Vanhusneuvosto, kokous 13.12.2018

Esityslista on tarkastamaton

§ 86 Kuntalaisaloite, eläkeläistoiminnan kehittäminen ja yhteistoiminnan parantaminen

MliDno-2018-1925

Aikaisempi käsittely

Valmistelija

Virpi Launonen, elinikäisen oppimisen ja osallisuuden johtaja, Virpi.Launonen@mikkeli.fi

Kuvaus

Eläkeläisjärjestöt ovat jättäneet 14.9.2018 päivätyn aloitteen Mikkelin kaupungille. Aloite on sisällöltään seuraava:

” ELÄKELÄISJÄRJESTÖJEN ESTYS MIKKELIN KAUPUNGILLE 14.9.2018

Eläkeläisjärjestöt tekevät yhteistyötä keskenään, muiden järjestöjen, kuntien ja muiden yhteisöjen kanssa. Jäseniä meillä on yli 3000 ja toimimme laajasti lähes 20 000 mikkeliläisen eläkkeellä olevan kanssa heidän hyvinvointinsa ja elämäntilanteensa parantamiseksi. Tuotamme eläkeläisille yli 100 000 toimintatuntia vuodessa. Eläketuloa mikkeliläiset käyttävät lähes 350 miljoonaa vuodessa. Kaupungin ja ESSOTEn tuki yhdistyksille on satasia vuodessa.

Eläkeläisjärjestöillä on halu ja valmius rakentavaan ja yhteissuunnitteluun ja -toimintaan kaupungin kanssa. Eläkkeellä olevissa on kattava kirjo hyvin monien toimintojen asiantuntemusta ja elämänkokemusta. Eläkkeensaajilla on aikaa ja energia käytettävissä yhteisiin asioihin. Tämä tulee organisoida myös Mikkelissä suunnitelmallisesti hyötykäyttöön luomalla eläkeläisjärjestöille vahva toiminta-alusta ja tuki.

Tehokkaalla yhteistoiminnalla voidaan edistää ikääntyvien hyvinvoinnin ja toimintakyvyn ylläpitämistä niin, että julkisia varoja voidaan säästää viivästyttämällä kalliitten ja raskaitten hoitojen vaihetta. Toimimme itse hyödyllisesti, jos saamme siihen kaupungin ja muiden tahojen tukea.

Esitykset:

  • Kaupungin strategian pohjalle laaditaan nopealla aikavälillä eläkeläistoiminnan tukiohjelma yhdessä kaupungin ja ao. järjestöjen kanssa. 
  • Solmitaan kumppanuussopimukset kaupungin ja yhdistysten kesken winwin  -periaatteella. Ne voivat sisältää järjestöjen puolelta mm. digituki-, koulu-, päiväkoti-,  nuoriso-, laitos- ym. palvelut, vapaaehtois- ja ohjaajatyöt, liikuntapalvelujen järjestämisen, kulttuuri- ym. esiintymiset jne.
  • Eläkeläisyhdistysten avustukset ja kumppanuussopimusten kaupungin rahoitus tulee varata kaupungin budjettiin niin, että tehokas toiminta mahdollistuu.
  • Hyvän toiminta-alustan turvaamiseksi kaupunki järjestää ilmaiset/edulliset toimitilat tarvittavine välineistöineen yhdistyksille ja tukee toimistoteknisten palvelujen järjestämisessä niin keskusta-alueella kuin taajamissakin.
  • Kumppanuustalosta tulisi tehdä päätös ja saada toiminta yhteisvastuullisesti liikkeelle.
  • Kaupunki osoittaa hyvän ja edullisen tanssipaikan eläkeläisjärjestöjen päivätansseihin.
  • Vanha sotilaskoti tulee muokata sekä järjestöjen käyttöön että kansalaisopiston ja harrastajateattereiden käyttöön käyttäen tarvittaessa siirrettävää katsomorakennelmaa, joka voidaan sijoittaa esim. nykyisen tuolivaraston tilalle.
  • Eläkeläiskortin joustavuutta tulee lisätä mm. valikoiden kohdentamalla niin, ettei sen hinta nouse.
  • Eläkeläisille tulee järjestää maksuton joukkoliikenteen käyttömahdollisuus.
  • Eläkeläisjärjestöt pitävät tärkeänä, että Mikkeliin perustetaan järjestöyhteistyöryhmä/järjestöedustamo tai vastaava koko järjestösektorin ja kaupungin yhteistyöelin suunnittelemaan ja kehittämään kolmannen sektorin ja kaupungin yhteistyötä.


Ryhmässä tulee olla keskeisten järjestösegmenttien ja kaupungin ao. vastuullisten edustus.

Mikkelin eläkeläisyhdistykset:
Eläkeliiton Mikkelin, Mikkelin seudun, Anttolan, Haukivuoren ja Ristiinan yhdistykset
Eläkkeensaajien Mikkelin, Naisvuoren, Anttola, Haukivuoren ja Otavan yhdistykset
Kansallisten senioreitten Mikkelin ja Ristiinan yhdistykset
Mikkelin seudun eläkeläiset yhdistys, yhdistys
Mikkelin seudun eläkeläisyhdistys
Mikkelin kristityt ikinuoret, yhdistys 
Senioriliike Mikkelin alueyhdistys”

Kaupungin palvelualueet ovat valmistelleet yhteistyössä seuraavan vastineen:

  • Kaupungin strategian pohjalle laaditaan nopealla aikavälillä eläkeläistoiminnan tukiohjelma yhdessä kaupungin ja ao. järjestöjen kanssa.

    Hyvinvointikoordinaattori laatii vanhusneuvoston kanssa yhteistyössä vanhusohjelman, jolla toteutetaan vanhuspalvelulain 5 §:n mukaisia tavoitteita. Ohjelma tehdään yhteistyössä Essoten ja maakunnan kanssa ja sen tekemiseen  otetaan mukaan järjestöjä. Ohjelman laatiminen on tavoitteena Hyvän elämän -ohjelmassa kohdan 3. Sujuva ja turvallinen elämä vauvasta ikäihmisiin alakohdassa 2. Fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen turvallisuus.
     
  • Solmitaan kumppanuussopimukset kaupungin ja yhdistysten kesken winwin -periaatteella. Ne voivat sisältää järjestöjen puolelta mm. digituki-, koulu-, päiväkoti-,  nuoriso-, laitos- ym. palvelut, vapaaehtois- ja ohjaajatyöt, liikuntapalvelujen järjestämisen, kulttuuri- ym. esiintymiset jne.
     

Mikkelin kaupunki on osana kumppanuustalovalmistelua käynnistänyt valmistelun myös kumppanuuspöytämallista. Siinä tavoitteena on luoda yhteistyörakenne kaupungin ja järjestöjen välille. Kumppanuuspöydässä neuvotellaan esimerkiksi avustusperiaatteista ja muista tukitavoista sekä pohditaan yhteisiä keinoja kaupunkilaisten hyvinvoinnin ja osallisuuden edistämiseen. Yhdeksi kumppanuuspöydän työmalliksi on kaavailtu osallistuvaa budjetointia. Siinä järjestöt yhdessä pohtivat ratkaisuja akuuteiksi näkemiinsä hyvinvointiongelmiin. Kaupunki osoittaa asialle tietyn rahallisen resurssin, jonka käytöstä järjestöt sopivat yhdessä.

  • Eläkeläisyhdistysten avustukset ja kumppanuussopimusten kaupungin rahoitus tulee varata kaupungin budjettiin niin, että tehokas ennaltaehkäisevä toiminta mahdollistuu.
     

Kaupungilla on erilaisia toiminta-avustuksia, joita yhdistyksillä on mahdollista hakea avustusperiaatteiden mukaisesti. Kumppanuuspöytämallissa kokeillaan myös osallistuvaa budjetointia, jossa yhdistykset suunnittelevat yhteistoiminnassa ennaltaehkäisevää hyvinvointitoimintaa, johon kaupunki myöntää rahoitusta.

  • Hyvän toiminta-alustan turvaamiseksi kaupunki järjestää niin keskusta-alueella kuin taajamissakin toimivat ja maksuttomat/edulliset toimitilat tarvittavine välineistöineen yhdistyksille ja tukee toimistoteknisten palvelujen järjestämisessä.
     

Keskusta-alueella testataan kumppanuustaloa. Mikäli toimintamalli on toimiva ja sillä näyttää olevan tarvetta, mallia on mahdollista laajentaa myös muihin taajamiin.

  • Kumppanuustalosta tulisi tehdä päätös ja saada toiminta yhteisvastuullisesti liikkeelle.
     

Mikkeliin on valmisteltu kaupungin toimesta kumppanuustaloa helmikuusta 2018 alkaen. Hyvinvointikumppanuus Etelä-Savossa –hanke on tosin tehnyt pohjatyötä hankkeen hyväksi  jo paljon aiemmin. Valmistelua on tehty yhdessä kaupungissa toimivien järjestöjen kanssa. Helmikuussa kutsuttiin järjestöjä koolle hyvin laajalla jakelulla ja kokouksessa sovittiin siitä, että valmistelua jatketaan pienemmän järjestöjoukon voimin.

Marraskuun alussa koottiin jälleen järjestöväkeä koolle laajalla jakelulla ja päivitettiin kaikkien kiinnostuneiden tietämys valmistelutilanteesta. Kokoontumisen tavoitteena oli sopia järjestöjen kanssa siitä, kuinka valmistelua jatketaan järjestövetoisesti. Yhteisessä kokouksessa sovittiin, että jatkovalmisteluryhmän kokoaa Estery ry:n toiminnanjohtaja Annastiina Vesterinen. Samalla ajatus oli, että kumppanuustalon toimintoja hallinnoiva yhdistystoiminta rakentuu nykyisen Estery ry:n pohjalle. Muut järjestöt voivat esittää omia yhteisiä edustajiaan valmisteluryhmään.

Valmistelussa on tarkoitus edetä nopealla aikataululla. Vastauksena aloitteessa esitettyyn toivomukseen voidaan todeta, että valmistelu on edennyt hyvin ja että aloitteen mukaiseen päätökseen ja yhteisvastuulliseen liikkeelle lähtemiseen päästään lähitulevaisuudessa.

  • Kaupunki osoittaa hyvän ja edullisen eläkeläisjärjestöjen monipuoliseen ja kokonaisvaltaiseen tanssiharrastukseen soveltuvan tilan.
     

Eläkeläisjärjestöille on esitelty valmisteltuja vaihtoehtoja tanssipaikoiksi, ja ratkaisua on haettu hyvässä yhteistyössä. Eläkeläisjärjestöt ovat hyväksyneet tanssipaikaksi maalaiskunnan entisen kunnantalon osoitteessa Otavankatu 7, jossa tanssitaan vuoden 2019 alusta torstaisin.

  • Vanha sotilaskoti tulee muokata sekä järjestöjen että kansalaisopiston ja harrastajateattereiden käyttöön esimerkiksi käyttäen tarvittaessa siirrettävää katsomorakennelmaa, joka voidaan sijoittaa esim. nykyisen tuolivaraston tilalle.
     

Vanha sotilaskoti eli Sotku on siirtynyt vuoden 2018 alussa nuorisotoimelta kansalaisopiston hallinnoitavaksi. Perusteluna muutokselle oli lähinnä se, että kansalaisopisto tarvitsi teatteriopetukselleen uudet tilat, koska kaupunki valmisteli Muisti-tietokeskuksen sijoittamista Päämajataloon, jossa teatteriopetuksen tilat aiemmin olivat.

Muuton yhteydessä tavoitteena oli myös se, että järjestöt voisivat mahdollisimman pitkälti jatkaa toimintaansa Sotkun tiloissa samalla tavalla kuin ennenkin. Tämä ajatus ei kuitenkaan täysin toteutunut, koska Sotkun saliin oli tarkoituksenmukaista rakentaa samanlainen kiinteä teatterisali katsomoineen ja tekniikoineen ym. kuin Päämajatalollakin oli ollut. Muuton myötä Mikkeliin on syntynyt teatteriopetuksen ja –harrastamisen keskittymä, jollaista kaupunkiin on puuhattu vuosikausia. Mikkelissä on runsaasti aktiivista harrastajateatteritoimintaa ja vaikka Sotku yksin ei ryhmien kaikkia tilantarpeita pystykään tyydyttämään, muodostaa Sotku keskittymän, jollaista kaupunkiin on tarvittu ja kaivattu.

Monet järjestöt voivat edelleen kokoontua ja järjestää toimintaansa Sotkulla. Sotkun käyttöaste on järjestöjen näkökulmasta itse asiassa noussut. Sotkun salia ei kuitenkaan enää tässä vaiheessa kannata muuttaa tilaksi, joka soveltuu kaikkeen mahdolliseen toimintaan. Jos näin tehtäisiin, teatteriopetuksen ja harrastamisen edellytykset heikkenisivät selvästi. Haitarikatsomo ei yksin ratkaisisi ongelmaa, koska tila on muutenkin muuttunut siitä, mitä se oli aiemmin. Salissa on suuri trussiputkikehikko, jota tarvitaan teatteritoiminnan tekniikan ja toiminnassa välttämättömien pimennysverhojen takia. Lisäksi salin lattian vapaata tilaa peittää tanssimatto, joka on niin ikään välttämätön teatteritoiminnassa ja jonka pois ottaminen eri käyttövuorojen välillä ei ole helppoa eikä mielekästä.

Haitarikatsomon hankkimiseen liittyy myös taloudellinen ongelma. Alustavien kyselyiden mukaan tarkoituksenmukainen katsomo tilaan maksaisi useita kymmeniä tuhansia euroja. Kaupungin taloudessa ei ole varauduttu tällaiseen menoerään.

Hyvin toimivaa teatterikeskittymää ei kannata rikkoa senkään takia, että toiminnalla on paljon tulevaisuuden potentiaalia. Kaupunki on valmistelemassa kumppanuussopimusta Mikkelissä toimivien harrastajateatteriryhmien kattojärjestön Hattu ry:n kanssa. Kumppanuussopimuksella on tarkoitus kehittää sekä Sotkun toimintaa että myös miljöötä entistä paremmin erilaisia kulttuuriharrastuksia tukevaksi.

Sotkun kohdalla voidaan puhua tietynlaisesta toimintaa tukevasta palvelumuotoilusta. Erikoistuminen tilojen käytössä on tervetullutta, koska sen avulla voidaan palvella tiettyä kohderyhmää mahdollisimman optimaalisesti. Mikkelissä on runsaasti erilaisia harrastustiloja ja muidenkin tilojen kohdalla voidaan harkita vastaavanlaista erikoistumista, jos se osoittautuu tarkoituksenmukaiseksi. Näin kaikenlaisilla harrastusryhmillä voisi olla pitkän päälle oman toimintansa kannalta mahdollisimman tarkoituksenmukaiset tilat. Hattu ry:n kanssa työn alla oleva kumppanuussopimus soveltuu hyvin malliksi myös muiden alojen järjestöjen ja kaupungin välisen yhteistyön kehittämiseen.

  • Eläkeläiskortin joustavuutta tulee lisätä mm. valikoiden kohdentamalla niin, ettei sen hinta nouse.
     

Seniorikorttiin tehtävistä muutoksista on linjattu kaupunkirakenneselvityksessä. Kaupunginvaltuusto päättää periaatetasolla asiasta talousarvion yhteydessä. Tämän jälkeen liikunta- ja nuorisopalvelut pääsevät valmistelemaan asiaa tarkemmin. Eläkeläisten kannanotto on viety liikunta- ja nuorisopalveluiden tietoon valmistelua varten.

  • Eläkeläisille tulee järjestää maksuton joukkoliikenteen käyttömahdollisuus.
     

Asiaa selvitetään koululaisten Waltti-korttikokeilun tulosten arvioimisen jälkeen yhdessä kaupungin Kyytineuvon kanssa. Ehdotusta pidetään kaupungin strategisten linjausten mukaisena, koska sillä pystytään vaikuttamaan liikenteen päästöihin kannustamalla joukkoliikenteen käyttöön.

  • Eläkeläisjärjestöt pitävät tärkeänä, että Mikkeliin perustetaan järjestöyhteistyöryhmä/järjestöedustamo tai vastaava koko järjestösektorin ja kaupungin yhteistyöelin suunnittelemaan ja kehittämään kolmannen sektorin ja kaupungin yhteistyötä.
     

Ryhmässä tulee olla keskeisten järjestösegmenttien ja kaupungin ao. vastuullisten edustus.

Kumppanuustalon jatkovalmistelun yhteydessä selvitetään järjestöjen halukkuutta kumppanuuspöytämallin kehittämiseen. Kumppanuuspöytämallissa järjestöt ja kaupunki sopivat kumppanuuslinjoista yhteistyössä. Järjestöt on vastuutettu viemään valmistelua yhteisvoimin eteenpäin. Kaupunki on mukana valmistelussa, mutta ei määritä sitä, miten asiat etenevät. Voidaan kuitenkin pitää hyvin todennäköisenä, että kaupunkiin syntyy aloitteen mukainen yhteistyöelin, jossa on edustus eri järjestösegmenteistä ja kaupunkiorganisaatiosta.

Päätösehdotus

Esittelijä

Virpi Siekkinen, sivistysjohtaja, Virpi.siekkinen@mikkeli.fi

Hyväksytään.

Päätös

Käydyn keskustelun pohjalta hyvinvoinnin ja osallisuuden lautakunta yksimielisti päätti pyytää lausunnon vanhusneuvostolta, jonka jälkeen lautakunta käsittelee asian uudelleen.

Valmistelija

  • Arja Väänänen, hyvinvointikoordinaattori, arja.vaananen@mikkeli.fi

Kuvaus

Hyvinvoinnin ja osallisuuden lautakunta on pyytänyt vanhusneuvostolta lausunnon kuntalaisaloitteeseen "Eläkeläistoiminnan kehittäminen ja yhteistoiminnan parantaminen".

Päätösehdotus

Esittelijä

  • Hannu Karttunen, hankarttune@gmail.com

Laaditaan vanhusneuvoston lausunto kuntalaisaloitteeseen.