Vanhusneuvosto, kokous 14.11.2019

Esityslista on tarkastamaton

§ 80 Vanhusneuvoston lausunto kasvatus- ja opetuslautakunnan talousarviosta 2020 ja toimintasuunnitelmasta vuosille 2021 - 2024

MliDno-2019-1494

Aikaisempi käsittely

Valmistelija

Virpi Siekkinen, sivistysjohtaja, Virpi.siekkinen@mikkeli.fi

Kuvaus

Kaupunginvaltuusto vastaa kunnan toiminnasta ja taloudesta. Valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden keskeisistä tavoitteista sekä päättää talouden, rahoituksen ja sijoitustoiminnan perusteista ja hyväksyä talousarvio. Kunnassa on oltava kuntastrategia, jossa valtuusto päättää kunnan toiminnan ja talouden pitkän aikavälin tavoitteista. Kuntastrategian tulee perustua arvioon kunnan nykytilanteesta sekä tulevista toimintaympäristön muutoksista ja niiden vaikutuksista kunnan tehtävien toteuttamiseen. Kuntastrategiassa tulee määritellä myös sen toteutumisen arviointi ja seuranta. (Kuntalaki 410/2015 § 37)

Kaupungin valtuustostrategia 2018 - 2021 visionaan Teemme yhdessä Saimaan kauniin Mikkelin on hyväksytty valtuustossa 11.12.2017. Samalla hyväksyttiin Mikkelin kaupungin arvoiksi Luottamus, Avoimuus, Yhdenvertaisuus, Kestävä kehitys ja Vaikuttavuus. Kaupunkistrategian strategiset ohjelmat hyväksyttiin valtuustossa 20.8.2018 § 92.

Strategian visiota, painopisteitä, Mikkelin arvoja ja strategisten ohjelmien toimenpiteitä toteutetaan talousarviossa ja toimintasuunnitelmissa. Strategia konkretisoituu Hyvän elämän, Kestävän kasvun ja Elinvoimaohjelmassa. Hyvän elämän ohjelmassa painopisteenä ovat Yhteisöllisyys, Aktiivinen ja hyvinvointia tukeva arki sekä Sujuva ja turvallinen elämä vauvasta ikäihmisiin. Kestävän kasvun ohjelmassa painopisteinä ovat Terveellinen ja turvallinen elinympäristö, Elinvoimaisuus ja Kaupungistuminen. Elinvoimanohjelman painopisteinä ovat Osaaminen ja TKI-toiminta, Asiakaslähtöiset yrityspalvelut sekä Matkailu- ja vapaa-ajanasuminen, kulttuuri ja liikunta sekä niihin liittyvä tapahtumatuotanto.

Strategisten ohjelmien seuranta ja raportointi valtuustolle toteutetaan valtuuston hyväksymien seurantamittareiden avulla erillisenä raportointina. Valtuustotason seurantamittareiden tavoitetaso on asetettu valtuustokaudeksi. Vuositasolla tarkastellaan, edetäänkö asetettujen tavoitteiden suuntaan. Palvelualueille lautakuntatasolle on laadittu strategian ohjelmien seurantaa varten raportointipohjaksi ohjelmakortit. Korttiin kirjataan strategisiin ohjelmiin perustuvat talousarvion 2020 konkreettiset tavoitteet ja toimenpiteet, jotka voivat olla osin samoja kuin edellisenä vuonna, tai uusia.

Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että ne toteuttavat kuntastrategiaa ja edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen. (Kuntalaki 410/2015 § 110)

Kuntamaisema-ohjelmaa ei käytetä enää vuoden 2020 talousarviosta eteenpäin. Kuntamaiseman maisemataulukoita korvaamaan käytetään suoritetaulukoita.

Vuoden 2020 henkilöstösuunnitelmassa pääpaino on tavoiteorganisaation laatimisessa. Henkilöstösuunnittelu Mikkelin kaupungissa pohjautuu kaupungin strategiaan, strategisiin kehitysohjelmiin sekä kevään 2018 kaupunkirakenneselvitykseen ja vuonna 2019 valmistuneeseen palvelusuunnitelmaan. Tavoiteorganisaatiota kuvataan tulosyksikkötason kautta ja syksyn 2020 aikana kuvataan koko kaupungintason tavoiteorganisaatio, johon sisältyy 120 henkilötyövuoden vähennystavoite.

Henkilöstösuunnitelmalla ja tavoiteorganisaation kuvaamisella ohjataan strategian ja palvelujen tuottamisen vaatimaa henkilöstöresurssia ja osaamista. Henkilöstösuunnittelun tavoitteena on olla ennakoivaa toimenpiteiden suunnittelua ja varautumista toiminnan edellyttämiin henkilöstöä koskeviin muutoksiin. Hyvällä henkilöstösuunnittelulla varmistetaan palvelutuotannon kannalta optimaaliset henkilöstörakenteet ja mitoitukset ottaen huomioon kaupungin taloudellinen tilanne.

Talouden tasapainottaminen edellyttää rakenteellisia muutoksia kaupungin palveluverkossa, palveluissa ja sitä kautta myös koko kaupungin organisoitumisessa. Optimaalisen henkilöstöresurssin lisäksi myös henkilöstömenojen ennakointi on tärkeässä roolissa, koska tarvittavan henkilöstön yhtenä sopeuttamistoimenpiteenä on hyödyntää luonnollinen poistuman (eläköitymiset ja muu poistuma). Taloussuunnitelmakaudella säästöjä henkilöstömenoissa haetaan myös kaupunkirakenneselvityksen ja palvelusuunnitelman mukaisten säästötoimenpiteiden kautta. Henkilöstömenojen vähentäminen vaatii kriittistä tarkastelua täytettäessä avautuvia tehtäviä. Keinoina avautuvien tehtävien kriittiseen tarkasteluun on henkilöstön sisäinen siirto tai tehtävistä kokonaan luopuminen. Tämä ei kuitenkaan saa johtaa ulkopuolisen työvoiman käytön tai ostopalveluiden lisääntymiseen. Lisäksi on otettava huomioon, ettei uusilla vakansseilla, henkilöstöjärjestelyillä eikä palkantarkistuksilla voida perustella annetun raamin ylittämistä.  

Toimialojen tulee kokonaisraamin puitteissa kattaa kulloinkin voimassa olevien virka- ja työehto-sopimusten mukaiset palkat korotuksineen. Kilpailukykysopimuksen mukainen lomarahojen leikkaus päättyy, joten lomanmääräytymisvuoden 2019 - 2020 lomaraha maksetaan KVTES:n vuosilomaluvun 18 §:n määräyksen perusteella 4 - 6 prosentin suuruisena. Kunnallisten virka- ja työehtosopimusten nykyinen kausi päättyy 31.3.2020 ja mahdollisiin sopimuskorotuksiin on varauduttu henkilöstöpalveluiden toimittamissa palkkaliitteissä. Talousarvioehdotukseen palkat on ajettu päivämäärällä 7.6.2019 ja sopimuskorotusvaraus 1,5 % sekä lomaraha 5,5 %.

Kukin toimiala vastaa henkilöstönsä työhyvinvointia, työturvallisuutta ja työterveyttä turvaavan toiminnan rahoituksesta. Työoloja, työympäristöä ja työkykyä ylläpitävän toiminnan (esim. työturvallisuuslain mukaiseen työn vaarojen selvittämiseen ja arviointiin perustuvat korjaustoimenpiteet) määrärahatarpeet on katettava kokonaisraamin puitteissa.

Osaamisen kehittäminen sisältyy strategiaan perustuvaan henkilöstösuunnitteluun. Osaamisen kehittämisessä huomioidaan palvelualueiden osaamisvaatimukset ja tulevaisuuden tarpeet, kuten osaamisen ylläpito, osaamisen siirtäminen sekä uuden osaamisen ennakointi ja hankkiminen.

Mikkelin kaupungin vuoden 2018 tulos oli 13,3 miljoonaa euroa alijäämäinen. Taseeseen kertyi alijäämää tilinpäätöksen 2018 jälkeen 8,45 miljoonaa euroa, kun vuoden 2017 tilinpäätöksen jälkeen taseessa oli 4,88 miljoonaa euroa ylijäämää. Myös vuosi 2019 on muodostumassa merkittävästi alijäämäiseksi. Niin sanottuihin kriisikuntakriteereihin liittyvän sääntelyn (kuntalaki 110.3 §) mukaisesti Mikkelin kaupungin on kyettävä kattamaan tilinpäätöksessä 2018 muodostunut alijäämä vuoden 2023 loppuun mennessä.

Talousarviovuotta 2020 ja suunnitelmakautta 2021 - 2024 leimaa näin ollen voimakas talouden sopeuttamisen tarve. Kaupunginvaltuusto on linjannut kaupungin talouden tasapainotustoimenpiteistä kaupunkirakenneselvityksessä (18.6.2018 § 71) ja palvelusuunnitelmassa (18.3.2019 § 35). Talousarviovuodelle 2020 ja suunnitelmavuosille 2021 - 2024 määritetyt sopeutustavoitteet on huomioitava talousarviovalmistelussa. Talousarvioraami on lautakuntatasolla sitova valmistelupohja. Lautakunnat ja johtokunnat valmistelevat vuoden 2020 talousarvion kaupunginhallituksen 20.8.2019 vahvistaman talousarvioraamin pohjalta.

Lautakunnan talousarvioesitys rakentuu seuraavista osista: palvelusuunnitelma, ohjelmakortit, määrärahaesitys, suoritetaulukot, tunnuslukutaulukot, henkilöstösuunnitelma sekä irtaimen investointisuunnitelma.

Lautakuntien ja liikelaitosten johtokuntien talousarvioehdotusten valmisteluun liittyvine asiakirjoineen on oltava valmiina 18.10.2019.

Kaupunginhallituksen antama talousarvioraami on seuraava: tulot 5,208 milj. euroa, menot 89,030  milj. euroa ja toimintakate 83,822 milj. euroa. Raamissa on huomioitu kaupunkirakenneselvityksen ja palvelusuunnitelman toimenpiteet ja niiden talousvaikutukset. Tämän jälkeen lautakunnan raamiin on annettu lisää 2 milj. euroa euroja kattamaan kasvavia henkilöstömenoja ja enintään 628 000 euroa kattamaan kasvavia sisäisiä vuokramenoja. Tulosalueet ovat valmistelleet talousarvionsa siten, että tulot ovat 5,827 milj. euroa € (ta2019 5,074 milj. euroa), menot 92,187 milj. euroa (ta2019  87,973 milj. euroa) ja toimintakate 86,360 milj. euroa (ta2019 82,899 milj. euroa).

Kukin tulosalue on sisällyttänyt talousarvioehdotukseensa kaupunkirakennesuunnitelman ja palvelusuunnitelman sisältämät toimenpiteet.

Palvelualueen hallinto pitää sisällään kasvatus- ja opetuslautakunnan kulut, sivistysjohtajan, kehittämispäällikön, palvelupäällikön ja ehkäisevän päihdetyön koordinaattorin kustannukset sekä Meijän Mikkeli -hankkeen. Hanke käynnistyi 1.7.2018 ja se päättyy 31.12.2020. Meijän Mikkeli -hanke on Euroopan sosiaalirahaston (ESR) 5-toimintalinjan verkostohanke, joka rohkaisee kokeilemaan uusia ideoita osallisuuden lisäämiseksi ja tarjoaa tähän monipuoliset rahoitusmallit. Hanke kytkeytyy Mikkelin kaupunkistrategiaan vuosille 2018 - 2021. Hankkeen tavoitteena on lisätä yhteisöllisyyttä sekä kaupunkilaisten aktiivista ja hyvinvointia tukevaa arkea. Hanke vahvistaa kolmannen sektorin toimijoiden välistä verkostoitumista ja yhteistyötä muiden alueen toimijoiden kanssa. Toiminnassa sovelletaan kokeilukulttuurin periaatteita. Hallinnon toimintatuotot ovat 0,431 milj. euroa (ta2019 0,397 milj. euroa), joka on lähes kokonaan hankkeen ESR-avustustuloa. Toimintakulut ovat 0,949 milj. euroa (ta2019 0,963 milj. euroa). Toimintakate on 0,518 milj. euroa (ta2019 0,566 milj. euroa).

Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen toimintatuotot ovat 4,987 milj. euroa (ta2019 4,500 milj. euroa). Toimintakulut ovat 85,088 milj. euroa (ta2019 80,993 milj. euroa). Toimintakate on 80,101 milj. euroa (ta2019 76,493 milj. euroa). Subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden palauttaminen 1.8.2019 alkaen on lisännyt kustannuksia ja hallitusohjelmassa kaavailtu ryhmäkokomitoituksen muutos (1 kasvattaja/8 yli 3-vuotiasta lasta -> 1 kasvattaja/7 yli 3-vuotiasta lasta) 1.8.2020 alkaen tarkoittaa noin kolmen lisäryhmän ja 9 kasvattajan sekä tilojen lisäämistä. Talousarvioraamissa edellytettiin sijais- ja määräaikaisten työntekijöiden palkkakulujen säästöä. Lakisääteisissä palveluissa asetettuun tavoitteeseen on vaikea päästä. Tavoitteena on toimiva yhteistyö Essoten kanssa, jotta lapset ja perheet saisivat mahdollisimman oikea- aikaista tukea. Sekä oppilashuollon että pedagogisen tuen palveluja kohdennetaan entistä enemmän oppilaan lähikouluun. Palvelun laatua kehitetään uuden varhaiskasvatussuunnitelman sekä esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelman edellyttämällä tavalla ja kehittämistyötä tuetaan laite- ja materiaalihankinnoilla sekä täydennyskoulutuksella. Kehittämistyötä rahoitetaan enimmäkseen hankerahoituksella, joka on ollut merkittävää viime vuosien aikana (vuonna 2019 alkaneiden hankkeiden avustusten määrä 870 000 euroa).

Palveluverkkoa kehitetään ja tilojen käyttöä tehostetaan kaupunkirakennetyöryhmän linjausten mukaisesti. Kaupungin vaikeutuneen taloustilanteen takia Vanhalan koulua esitetään lakkaavaksi ja yhdistettäväksi Kalevankankaan kouluun nopeutetusti jo elokuussa 2020. Elokuussa 2020 Suomen-niemen koulun tiloihin yhdistetään päiväkodin toiminta ja 1 - 4 luokkien oppilaat (11 oppilasta). Luokkien 5 - 6 oppilaat (11 oppilasta) siirtyvät Ristiinan yhtenäiskouluun.  Samalla entisestä päiväkotirakennuksesta voidaan luopua. Suomenniemen aluejohtokunta esitti 28.5.2019, että tätä ratkaisua voitaisiin viivästää, mutta kaupungin taloustilanteen takia asiassa on edettävä kaupunginvaltuuston 18.6.2018 hyväksymän kaupunkirakennesuunnitelman mukaisesti. Eteläisen ja itäisen aluekoulun sekä Rantakylän päiväkodin suunnittelu on etenemässä. Kattilansillan päiväkoti on rakenteilla. Edelleen kuitenkin joissakin varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen yksiköissä on havaittu sisäilmaongelmia, mikä on aiheuttanut oireilua, sairauslomia, väistötilaratkaisuja ja lisähankintoja. Näihin yksiköihin on perustettu sisäilmatyöryhmät, jotka seuraavat ja koordinoivat korjaustoimenpiteitä.

Lukiokoulutuksen, toisen asteen ja korkeakouluyhteistyön tulosalueen toimintatuotot ovat 0,409 milj. euroa (ta2019 0,177 milj. euroa). Toimintakulut ovat 6,150 milj. euroa (ta2019 6,016 milj. euroa). Toimintakate on 5,741 milj. euroa (ta2019 5,840 milj. euroa). Lukiokoulutuksen hallinnollista uudistamista jatketaan lakkauttamalla Mikkelin lukion Ristiinan toimipiste 1.8.2020 alkaen. Valmistelussa on myös Mikkelin etä- ja aikuislukion ja Otavan Opiston Nettilukion yhdistäminen 1.8.2020 alkaen. Uusi lukiolaki, uusi lukioasetus ja uusi ylioppilastutkinto-laki ovat astuneet voimaan 1.8.2019. Näiden uusien lakien velvoittamia uudistuksia kehitetään yhteistyössä mm. eri korkeakoulujen, eri lukiokoulutuksen järjestäjien ja valtakunnallisen Luke-verkoston kanssa. Mikkelin lukio ja liikelaitos Otavian Nettilukio ovat saaneet Opetushallituksen erityisavustusta lukiouudistuksen toimeenpanon tukemiseen. Tässä TULUS-hankkeessa keskitymme mm. paikallisen opetussuunnitelmaprosessin ja toimintakulttuurin kehittämiseen sekä monenlaisten tuen tarpeiden tunnistamiseen ja yksilöllisten oppimispolkujen toteuttamiseen lukioissamme. Uudet lukiokoulutuksen opetussuunnitelman perusteet julkistetaan marraskuussa 2019 ja koulutuksen järjestäjien tulee laatia näiden perusteiden pohjalta uudet opetussuunnitelmat käyttöönotettaviksi 1.8.2021.

Palvelualuejohtaja ja tulosaluejohtajat esittelevät kasvatus- ja opetuslautakunnan talousarvioesityksen kokouksessa.

Liite Kasvatus- ja opetuslautakunnan talousarvio vuodelle 2020 ja taloussuunnitelma vuosille 2021 - 2024.

Päätösehdotus

Esittelijä

Virpi Siekkinen, sivistysjohtaja, Virpi.siekkinen@mikkeli.fi

Kasvatus- ja opetuslautakunta hyväksyy ja esittää lautakunnan talousarvion vuodelle 2020 ja taloussuunnitelman vuosille 2021 - 2024 kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle.

Lisäksi kasvatus- ja opetuslautakunta pyytää lausunnot kaikilta aluejohtokunnilta, nuorisovaltuustolta, vanhusneuvostolta ja vammaisneuvostolta talousarviosta 2020 ja taloussuunnitelmasta 2021 - 2024. Lausunnot pyydetään toimittamaan suoraan kaupunginhallitukselle 20.11.2019 mennessä.

Päätös

Käydyn keskustelun pohjalta kasvatus- ja opetuslautakunta hyväksyy ja esittää lautakunnan talousarvion vuodelle 2020 ja taloussuunnitelman vuosille 2021 - 2024 kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle seuraavin muutoksin:

Asiasta käydyn keskustelun aikana Jenni Kolmisoppi teki esityksen Petri Tikkasen, Janne Strengellin, Heidi Särkän, Juha Hakkaraisen ja Tiia Raution kannattamana
”Mikkelin lukion Ristiinan toimipistettä ei lakkauteta. Perusteluina: 

  • Yhdenvertaisuus kaikkien kunnan alueella asuvien kesken – Ristiinan syrjäkyliltä ja Suomenniemeltä kulkeminen keskustan toimipisteeseen on käytännössä mahdotonta julkisilla kulkuneuvoilla. Jos julkisen liikenteen yhteyksiä joudutaan lisäämään, on toimipisteen lakkauttamisen laskennallinen säästö pian syöty. Ristiinan toimipisteen noin 70 opiskelijaa eivät myöskään mahtuisi nykyisiin linja-autovuoroihin. Jos toimipiste lakkautettaisiin, moni Ristiinan toimipisteen nykyisistä opiskelijoista hakeutunee Mäntyharjun lukioon, jolloin heistä menetetään valtionosuudet.  
  • Nuorten hyvinvointi: koulupäivien ja -matkojen pidetessä jää nuorilla entistä vähemmän vapaa-aikaa, jolloin pitää hoitaa läksyt, kokeisiin luvut, harrastukset ja lepo. Kyseessä on pääasiassa alaikäiset lapset, tulee koulupäivän pituus ja koulumatkat olla kohtuullisia. Nuorisovaltuustolta tulee heitä koskevissa päätöksissä pyytää lausunto, tällaista ei ole ymmärtääkseni tehty.  Lapsivaikutusten arviointi -kysely on toteutettu hyvin arveluttavin metodein. 
  • Välilliset kustannukset lisääntynevät, jos/kun lukiolaiset tai heidän perheensä mahdollisesti hakeutuvat nykyistä useammin esim. toimeentulotuen tai asumistuen piiriin. Kustannusten nousua tulee myös ensisijaisen ja toissijaisen työpaikan välisistä matkakustannuksista opettajilla. 
  • Esitetty nuorisotilan ja kirjaston muutto lukion tiloihin ei ole ilmaista sekään. Lisäksi on hyvin kyseenalaista, saataisiinko näiden toimintojen nykyiset tilat myytyä rakennusten nykykunnon vuoksi.   
  • Hallituksen kaavailema oppivelvollisuusiän nosto 18 vuoteen tuo myös toisen asteen kustannukset matkakuluineen kaupungin vastuulle. Oppivelvollisuus tarkoittaa koulutuksen maksuttomuutta, mukaan lukien matkakustannukset. 
  • Vuoden 2020 alusta on mahdollista hakea pienlukioille Opetusministeriön avustusta (18 M€). Lisäksi Harvaan asuttujen alueiden parlamentaarinen työryhmä on viime viikolla jättänyt loppuraporttinsa ministeri Lepälle. Raportti sisältää yli 40 toimenpidettä, mm. Ruotsin mallin mukaisten oppimiskeskusten perustamisen harvaan asutuille seuduille. Erityisesti huomioitavaa raportissa on, että työryhmä esittää, ettei lukioille tule asettaa minimioppilasrajaa ja että riittävän tiivis lukioverkko on säilytettävä.  

Toimipisteen lakkauttamisen laskennallinen säästö, 250 000 € saavutetaan seuraavilla toimenpiteillä: 
- johtavan rehtorin virkaa pienennetään nykyisestä 50,1 % puoleen, kustannusvaikutus
  noin 22 500€. Lukiokoulutuksessa ei tarvita rehtoria, apulaisrehtoria ja johtavaa
  rehtoria. 
- Keskustan toimipisteen kurssitarjonta pienennetään edelleen noin 40 kurssia (puolet
  lukion kuulemistilaisuudessa esitetystä 80-90 kurssista), kustannusvaikutus
  120 000 e. Tällöin myöskään keskustan toimipisteen  opiskelijoiden valmistuminen
  kolmessa vuodessa ei olisi nähdäkseni mahdotonta. 
- Yhden koulusihteerin toimi on talousarviossa esitetty lakkautettavaksi. Sihteerin
  toimen tarpeellisuus ei pitäisi riippua toimipaikkojen lukumäärästä. Säästö 1 htv,
  40 000€
- Selvitetään, mahtuisiko Ristiinan nuorisotila esimerkiksi nykyisen kirjaston yhteyteen.
  Tällöin nykyisestä nuorisotilojen kiinteistöstä voidaan luopua. Mahdollinen
  kustannussäästö n. 29 000 e. 

Nämä toimenpiteet toisivat laskennallisen säästön 211 500 e.  

Lisäksi on huomioitava, että laskelmien pohjana on vanhat luvut opiskelijahinnasta. Tänä vuonna on aloitettu yhden jakson suorittaminen keskustan toimipisteessä, jonka pitäisi laskelmien mukaan pienentää kustannusta per opiskelija. Säästettävä summa ei siis ole kokonaisuutena tuo 250 000 € vaan sitä pienempi.”

Julistettuaan keskustelun päättyneeksi, puheenjohtaja totesi, että Jenni Kolmisoppi on tehnyt esittelijän ehdotuksesta poikkeavan kannatetun ehdotuksen, joten asiasta on äänestettävä. Puheenjohtaja esitti asian ratkaistavaksi äänestämällä siten, että ne, jotka kannattavat esittelijän esitystä äänestävät "kyllä" ja ne, jotka kannattavat Jenni Kolmisopin esitystä äänestävät "ei". Selonteko keskustelusta ja äänestysesitys hyväksyttiin.

Suoritetussa äänestyksessä annettiin kaksi (2) ”kyllä"-ääntä (Taina Harmoinen ja Eero Aho), kahdeksan (8) "ei"-ääntä (Hanne Vainio, Petri Tikkanen, Jenni Kolmisoppi,  Juha Hakkarainen, Kirsi Pokkinen, Tiia Rautio, Heidi Särkkä ja Janne Strengell).

Puheenjohtaja totesi, että Jenni Kolmisopin ehdotus on äänestetty kasvatus- ja opetuslautakunnan päätökseksi.

Kasvatus- ja opetuslautakunta pyytää kaupunginhallitusta huomioimaan talousarviossa 2020 ja taloussuunnitelmassa 2021 - 2024
- Tuppuralan koulun neuvottelukunnan vetoomuksen Tuppuralan koulun piha-
  alueiden kunnostuksesta.
- Tarja Pönniö-Kanervan kuntalaisaloitteen EI Mikkelin lukion Ristiinan toimipisteen
  lakkauttamiselle
- Suomenniemen aluejohtokunnan esityksen kasvatus- ja opetuslautakunnalle
  28.5.2019 kaupunkirakenneselvityksestä.

Vetoomus, aloite ja esitys ovat tämän pykälän liitteinä.

Kasvatus- ja opetuslautakunta esittää huolensa talousarvossa irtaimeen omaisuuteen varatusta määrärahasta, 175 000 €, vuodelle 2020, joka ei ole riittävä.

Kasvatus- ja opetuslautakunta päätti esittää, että investointilistalla oleva Suomenniemen koulun tilajärjestelyt on tehtävä ennen 8/2020.

Kasvatus- ja opetuslautakunta päätti, että viranhaltijat oikeutetaan tekemään tekniset korjaukset ja täydennykset talousarvioon 2020 ja taloussuunnitelmaan 2021 - 2024.

Lisäksi kasvatus- ja opetuslautakunta pyytää lausunnot kaikilta aluejohtokunnilta, nuorisovaltuustolta, vanhusneuvostolta ja vammaisneuvostolta talousarviosta 2020 ja taloussuunnitelmasta 2021 - 2024. Lausunnot pyydetään toimittamaan suoraan kaupunginhallitukselle 20.11.2019 mennessä.

Merkitään, että Eero Aho saapui tämän pykälän käsittelyn aikana.

Merkitään, että kokouksessa pidettiin tauko tämän pykälän käsittelyn aikana klo 19.51 - 20.00.

Eriävä mielipide

Eero Ahon eriävä mielipide: Kaupungin erittäin vakavan taloudellisen tilanteen vuoksi Ristiinan lukion lakkauttaminen on välttämätöntä. Tärkeämpää on panostaa lukiokoulutuksen laatuun kuin seiniin.

Valmistelija

  • Arja Väänänen, hyvinvointikoordinaattori, arja.vaananen@mikkeli.fi

Kuvaus

Mikkelin kaupungin kasvatus- ja opetuslautakunta pyytää lausunnot vuoden 2020 talousarviosta ja toimintasuunnitelmasta vuosille 2021 - 2024. Liitteenä kasvatus- ja opetuslautakunnan talousarvioesitys vuodelle 2020 ja oheismateriaalina jaetaan kasvatus- ja opetuslautakunnan investointiesitys.

Lausunnot on pyydetty aluejohtokunnilta, vanhusneuvostolta, vammaisneuvostolta ja nuorisovaltuustolta ja ne pyydetään toimittamaan suoraan kaupunginhallitukselle 20.11.2019 mennessä. 

Päätösehdotus

Esittelijä

  • Hannu Karttunen, hankarttune@gmail.com

Vanhusneuvosto kokoaa lausunnon kokouksessa.

Pöytäkirja tämän pykälän osalta tarkastetaan kokouksessa. 

Tiedoksi

talouspalvelut