Rakennuslautakunta, kokous 29.9.2016

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 41 Mikkelin kaupungin rakennusjärjestyksen uusiminen

MliDno-2016-2031

Kuvaus

Rakennusjärjestyksellä kunta voi antaa kaavoja ja valtakunnallisia säädöksiä täydentäviä kuntakohtaisia määräyksiä rakentamisesta.  Rakennusjärjestys on aina toissijainen edellä mainittuihin nähden. Jos asiasta on valtakunnallinen säädös tai kaavamääräys, niitä sovelletaan rakennusjärjestyksen sijasta.

Rakennusjärjestys on aikaisemmin ollut merkittävämpi rakentamisen ohjausväline, mutta kaavoituksen edetessä sen merkitys koko ajan vähenee. Entisten Ristiinan ja Suomenniemen kuntien alueella suhteellisesti suurempi osa kunnan alueesta on yleiskaavoitettu kuin Mikkelissä, joten niissä rakennusjärjestyksellä ei ole ollut yhtä tärkeää asemaa.

Kuntien yhdistymisen seurauksena uudelle kunnalle on laadittava yhteinen rakennusjärjestys, jotta eri osa-alueet saadaan samanarvoiseen asemaan eikä vanha kuntaraja ratkaise sitä, millaisia rakentamismääräyksiä tulee noudattaa. Mikkelin kaupungin nykyinen rakennusjärjestys on hyväksytty 9.3.2009, Ristiinan kunnan 1.2.2010 ja Suomenniemen kunnan 15.10.2001. Mikkelin ja Ristiinan rakennusjärjestykset ovat rakenteeltaan ja pääosin sisällönkin osalta hyvin samankaltaiset, joten niiden yhdistäminen ei aiheuta suuria muutoksia.

Ehdotus uudeksi rakennusjärjestykseksi on valmisteltu rakennusvalvonnan virkamiestyönä ja siitä on jo tässä vaiheessa pyydetty kannanottoja useilta muilta yksiköiltä.

Uuden rakennusjärjestyksen pohjaksi on otettu entisen Mikkelin kaupunkialueen rakennusjärjestys, koska se on jo sisältänyt tiivistä kaupunkirakennetta koskevat määräykset. Siihen on otettu tarvittavia kohtia muiden kuntien rakennusjärjestyksistä.

Määritelmiä (kohta 1.3) on lisätty ja tarkennettu käytännön kokemusten perusteella. Ranta-alueen määritelmää on tarkennettu ja lähtökohdaksi on otettu 150 metrin etäisyys rantaviivasta, joka on ollut Ristiinassa ranta-alueen määritelmässä. Hallinto-oikeus ei ole pitänyt Mikkelin aiempaa 100 metrin etäisyysvaatimusta riittävänä, jos rakennuspaikan käyttö on tukeutunut rantaan. Uutena rakennustyyppinä on määritelty vierasmaja, jolle on ollut selkeästi tarvetta. Aitaamista koskevia määräyksiä on täsmennetty, koska aidat ovat yksi yleisimpiä riidan aiheita naapurikiinteistöjen välillä.

Lupajärjestelmiä koskevaa osaa ja siihen sisältyvää taulukkoa (kohta 8) on tarkennettu ja monilta osin lupatarvetta samalla lievennetty vähäisempien toimenpiteiden kohdalla. Tällä on pyritty keventämään rakentamisen normimäärää ja mahdollistamaan se, että rakennusvalvonnan rajallisia resursseja voidaan kohdentaa enemmän viranomaisvalvontaa edellyttäviin kohteisiin.

Rakennusoikeudet kaavoittamattoman alueen ulkopuolella on otettu lähinnä Mikkelin nykyisestä rakennusjärjestyksestä, jossa ne ovat pääsääntöisesti olleet suuremmat kuin muissa liitoskunnissa. Rantarakennuspaikkojen rakennusoikeutta on samalla täsmennetty, koska vanhat määräykset ovat olleet epäselviä vanhojen pienten rakennuspaikkojen osalta.

Rakentamiskorkeuksia rannoilla koskevaa määräystä on tarkennettu ja kaikkien kunnan osien järvet on lueteltu taulukossa. Tämä määräys on osoittautunut tarpeelliseksi ja ajankohtaiseksi vedenkorkeuden vaihdellessa.

Suunnittelutarvealueita (kohta 7.1) koskeva määräys on aikaisemmin ollut vain Ristiinan rakennusjärjestyksessä. Suunnittelutarvealueella rakennusluvan myöntäminen edellyttää, että kunta tekee ensin suunnittelutarveratkaisun, jossa selvitetään, ovatko rakennusluvan myöntämiselle vaaditut erityiset edellytykset olemassa. Ristiinan osalta alue esitetään säilytettäväksi ennallaan, mutta kaupunkisuunnittelu on esittänyt, että myös nykyisen Mikkelin puolelle tulisi vastaava suunnittelutarvealue, joka ympäröisi valtatietä 13 ja liittyisi Ristiinan alueeseen. Tällä alueella on selviä rakentamispaineita ja se on ollut erityisen mielenkiinnon kohteena. Rakentamista pystytään kontrolloimaan paremmin, jos alue on merkitty suunnittelutarvealueeksi ja vanha kuntaraja poistuisi tältäkin osin. Suunnittelutarvealueet esitetään liitekartoissa samoin kuin pohjavesialue, jolla on tiettyjä rakentamis- ja toimenpiderajoituksia.

Kaavoituspäällikkö Ilkka Tarkkanen esitteli kokouksessa rakennusjärjestysluonnokseen sisältyviä suunnittelutarvealuemääräyksiä ja alueiden rajauksia.

Päätösehdotus

Esittelijä

  • Sari Valjakka, johtava rakennustarkastaja, Sari.Valjakka@mikkeli.fi

Rakennuslautakunta käy rakennusjärjestysluonnoksen läpi ja antaa valmistelusta vastaaville viranhaltijoille ohjeistusta mahdollisesti vielä tarvittavista muutoksista. Lautakunnan seuraavaan kokoukseen laaditaan esitys, joka lähetetään kaupunginhallitukselle hyväksyttäväksi ja jatkotoimenpiteitä varten.

Päätös

Hyväksyttiin.

Merkitään, että Eija Peura, Jaana Kervinen, jäteasiain tarkastaja Kaisa Helaakoski ja kaavoituspäällikkö Ilkka Tarkkanen poistuivat kokouksesta tämän pykälän käsittelyn aikana.


Muutoksenhaku

Valmistelua tai täytäntöönpanoa koskevaan päätökseen ei saa hakea muutosta. Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 91 §.