Vanhusneuvosto, kokous 2.10.2018

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 63 Kumppanuustalo - toimintamallin eteneminen

MliDno-2018-885

Päätösehdotus

Esittelijä

  • Hannu Karttunen, hankarttune@gmail.com

Merkitään tiedoksi Kumppanuustalo - toimintamallin eteneminen. 

Päätös

Kansalaisopiston rehtori Matti Laitsaari kertoi kumppanuustalon valmistelutilanteesta.

Vastaavia hankkeita on toteutettu eri puolilla Suomea ja Mikkelissä kumppanuustalon valmistelua ovat pohjustaneet muun muassa Etelä-Savon sosiaali- ja terveysturva ry sekä Hyvinvointikumppanuus Etelä-Savossa –hanke. Kumppanuustalon valmistelu on Mikkelin kaupungin osalta vastuutettu elinikäisen oppimisen ja osallisuuden tulosalueelle.

Kumppanuustalon ydinajatuksena on kaupungin ja muiden julkisten toimijoiden, asukkaiden, järjestöjen ja ehkä myös yritysten yhteistyön ja vuorovaikutuksen parantaminen. Kumppanuustalo voi olla rakennus, mutta se on samalla ja erityisesti toimintatapa, jonka avulla kaupunki lisää asukkaidensa hyvinvointia ja osallisuutta. Kumppanuustalo tarjoaa kaupunkilaisille ja järjestöille mahdollisuuden omaehtoiseen ja yhteisölliseen toimintaan, joka puolestaan synnyttää kokemusta osallisuudesta ja lisää asukkaiden hyvinvointia. Osallisuuteen liittyy myös mahdollisuus osallistua kaupungin palvelutoiminnan jatkuvaan kehittämiseen.

Kumppanuustalo toimii myös syrjäytymistä ehkäisevänä kohtaamispaikkana, eräänlaisena kaupunkilaisten matalan kynnyksen olohuoneena, jonne ovat tervetulleita kaikki kaupungin asukkaat. Eri puolilla Suomea toimivissa kumppanuustaloissa on myös työpajoja ja muuta tiivistä yhteistyötä työllisyyspalveluiden kanssa. Näin kumppanuustalot edistävät myös työllisyyttä.

Moni kumppanuustalo on tärkeä yhteistyökumppani myös oppilaitoksille ja pystyy tarjoamaan eri alojen opiskelijoille harjoittelupaikkoja. Näin edistetään osaamista ja lisätään kaupungin elinvoimaa.

Kumppanuustalot tarjoavat lisäksi toimitiloja ja toimintamahdollisuuksia järjestöille ja useimmiten niiden hallinto onkin rakennettu järjestöjen varaan. Tätä kautta kumppanuustalo voi lisätä merkittävästi myös järjestöjen yhteistyötä, vähentää päällekkäisyyksiä ja luoda eheämpiä palvelukokemuksia ja -kokonaisuuksia.

Kaikki nämä näkökulmat tukevat hyvinvoinnin ja osallisuuden edistämistä ja ne on otettu huomioon Mikkelin kumppanuustalon valmistelussa. Erityisen painokkaasti korostetaan sitä, että järjestöt ovat kaupungin näkökulmasta merkittävä voimavara ja yhteistyökumppani ja että niiden kanssa voidaan olla toteuttamassa uusilla toimintavoilla monia sellaisia asioita, joita kaupunki ei yksin pystyisi toteuttamaan.

Kumppanuustalon valmistelu aloitettiin helmikuussa 2018 tilaisuudella, johon kutsuttiin avoimella kutsulla muun muassa kaupungissa toimivia järjestöjä ja kaikkia aiheesta kiinnostuneita. Tilaisuudessa hahmoteltiin kumppanuustalon ydinajatusta ja Mikkelissä toteutettavan kumppanuustalon reunaehtoja ja mahdollisuuksia.

Valmistelua jatkettiin tiiviissä yhteistyössä aiheesta kiinnostuneiden järjestöjen kanssa kevään 2018 aikana. Valmistelun aikana on hankittu tietoa eri puolilla Suomea toteutetuista kumppanuustaloista ja niiden toimintamalleista. Kumppanuustaloista on saatu paljon myönteistä kokemusta muun muassa Tampereella, Turussa, Oulussa, Porissa, Jyväskylässä ja Kotkassa. Savonlinnassa kootaan parhaillaan ns. sukupolvikampusta entisen opettajankoulutuslaitoksen tiloihin ja myös sieltä on saatu kokemustietoa valmistelun pohjaksi. Savonlinnassa on niin ikään toiminut jo pitkään yhdistysten yhteistyöjärjestö ja kansalaisten kohtaamispaikka Savonlinnan Kolomonen ry, jonka kokemuksia aiotaan hyödyntää valmistelussa.

Mikkelin kumppanuustalosta suunnitellaan avointa kohtaamispaikkaa, joka edustaisi julkisen ja kolmannen sektorin tiivistä yhteistyötä kaupungin asukkaiden hyvinvoinnin ja osallisuuden lisäämiseksi. Tarkoitus ei ole synnyttää järjestötaloa, jossa olisi varattu toimintatilaa tietyille järjestöille, vaan järjestöjen yhteistä tapahtuma- ja toimintatilaa, joka loisi pohjan mahdollisimman monipuoliselle kaupunkilaisten omaehtoiselle toiminnalle. Kiinnostus kumppanuustaloa kohtaan on Mikkelissä lisääntynyt koko ajan sitä mukaa kuin talon valmistelua on jatkettu.

Käytännössä on tärkeää, että kumppanuustaloa hallinnoisi eri järjestöjä edustava kattojärjestö, joka solmii yhteistyösuhteet myös oppilaitosten ja työllisyyspalveluiden kanssa ja voi tarjota keskitettyjä asiantuntijapalveluita muille kaupungin järjestöille. Järjestövetoisuus tukee myös omaehtoisuutta ja asukaslähtöisyyttä. Kaupungin roolina on olla eräänlainen toiminnan mahdollistaja, mutta vastuu toiminnasta on hyvä olla järjestöillä ja asukkailla. Tämä mahdollistaa myös erilaisen hankerahoituksen saamisen talon toimimiseen ja sen ympärille mahdollisesti syntyvien hankkeiden toteuttamiseen.

Kaupunki ja järjestöt voivat lisäksi järjestää eri toimintoja kumppanuussopimusten varaan. Tällaisia sopimuksia on jo jonkin verran tehtykin ja järjestöjen puolella on lisääntyvää kiinnostusta sopimuksia kohtaan. Kumppanuussopimukset ovat kaikkien yhteinen etu. Järjestöille nykyisin avustusten kautta ohjautuvaa rahoitusta voidaan suunnata selkeästi jotakin kaupungin edun näkökulmasta tärkeää toimintaa tukevaksi. Järjestöt voivat puolestaan kumppanuuksien kautta suunnitella toimintaansa nykyistä pitkäjänteisemmin ja sitoutua kehittämään asioita, jotka ovat tärkeitä sekä niille itselleen että kaupungille ja sen asukkaille.

Vaikka kumppanuustalolle tarvitaan myös joku kiinteistö, jossa toimia, on yhtä oleellista luoda toimintamalli, jota voidaan soveltaa verkostomaisesti eri puolilla Mikkeliä entisissä kuntataajamissa ja mahdollisesti myös haja-asutusalueilla.

Keskeistä on uudenlainen tapa ajatella ja toimia. Parhaillaan on menossa hallintomallin kokoaminen. Mikäli Mikkeliin syntyy järjestöjen kattojärjestö jonkun jo toimivan järjestön pohjalle tai kokonaan uutena järjestönä, ei mukaan tulevien järjestöjen toimialaa aiota rajata millään tavalla. Eri puolilta Suomea saatujen kokemusten valossa on tullut kuitenkin esille, että toimintaan on hyvä ottaa alkuvaiheessa mukaan vain sellaisia järjestöjä, jotka ovat sitoutuneet yhteiseen ajatteluun ja kumppanuustalon toteuttamiseen. Mukaan toimintaan voi tulla ilman muuta myöhemminkin.

Syksyn 2018 aikana kartoitetaan myös tiloja, joissa kumppanuustalo voisi aloittaa toimintansa. On tärkeää edetä sekä tilojen että hallintomallin osalta mahdollisimman nopealla aikataululla, että toiminta saadaan konkreettisesti käyntiin. Toiminta-ajatusta voidaan jatkossa vielä jalostaa ja täydentää.

Yksi osa kumppanuustaloajattelua on sitoutuminen kaupungin ja järjestöjen yhteistoiminnan jatkuvaan arviointiin ja kehittämiseen. Toimintaympäristö uudistuu ja uusiutuu koko ajan ja siksi on tärkeää, että kaikilla toimijoilla on mahdollisuus olla mukana palvelutuotannon uudistamisessa ja kehittämisessä.

Elinikäisen oppimisen ja osallisuuden tulosalueelle on sisällytetty ensi vuoden talousarvioehdotukseen 50.000 euron määräraha, jolla kaupunki voi osallistua kumppanuustalon vuokrakustannuksiin. Vaikka vielä ei ole täyttä selvyyttä siitä, miten kaupungin järjestöavustuksia jatkossa kanavoidaan ja millaisia kumppanuussopimuksia järjestöjen kanssa tehdään, määräraha toimii hyvänä mahdollistajana toiminnan käynnistämiseksi. Vaikka järjestöille ei olla antamassa tilaa vastikkeetta, on tärkeää, että kaupunki sitoutuu kumppanuustalon ylläpitämiseen myös taloudellisesti, koska kumppanuustalo on yksi elementti, jolla kaupunkilaisten hyvinvointia ja osallisuutta lisätään. Hyvin toteutettu kumppanuustalo synnyttää mitä todennäköisimmin lisää hyvinvointia ja osallisuutta edistävää toimintaa ja toimii näin positiivisen lumipalloefektin alullepanijana ja ylläpitäjänä.

Merkittiin yllä oleva selvitys tiedoksi.

 


Muutoksenhaku

Valmistelua tai täytäntöönpanoa koskevaan päätökseen ei saa hakea muutosta. Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §.