Rakennuslautakunta, kokous 9.3.2017

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 16 Oikaisuvaatimus rakennusluvasta 16-0739-AM, Pitkälahti 491-487-0013-0031 Luotoranta

MliDno-2016-2562

Kuvaus

Airi Rantalainen on tehnyt 12.12.2016 oikaisuvaatimuksen johtavan rakennustarkastajan päätöksestä 29.11.2016 § 768, jolla Jari Jukka ja Eeva-Riitta Mynttiselle on myönnetty muutoslupa rakennettavan lomarakennuksen sijoitukseen Pitkälahden kylän tilalla Luotoranta 491-487-13-31, osoitteessa Penttilänmäentie 137h. Airi Rantalainen omistaa naapuritilan, joten hänellä on oikeus hakea muutosta päätökseen. Liitteenä oleva oikaisuvaatimus on jätetty Mikkelin kaupungin rakennusvalvontaan 12.12.2016. Oikaisuvaatimus on saapunut säädetyn 14 päivän määräajassa.

Oikaisuvaatimusta perustellaan sillä, että Mynttisen suunniteltu lomarakennus on rakennettu lähemmäksi Rantalaisen tilan rajaa kuin laki sallii. Vaatimuksena esitetään, että rakennus tulee sijoittaa maankäyttö- ja rakennuslain mukaisella etäisyydellä rajasta.

Luvan hakijalle on varattu tilaisuus antaa oma vastineensa oikaisuvaatimuksen johdosta. Liitteenä olevat vastineet ovat saapuneet 25.2.2017. Luvanhakija on perustellut poikkeamista sillä, että rakennus vain vähäiseltä osin alittaa määräyksen mukaisen 5 metrin etäisyyden rajasta, eikä naapuri ole esittänyt mitään perustetta sille, että rakennuksen sijoituksesta luvan mukaiselle paikalle aiheutuisi haittaa naapuritilalle.

Päätöksen perustelu:

Mynttiset ovat hakeneet lupaa vanhan lomarakennuksen purkamiseen sekä uuden lomarakennuksen rakentamiseen. Lupa on myönnetty 30.6.2015. Rantalaista on kuultu rajanaapurina hakemuksen käsittelyn yhteydessä. Asemapiirustuksessa 10.6.2015 on kirjattu: ”Uusi lomarakennus entisen lomarakennuksen paikalle”. Suunnitelmasta mittaamalla etäisyys rajaan on noin 12 metriä. Rakennustyön edetessä naapuri on ollut yhteydessä rakennusvalvontaan ja todennut, että rakennuksen etäisyys ei vastaa suunnitelmassa esitettyä, vaan se on rakenteilla lähemmäs rajaa. Rakennustyöt olivat tuolloin edenneet hirsirungon pystytysvaiheeseen. Rakennusvalvonta on keskeyttänyt rakennustyöt ja kehottanut luvanhakijaa hakemaan muutoslupaa, jossa rakennus merkitään todelliselle sijaintipaikalle.

Oikaisuvaatimuksen kohteena olevassa muutosluvassa rakennuksen etäisyys rajasta on 3,4 metriä. Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 57 §:n mukaan: ”rakennusta ei saa asemakaava-alueen ulkopuolella ilman asianomaisen suostumusta rakentaa viittä metriä lähemmäksi toisen omistamaa tai hallitsemaa maata eikä kymmentä metriä lähemmäksi rakennusta, joka on toisen omistamalla tai hallitsemalla maalla, ellei siihen ole erityistä syytä”. Myös Mikkelin kaupungin rakennusjärjestyksen 3.4 luvun 1 momentin mukaan muilla kuin asemakaavoitetuilla alueilla rakennuksen etäisyys rajaan tulee olla vähintään viisi metriä. Luvan myöntävä viranomainen voi perustellusta syystä ja naapureita kuultuaan poiketa etäisyysvaatimuksesta. Muutosluvan käsittelyn yhteydessä Rantalaista on taas kuultu naapurina etäisyysvaatimuksesta poikkeaminen mainiten. Rantalainen on huomautuksessaan vedonnut oikeudenmukaisuuteen ja siihen, että rakennusluvan mukaisesti rakennus tulee rakentaa alkuperäisen rakennusluvan asemapiirustuksen mukaiselle paikalle 6,3 metrin etäisyydelle rajasta ja ehdottanut maanvaihtoa paremman rakennuspaikan muodostamiseksi.

Mynttiset ovat katsoneet, että naapurin esittämät ehdot maanvaihdolle ovat heidän kannaltaan kohtuuttomia.

Luvanhakija on perustellut rakennuksen sijoittamista sillä, etttä se tulee puretun rakennuksen paikalle. Alkuperäisen lupahakemuksen suunnitelmien laadinnassa on syntynyt virhe siltä osin, että asemapiirustuksen pohjana oli käytetty maanmittauslaitoksen karttapohjaa, jossa aikaisemman rakennuksen sijainti tilan rajaan nähden oli epäselvä. Vastineessaan oikaisuvaatimukseen luvanhakija on kertonut vanhan lomarakennuksen olleen noin 3,5 metrin päässä rajasta. Liitteenä on valokuvia tilanteesta.

Alkuperäisessä lupahakemuksessa tai sen liitteissä ei ole esitetty rakennuksen metrimääräistä etäisyyttä naapurin rajaan. Rakennuksen paikasta on sanallisesti kerrottu, että se rakennetaan puretun rakennuksen paikalle. Rakennusta on lainvoimaisen päätöksen perusteella rakennettu runkovaiheeseen. Luvan hakijalle tulisi kohtuutonta haittaa ja suuria kustannuksia rakennuksen siirrosta. Rakennustarkastaja on käynyt rakennuspaikalla ja todennut sijoituspaikan haasteelliseksi kallioisen maaston takia. Mikäli rakennus sijoitettaisiin kauemmas rajasta, se tulisi rakentaa korkealle kalliolle, josta se erottuu rantamaisemassa merkittävästi. Maasto ei mahdollista sitä, että rakennus sijoitettaisiin laissa edellytetyn 5 metrin tai naapurin vaatiman 6,3 metrin päähän tilojen rajasta. Lähin rakentamiskelpoinen paikka olisi edellä mainitulla kalliolla. Poikkeamisessa on kyse 1,6 metrin poikkeamisesta määräysten edellyttämästä etäisyydestä. Naapuri Rantalaisen kiinteistö on ko. kohdassa yleiskaavaan merkittyä M-1 maa- ja metsätalousaluetta, jolla ei ole rakennusoikeutta eikä olemassa olevia rakennuksia. Poikkeaminen etäisyysvaatimuksesta ei aiheuta naapurikiinteistölle kohtuutonta haittaa eikä vaikuta millään tavalla naapurikiinteistön maankäyttöön. Poikkeaminen on myönnetty vähäisenä poikkeamisena MRL 175 §:n mukaisesti rakennusluvan yhteydessä.

MRA 57 § mukaan poikkeamiseen rajaetäisyydestä tulee olla erityiset syyt, jotka tässä tapauksessa ovat seuraavat:

  • rakennus sijoittuu vanhalle olemassa olevalle vuonna 1969 myönnetyn rakennusluvan mukaisen lomarakennuksen paikalle
     
  • rakennuksen etäisyys vaaditusta etäisyydestä poikkeaa 1,6 metrillä. Lainvoimaisessa rakennusluvassa hakija on esittänyt, että rakennus rakennetaan olemassa olevan rakennuksen paikalle, josta naapuri on ollut tietoinen, vaikka virheellisesti rakennusluvan liitteenä olevassa asemapiirustuksessa rakennus oli esitetty kauemmas, etäisyysmittaa ei ole esitetty tässä suunnitelmassa. Rakennus on rakennettu lainvoimaisella päätöksellä runkovaiheeseen ja olisi luvan hakijaa kohtaan kohtuutonta vaatia rakennuksen siirtoa, koska rakennuspaikka on kallioinen ja maastonmuodoltaan sellainen, että maisemallisesti sille ei soveltuvampaa paikkaa kiinteistöllä ole. Maastosta johtuen 5 metrin etäisyydelle ei voi rakentaa.

MRL 172 § mukaisesti poikkeaminen ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteutumiselle tai alueiden käytön muulle suunnittelulle, koska naapurin kiinteistö on yleiskaavan mukaisella M-1 alueella, jolle ei ole osoitettu rakennusoikeutta.

Päätösehdotus

Esittelijä

  • Sari Valjakka, johtava rakennustarkastaja, Sari.Valjakka@mikkeli.fi

Rakennuslautakunta päättää edellä esitetyillä perusteilla hylätä johtavan rakennustarkastajan päätöksestä 29.11.2016 § 768 tehdyn oikaisuvaatimuksen ja pitää päätöksen voimassa muuttamattomana.

Päätös

Hyväksyttiin.

Tiedoksi

Airi Rantalainen, Jukka ja Eeva-Riitta Mynttinen

Muutoksenhaku

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen. Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen saa hakea muutosta valittamalla vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen. Jos hallintopäätöstä on oikaisuvaatimusmenettelyssä muutettu tai se on kumottu, valitusoikeus on myös viereisen ja vastapäätä olevan alueen omistajalla ja haltijalla; sellaisen kiinteistön omistajalla ja haltijalla, jonka rakentamiseen tai muuhun käyttämiseen päätös voi olennaisesti vaikuttaa; sillä, jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa sekä kunnalla.

Viranomainen, osoite ja postiosoite:

Itä-Suomen hallinto-oikeus
Postiosoite: PL 1744, 70101 Kuopio
Käyntiosoite: Minna Canthin katu 64
Sähköpostiosoite: ita-suomi.hao(at)oikeus.fi
Puhelinnumero: 029 564 2500
Hallinto-oikeuden asiakaspalvelu on avoinna arkisin 8.00 - 16.15

Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Päätös on annettu julkipanon jälkeen, jolloin sen katsotaan tulleen asianosaisten tietoon (maankäyttö- ja rakennuslaki 198 §).

Valituskirjassa on ilmoitettava
- valittajan nimi, ammatti, asuinkunta ja postiosoite
- päätös, johon haetaan muutosta
- miltä osin päätöksestä valitetaan ja muutos, joka siihen vaaditaan tehtäväksi
- muutosvaatimuksen perusteet

Valituskirja on valittajan tai valituskirjan muun laatijan omakätisesti allekijoitettava. Jos ainoastaan laatija on allekirjoittanut valituskirjan, siinä on mainittava myös laatijan ammatti, asuinkunta ja postiosoite. Valituskirjaan on liitettävä päätös, josta valitetaan, alkuperäisenä tai jäljennöksenä.

Valitusasiakirjat on toimitettava valitusviranomaiselle ennen valitusajan päättymistä. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valitusasiakirjat toimittaa valitusviranomaiselle ensimmäisenä sen jälkeisenä arkipäivänä. Omalla vastuulla valitusasiakirjat voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille ennen valitusajan päättymistä.

Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetun lain (701/93) nojalla muutoksenhakijalta peritään oikeudenkäyntimaksua, mikä on määrätty mainitun lain 3 §:ssä. Saman lain 6 §:ssä on määräys niistä asioista, joista ei peritä oikeudenkäyntimaksua.