyvinvointialueiden tuleekin panostaa. Entisten erityishuoltopiirien palveluiden tulee keskittyä vaativaan palvelutuotantoon siinä laajuudessa kuin se asiakkaiden näkökulmasta on tarpeen ja välttämätöntä. Vaalijala voisi lisätä konsultaatiotoimintaa matalalla kynnyksellä peruspalveluyksiköille. Näin toimien voitaisiin ehkäistä asiakkaiden siirtymistä vaativimpien ja kalliimpien palveluiden piiriin.

Vaalijalassa on tehty hyvää työtä vahvaa tukea tarvitsevien lasten ja nuorten sekä heidän perheidensä tueksi. Sateenkaaren koululla on ollut tärkeä rooli kokonaiskuntoutuksen onnistumisessa. Jos Sateenkaaren kouluun on oppilasjonoa, niin yksi vaihtoehto voisi olla oppilaspaikkojen lisääminen. Toisaalta lasten lukumäärä Etelä-Savossa on laskeva, jolloin tuntuu ristiriitaiselta, että koulun laajentamiseen olisi todellista tarvetta. Lähikouluperiaate on tärkeä ja ensisijaisesti lasten tulisi voida tuettuna käydä koulua omassa kunnassaan. Olisiko myös tässä Vaalijalla mahdollisuus antaa konsultointiapua kunnille matalalla kynnyksellä, jolloin paine siirtää lapsia Sateenkaaren kouluun vähenisi. Oppivelvollisuuden laajentuminen on tänä vuonna tuonut lisähaasteen ja -velvoitteen kunnille ja juuri eniten tukea tarvitsevien esim.  Vaalijalassa kuntoutuvien ja opiskelevien nuorten jatko-opinnot perusopetuksen jälkeen vaativat paljon yksilöllistä työtä ja ohjausta.  Tärkeintä olisi ennaltaehkäisevään työhön panostaminen hyvinvointialueella yhteistyössä perheiden, sote-toimijoiden sekä oppilashuollon ja koulujen henkilöstön välillä.

Hyvinvointialueen toteutumisen myötä Etelä-Savon alueella sijaitsevat Vaalijan kiinteistöt siirtyvät hyvinvointialueelle. Jo nyt on syytä pohtia mikä on näiden kiinteistön käyttö osana hyvinvointialueen palvelutuotantoa ja olla pidättyväinen uudisrakentamisen suhteen.

Päätösehdotus

Esittelijä

Timo Halonen, kaupunginjohtaja, timo.halonen@mikkeli.fi

Kaupunginhallitus antaa yllä olevan lausunnon Vaalijalan kehyssuunnitelmasta vuosille 2022 - 2024

Päätös

Asia palautettiin uuteen valmisteluun.

Valmistelija

  • Maria Närhinen, henkilöstöjohtaja, Maria.Narhinen@mikkeli.fi

Kuvaus

Vaalijalan yhtymäkokous hyväksyi 16.6.2021 liitteenä olevan kehyssuunnitelman, josta pyydetään lausuntoa. Keväällä 2021 Vaalijalan palveluja ostetaan 17 eri maakunnasta. Vuoden 2021 palvelujen myyntiarvio ulkokunnille on 25 M€. Se on noin 37 % palvelujen kokonaismyynnistä ja noin 60 % kuntoutuspalvelujen myynnistä. Palvelujen ostajamaakunnat ovat (prosenttiosuudet koko palvelumyynnistä 01-05/2021): Pohjois-Savo 36,2 %, Etelä-Savo 26,9 % , Keski-Suomi 11,6 %, Pohjois-Karjala 1,5 % ja muut maakunnat 23,8 %

Vaalijalan hallitus antoi toukokuun 2021 suoritehintoihin 50 % alennuksen koskien laitoskuntoutuksen palveluja. Alennus kohdistui niin jäsenkuin ulkokuntiin ja sen arvo oli noin 1,9 M€. Yhtymäkokous päätti lisäksi antaa 2,5 M€ ylijäämän palautuksen jäsenkunnille.

Tämä vuoden erityiskysymykset lausunnon antajille ovat:

1. Millaisia valtakunnallisia sosiaali- ja terveyspalveluja Keski- ja Itä-Suomen yhteistyöalueella (nykyinen KYS erva) voitaisiin tulevaisuudessa tuottaa?

2. Millä tavalla vahvistetaan kuntien peruspalvelujen ja Vaalijalan erityispalvelujen välistä yhteistyötä ja lisätään ennaltaehkäisevien palvelujen käyttöä?

3. Vaalijalan Sateenkaaren kouluun on oppilasjono, joka ylittää koulun kapasiteetin. Mitä Vaalijala voisi tehdä kuntien koulujen tukemiseksi, jotta opetus siellä onnistuisi?

Kehyssuunnitelmaan pyydetään ottamaan kantaa myös muilta osin. Samoin kuntia pyydetään ottamaan kantaa Vaalijalan johtajan laatimaan soteuudistusarvioon.

Mikkelin kaupungin sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään ja tuotetaan Essote-kuntayhtymässä, joten Essoten näkemykset on myös syytä huomioida. Mikkelin kaupunki näkee jäsenkuntana, että Vaalijalan tavoite kehittyä valtakunnalliseksi erityispalvelun tuottajaksi on kannatettavaa. Osana tätä tavoitetta Vaalijalan tuleekin keskittyä entistä enemmän vaativiin heidän osaamisprofiiliin liittyviin erityisosaamista vaativiin palveluihin myös uudella hyvinvointialueella. Markkinoilla menestyminen valtakunnallisessa kilpailussa vaatii erityisosaamisen lisäksi kustannustehokkuutta palveluprosesseissa, joten myös tähän näkökulmaan on syytä erityisesti kiinnittää huomiota. Tällöin on mahdollista hinnoitella palvelut kilpailukykyiseen hintaan ja jopa laajentaa asiakaskuntaa. Toisaalta on syytä varautua siihen, että muiden hyvinvointialueiden palveluiden osto vähenee. Tällöin on kyettävä sopeuttamaan omaa toimintaa ja menoja.

Vuoden 2022 talousarvio ja hinnoittelu tulisi valmistella niin, ettei kuntayhtymälle synny ylijäämää, vaan palveluhintojen tulisi olla maltillisia. Tämä hillitsisi omalta osaltaan jäsenkuntien sote-kustannuksia vuonna 2022, joka on kaikille jäsenkunnille tärkeää, ajatellen kuntien tulevaa valtionosuusrahoitusta. 

Vaalijalan siirtyminen osaksi Etelä-Savon hyvinvointialuetta antaa hyvän mahdollisuuden integroida palvelut, poistaa mahdolliset päällekkäisyydet sekä muodostaa saumattomia hoitoketjuja. Jo nyt erityishuolto-ohjelmat (EHO) tulisi laatia Essotesta käsin peruspalvelunäkökulma edellä, jolloin Vaalijalan tarjoamat palvelut pelkistyvät oman osaamisalueen erityspalveluihin. Näin onkin Essotessa jo aiemmin linjattu. Ennaltaehkäisevät palvelut ovat osa hyvinvointialueen peruspalveluita, joihin hyvinvointialueiden tuleekin panostaa. Entisten erityishuoltopiirien palveluiden tulee keskittyä vaativaan palvelutuotantoon siinä laajuudessa kuin se asiakkaiden näkökulmasta on tarpeen ja välttämätöntä. Vaalijala voisi lisätä konsultaatiotoimintaa matalalla kynnyksellä peruspalveluyksiköille. Näin toimien voitaisiin ehkäistä asiakkaiden siirtymistä vaativimpien ja kalliimpien palveluiden piiriin.

Vaalijalassa on tehty hyvää työtä vahvaa tukea tarvitsevien lasten ja nuorten sekä heidän perheidensä tueksi. Sateenkaaren koululla on ollut tärkeä rooli kokonaiskuntoutuksen onnistumisessa. Jos Sateenkaaren kouluun on oppilasjonoa, niin yksi vaihtoehto voisi olla oppilaspaikkojen lisääminen. Toisaalta lasten lukumäärä Etelä-Savossa on laskeva, jolloin tuntuu ristiriitaiselta, että koulun laajentamiseen olisi todellista tarvetta. Lähikouluperiaate on tärkeä ja ensisijaisesti lasten tulisi voida tuettuna käydä koulua omassa kunnassaan. Olisiko myös tässä Vaalijalla mahdollisuus antaa konsultointiapua kunnille matalalla kynnyksellä, jolloin paine siirtää lapsia Sateenkaaren kouluun vähenisi. Oppivelvollisuuden laajentuminen on tänä vuonna tuonut lisähaasteen ja -velvoitteen kunnille ja juuri eniten tukea tarvitsevien esim.  Vaalijalassa kuntoutuvien ja opiskelevien nuorten jatko-opinnot perusopetuksen jälkeen vaativat paljon yksilöllistä työtä ja ohjausta.  Tärkeintä olisi ennaltaehkäisevään työhön panostaminen hyvinvointialueella yhteistyössä perheiden, sote-toimijoiden sekä oppilashuollon ja koulujen henkilöstön välillä.

Hyvinvointialueen toteutumisen myötä Etelä-Savon alueella sijaitsevat Vaalijan kiinteistöt siirtyvät hyvinvointialueelle. Jo nyt on syytä pohtia mikä on näiden kiinteistön käyttö osana hyvinvointialueen palvelutuotantoa ja olla pidättyväinen uudisrakentamisen suhteen.

Päätösehdotus

Esittelijä

  • Timo Halonen, kaupunginjohtaja, timo.halonen@mikkeli.fi

Kaupunginhallitus antaa yllä olevan lausunnon Vaalijalan kehyssuunnitelmasta vuosille 2022 - 2024 sekä lähettää liitteenä olevan Mikkelin vammaisneuvoston lausunnon kehyssuunnitelmasta Vaalijalan käyttöön

Päätös

Hyväksyttiin.

Tiedoksi

Vaalijalan kuntayhtymä

Muutoksenhaku

Päätökseen, joka koskee valmistelua tai täytäntöönpanoa ei saa kuntalain (410/2015) 136 §:n perusteella hakea muutosta.