Rakennuslautakunta, kokous 29.10.2015

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 54 Lausunnon antaminen Itä-Suomen hallinto-oikeudelle, Mikkelin kaupungin jätehuoltomääräykset

MliDno-2015-1291

Aikaisempi käsittely

Valmistelija

Viljo Muuronen, kaupunginpuutarhuri, viljo.muuronen@mikkeli.fi

Kuvaus

Rakennuslautakunta 16.12.2014 § 54:

Uudistamisen pohjana valtakunnallinen jätehuoltomääräysten malli

Kuntaliitto käynnisti vuonna 2013 kunnallisten jätehuoltomääräysten mallin ajanmukaistamisen. Tämän työn tuloksena se julkaisi keväällä 2014 oppaan jätehuoltomääräysten laatimiseen. Tavoitteena oli aikaansaada malli, joka palvelee kuntien jätehuoltoviranomaisia siten, että määräykset kohtelevat eri osapuolia eri puolilla Suomea tasapuolisesti, kuitenkin paikalliset ja alueelliset erityispiirteet huomioon ottaen.

Mistä asioista jätehuoltomääräyksillä voi määrätä:

Jätehuoltomääräysten laatiminen perustuu jätelain (646 / 2011) 91 §:än minkä perusteella kunta voi antaa jätelain täytäntöön panemiseksi tarpeellisia paikallisista oloista johtuvia, kuntaa tai sen osaa koskevia yleisiä määräyksiä:

1) 32 §:ssä tarkoitetussa toiminnassa syntyvän yhdyskuntajätteen määrän vähentämisestä, lajittelusta, säilyttämisestä, keräyksestä, kuljetuksesta, hyödyntämisestä ja loppukäsittelystä sekä näitä koskevista teknisistä vaatimuksista;

2) 13 §:n 1 ja 2 momentissa säädettyjen vaatimusten noudattamiseksi muiden kuin 1 kohdassa tarkoitettujen jätteiden keräyksen, vastaanoton ja kuljetuksen käytännön järjestelyistä kiinteistöillä tai jätteen vastaanottopaikoilla sekä näitä koskevista teknisistä vaatimuksista;

3) toimista roskaantumisen ehkäisemiseksi;

4) velvollisuudesta antaa kunnan jätehuoltoviranomaiselle tai kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle tietoja 1 kohdassa tarkoitetuista jätteistä tai 39 §:ssä tarkoitetuista jätteen kuljetuksista.

Edellä 1 momentin 1 kohdan nojalla annettavat määräykset voivat koskea myös muun kuin 32 §:ssä tarkoitetussa toiminnassa syntyvän yhdyskuntajätteen kompostointia tai muuta vastaavaa jätteen pienimuotoista käsittelyä sen syntypaikalla, ei kuitenkaan ympäristöluvanvaraista jätteen käsittelyä.

Kunnan jätehuoltomääräyksissä määrätty viranomainen voi yksittäistapauksessa myöntää poikkeuksen jätehuoltomääräyksen noudattamisesta siinä mainituin perustein.

Jätelain merkittävimmät muutokset jätehuoltomääräysten näkökulmasta:

Jätelain säädöksissä tapahtuneet muutokset olivat niin merkittäviä, että jätehuoltomääräykset on tarpeen päivittää vastaamaan uuden jätelain vaatimuksia.

Kunnallisten jätehuoltomääräysten näkökulmasta keskeisiä säädösmuutoksia olivat mm. seuraavat:

Uuden jätelain myötä jätehuoltoon liittyvä käsitteistö muuttui jonkin verran. Jätteiden käsittelyä koskevia käsitteitä tarkennettiin. Jätteen käsittely tarkoittaa hyödyntämistä ja loppukäsittelyä. Loppukäsittelyllä tarkoitetaan muunlaista jätteen käsittelyä kuin hyödyntämistä, kuten jätteen sijoittamista kaatopaikalle tai sen polttamista ilman energian talteenottoa. Jätteen hyödyntäminen sisältää materiaalina kierrätyksen sekä muun hyödyntämisen. Jätteen kierrätystä ei kuitenkaan ole jätteen hyödyntäminen energiana eikä jätteen valmistaminen polttoaineeksi.

Lisäksi otettiin käyttöön esimerkiksi käsite kiinteistöittäinen jätteenkuljetus, joka korvasi vanhassa jätelaissa käytetyn käsitteen järjestetty jätteenkuljetus. Samalla vanhan jätelain käsite sopimusperusteinen jätteenkuljetus korvattiin käsitteellä kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus. Vanhan jätelain käsite ongelmajäte korvattiin jätettä paremmin kuvaavalla ja Euroopan unionin lainsäädännön kanssa yhdenmukaisella käsitteellä vaarallinen jäte.

Yksi merkittävimmistä muutoksista oli kunnan määräysvallan rajoittuminen pääosin vain sen jätehuollon järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluviin jätteisiin, kuten asumisessa syntyviin ja eräisiin niihin rinnastettaviin yhdyskuntajätteisiin. Määräysvallasta rajattiin siis pois esimerkiksi elinkeinotoiminnan tuottama jäte muilta osin kuin yleisen jätteen asianmukaisen käsittelyn ja jätehuollon teknisiin asioihin liittyvien määräysten osalta. Toisaalta kunnan jätehuollon järjestämisvelvollisuus laajeni 1.6.2014 koskemaan esimerkiksi kaikkea sosiaali- ja terveyspalveluissa sekä koulutustoiminnassa, myös yksityisissä palveluissa, syntyvää yhdyskuntajätettä.

Uudistettu jätelaki määritteli (33 §) myös kunnan toissijaisen jätehuollon järjestämisvelvollisuuden.

Tämän määrittelyn tarkoitus on turvata jätehuoltopalvelujen saatavuus kenelle tahansa jätteen tuottajalle, joka ei sitä voi saada kohtuullisin ehdoin kaupallisilta markkinoilta.

Siten esimerkiksi osa elinkeinotoiminnan jätteistä kuuluu nykyisinkin kunnan jätehuollon järjestämisvelvollisuuden piiriin. Tämä edellyttää kuitenkin jätteen tuottajan erityistä pyyntöä ja sitä seuraavaa sopimusta asiasta.

Pakkausjätteiden jätehuollon siirtyminen vaiheittain 1.5.2015 ja 1.1.2016 täysin tuottajien vastuulle on merkittävä seikka jätehuoltomääräysten kannalta. Suuri osa kiinteistöillä lajiteltavasta ja erilliskerättävästä kierrätys- tai hyödyntämiskelpoisesta jätteestä on nimenomaan pakkausjätettä. Pakkausjätteiden siirtyessä tuottajien vastuulle tuottajia tullaan velvoittamaan järjestämään alueellisia vastaanottopaikkoja pakkausjätteelle. Tuottajat voivat halutessaan järjestää pakkausjätteille kiinteistöittäisen jätteenkuljetuksen. Kunnalla on oikeus järjestää tuottajien keräystä täydentävää pakkausjätteiden keräystä sekä kiinteistöittäistä jätteenkuljetusta, jotka tulee ottaa huomioon jätehuoltomääräyksissä. Kunta voi edelleen antaa kiinteistöille lajittelu- ja erilliskeräysvelvoitteita pakkausjätteiden tuottajavastuun laajennuttua. Lajittelu- ja erilliskeräysvelvoitteiden antamisesta sekä täydentävän keräyksen järjestämisestä on aina neuvoteltava tuottajien kanssa.

Jätehuoltomääräysten uudistamisen valmistelu:

Nykyiset Mikkelin jätehuoltomääräykset ovat olleet voimassa 1.1.2010 alkaen. Uusia jätehuoltomääräyksiä on valmisteltu yhteistyössä eri tahojen kanssa (mm. alueellinen Ely-keskus, Metsäsairila Oy, ympäristöpalvelut ja rakennusvalvonta).

Jätelain 92 §:n mukaisesti kunnan on ennen jätehuoltomääräysten antamista varattava asianomaiselle elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä tarvittaessa muille viranomaisille tilaisuus lausunnon antamiseen. Vaikuttamismahdollisuuksien varaamisesta asian käsittelyssä säädetään hallintolain 41 §:ssä.

Ehdotus                             Kaupunginpuutarhuri:

Rakennuslautakunta päättää alustavasti hyväksyä Mikkelin kaupungin jätehuoltomääräysten luonnoksen, asettaa sen julkisesti nähtäville ja pyytää siitä lausunnot Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta sekä Mikkelin seudun ympäristöpalveluilta.

Päätös                               Rakennuslautakunta:

Hyväksyttiin.

Rakennuslautakunta 20.8.2015 § 39

Mikkelin kaupungin jätehuoltomääräysten uusiminen käynnistyi alkukesällä 2014. Uusien jätehuoltomääräysten valmistelussa on hyödynnetty Kuntaliiton keväällä 2014 julkaisemaa opasta ” Jätehuoltomääräysten laatiminen”.

Valmistelutyö tehtiin jätehuoltoviranomaisen johdolla. Rakennuslautakunta käsitteli jätehuoltomääräysten luonnoksen kokouksessaan 16.12.2014. Lautakunta päätti asettaa jätehuoltomääräysten luonnoksen julkisesti nähtäville siten kuin siitä hallintolain 41 §:ssä säädetään ja pyytää siitä jätelain 92 §:n mukaisesti lausunnot Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta sekä Mikkelin seudun ympäristöpalveluilta.

Jätehuoltomääräysten luonnos kuulutettiin Länsi-Savossa ja Kaupunkilehdessä 8.1.2015. Lisäksi luonnos oli nähtävillä kaupungin asiakaspalvelupisteessä ja kaupungin internetsivuilla. Mahdolliset muistutukset pyydettiin toimittamaan viimeistään 7.2.2015 mennessä jätehuoltoviranomaiselle eli rakennuslautakunnalle.

Määräaikaan mennessä saapui seuraavat kuusi muistutusta:

Mikkelin kaupungin ympäristölautakunta 29.1.2015 (liite 1)

Ympäristöteollisuus ja –palvelut YTP ry 4.2.2015 (liite 2)

RL-Huolinta 6.2.2015 (liite 3)

Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry 6.2.2015 (liite 4 )

Lassila&Tikanoja Oyj 6.2.2015 (liite 5)

Raimo Marttinen 6.2.2015 (liite 6)

Muistutuksista on tehty erillinen yhteenveto (liite 7), jossa tehtyjä muistutuksia on arvioitu ja esitetty, millä tavalla ne otetaan huomioon tai mistä syystä ne on jätetty huomioon ottamatta.

Jätehuoltomääräysten jatkovalmistelun yhteydessä järjestettiin keskustelutilaisuus, jossa eri tahoilla oli mahdollisuus käyttää valmisteltu puheenvuoro jätehuoltomääräysten valmistelusta. Puheenvuorot oli varattu Mikkelin omakotiyhdistykselle, Mikkelin isännöitsijäyhdistykselle, Kiinteistöliitto Etelä-Savolle, Ympäristöteollisuus ja –palvelut YTP:lle sekä Metsäsairilalle.

Tilaisuuden alussa erityisasiantuntija Tuulia Innala Kuntaliitosta selosti jätehuoltomääräysten uudistamiseen liittyviä asioita jätelain näkökulmasta. Tuulia Innala toimi puheenjohtajana työryhmässä, joka valmisteli aiemmin mainitun oppaan jätehuoltomääräysten uusimiseksi.

Em. keskustelutilaisuuden lisäksi jätehuoltomääräysten valmistelun yhteydessä on oltu yhteydessä eri tahoihin mm. Mikkelissä toimiviin alan kuljetusyrityksiin, Metsäsairilaan ja Kuntaliittoon.

Kuulutusajan puitteissa tulleiden muistutusten lisäksi Suomen Pakkauskierrätys Rinki Oy on antanut lausunnon jätehuoltomääräysten luonnoksesta 5.8.2015 (liite 8). Rinki Oy:n lausunnossaan esille tuomat näkökulmat on käyty läpi jätehuoltomääräysten valmistelussa.

Eri osapuolet painottavat kuten luonnollista on asioita omasta näkökulmastaan toisistaan poikkeavalla tavalla. Valmistelussa on otettu huomioon paitsi jätelain tarkoitusperien toteutumisen varmistuminen myös se, ettei niillä muuteta Mikkelissä aiemmin tehtyjä päätöksiä (kuljetusjärjestelmäpäätös vuodelta 2014) tai vakiintuneita, hyväksi havaittuja käytäntöjä (astioiden tyhjennysvälit lukuun ottamatta biojätteiden tyhjennysvälin pidentämistä aiemmasta 1 tai 2 viikosta 2 tai 4 viikkoon).

Erityisesti jätehuoltomääräysten 13 §:n (erikseen lajiteltavat jätelajit) on herättänyt keskustelua ja nostattanut erilaisia näkemyksiä sen vaikutuksisista arkipäivän toimintaan. Tästä syystä on paikallaan todeta sen tiimoilta seuraavaa:

Jätelain mukaan erilliskerätty hyötyjäte on kunnan jätehuollon järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluvaa jätettä, joten se tulee toimittaa kunnalliseen jätehuoltojärjestelmään kuuluvaan vastaanottopaikkaan. Tuottajavastuunalaisten jätteiden osalta kiinteistöjen on toimitettava em. jäte tuottajien vastaanottopaikkaan.

Pakkausjätteiden (lasi-, metalli- ja kartonkipakkaukset) tuottajavastuu tulee täysimääräisenä voimaan 1.1.2016 alkaen. Tämän jälkeen tuottajalla on oikeus pakkausjätteiden kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen, velvollisuus järjestää pakkausjätteiden alueellisten jätteenkeräyspisteiden verkosto sekä pakkausjätteiden käsittely.

Kunta voi kuitenkin edelleen täyden tuottajavastuun tultua voimaan jätelain 35 §:n nojalla huolehtia kyseisten pakkausjätteiden täydentävästä kiinteistöittäisestä jätteenkuljetuksesta tuottajan järjestämään vastaanottopaikkaan, jos tuottaja ei itse huolehdi pakkausjätteiden kiinteistöittäisestä kuljetuksesta. Lisäksi kunnalla on mahdollisuus järjestää täydentävää pakkausjätteen alueellista keräystä (jätelaki 47 §, 3 momentti) kuten laki sanoo siltä osin, kuin tuottaja ei sitä järjestä

Kuntaliiton edustajan kanssa käydyn keskustelun perusteella on päädytty siihen, että tällainen mahdollisuus on syytä ottaa jätehuoltomääräyksiin siten, kuin siitä on pykälissä 16 ja 17 todettu.

Jätelain mukaan kunnan huolehtiminen tarkoittaa täydentävän kiinteistöittäisen jätteenkuljetuksen osalta sitä, että asia hoidetaan joko kunnan järjestämä jätteenkuljetuksen tai kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen kautta. Mikkelissä tehdyn päätöksen mukaisesti taajamissa (Haukivuorta ja Suomenniemeä lukuun ottamatta) noudatetaan kiinteistön haltijan järjestämää jätteenkuljetusmallia. Jätehuoltomääräysten teksti ei siis millään tavoin muuta Mikkelin nykyistä käytäntöä.

Jätelain 41 §:n 3 momentin mukaisesti kiinteistön haltijalla on mahdollisuus järjestää erilliskerätyn pakkausjätteen jätteenkuljetus kiinteistöltä, jos pakkausjätettä ei kuljeteta tuottajan tai kunnan huolehtimassa täydentävässä kiinteistöittäisessä jätteenkuljetuksessa. Jätehuoltomääräysten ehdotuksessa on mahdollistettu kaikki em. vaihtoehdot.

Jätehuoltomääräyksiä sovelletaan, kuten niiden 1 §:ssä todetaan, kunnan jätehuollon järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluviin jätteisiin (jätelaki 32 §). Lisäksi näitä jätehuoltomääräyksiä sovelletaan kunnallisen yhdyskuntajätehuollon piiriin kuuluvilla kiinteistöillä syntyvien tuottajavastuunalaisten jätteiden (jätelaki 6 luku) keräämiseen ja käsittelyyn toimittamiseen.

Näiden Mikkelin kaupungin jätehuoltomääräysten on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2016 alkaen.

Päätösehdotus

Esittelijä

Viljo Muuronen, kaupunginpuutarhuri, viljo.muuronen@mikkeli.fi

Rakennuslautakunta päättää hyväksyä Mikkelin kaupungin jätehuoltomääräykset ehdotuksen mukaisina niin, että ne tulevat voimaan 1.1.2016 ja kumoaa samalla 1.1.2010 voimaan tulleet Mikkelin kaupungin jätehuoltomääräykset.

Määräyksistä tehtävän tiivistelmän laatimisen yhetydessä selvitetään kalkkistabiloinnin käyttömahdollisuus lietteen käsittelyssä.

Lisäksi rakennuslautakunta päättää toimittaa Mikkelin kaupungin jätehuoltomääräykset jätelain 92 §:n mukaisesti tiedoksi Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Itä-Suomen Aluehallintovirastolle sekä tiedottaa niistä Mikkelin kaupungin ilmoituslehdissä ja laittaa ne saataville Mikkelin kaupungin internetsivuille.

Päätös

Keskustelun aikana Anne Korhola esitti, että asia palautetaan uudelleen valmisteltavaksi. Esitystä ei kannatettu, joten se raukesi. Puheenjohtaja totesi esittelijän päätösesityksen tulleen hyväksytyksi. Anne Korhola jätti päätökseen eriävän mielipiteen.

Valmistelija

  • Kaisa Helaakoski, jäteasiain tarkastaja, Kaisa.Helaakoski@mikkeli.fi
  • Juha Ruuth, hallintopäällikkö, juha.ruuth@mikkeli.fi

Kuvaus

Itä-Suomen hallinto-oikeus on kehottanut Mikkelin rakennuslautakuntaa antamaan lausuntonsa Lassila & Tikanoja Oyj:n tekemästä valituksesta Mikkelin rakennuslautakunnan päätöksestä 20.8.2015 § 39, jolla lautakunta on hyväksynyt Mikkelin kaupungin uudet jätehuoltomääräykset. Lausunto pyydetään toimittamaan viimeistään 9.11.2015.

Mikkelin kaupungin jätehuoltomääräykset on valmisteltu jätelain ja hallintolain mukaisesti. Luonnosotteet lähetettiin Etelä-Savon ELY-keskukselle, Mikkelin seudun Ympäristöpalveluille, Metsäsairila Oy:lle, RL-Huolinta Oy:lle ja Lassila & Tikanoja Oyj:lle. Luonnos kuulutettiin ja se oli nähtävillä 8.1. – 6.2.2015 Mikkelin kaupungin asiointipisteessä sekä kaupungin nettisivuilla. Kuulutusvaiheessa tuli kuusi (6) lausuntoa ja kuulutusajan ulkopuolella yksi (1). Lausunnot huomioitiin ja määräykset hyväksyttiin rakennuslautakunnassa 20.8.2015. Päätöspöytäkirja oli nähtävillä Mikkelin kaupungin asiointipisteessä sekä kaupungin nettisivuilla. Päätöksestä lähetettiin otteet asianosaisille.

Lassila & Tikanoja Oyj vaatii valituksessaan muuttamaan jätehuoltomääräysten pykäliä 2, 5, 10, 12, 13, 16, 18 sekä 26. Alla esitetään pykälä pykälältä valittajan vaatimukset ja Mikkelin rakennuslautakunnan perustelut valituksen kohtien hylkäämiselle.

Valitus. 5 § Elinkeinotoiminnan jätehuolto kunnan toissijaisen jätehuollon järjestämisvelvollisuuden perusteella: Kohtaan on syytä lisätä, että kunnan toissijaisen jätehuollon järjestämisvastuu koskee elinkeinotoiminnan jätettä vain silloin, kun muuta palveluntarjontaa ei todistettavasti ole. Pykälässä on jätelain mukaisesti tärkeää asettaa reunaehdot toissijaisen palvelun tarjoamiselle.

Mikkelin rakennuslautakunnan perustelut edellä mainittuun valituksen kohtaan:
Kunnan toissijaisen jätehuollon järjestämisvastuu on todettu jätelain 33 §:ssä, joten sitä on tarpeetonta toistaa jätehuoltomääräyksissä. Kyseisen järjestämisvastuun edellytykset arvioidaan muussa yhteydessä kuin näissä jätehuoltomääräyksissä.

Valitus. 10 § Kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen soveltumattomien jätteiden kuljettaminen: Pykälässä on syytä mainita myös muut ympäristöluvalliset vastaanottopaikat kuin Metsäsairila Oy:n osoittamat.

Mikkelin rakennuslautakunnan perustelut edellä mainittuun valituksen kohtaan:
Jätelain 41 §:ssä todetaan, että kiinteistön haltijan tai muun jätteenhaltijan on luovutettava kunnan vastuulle kuuluva jäte alueella järjestettyyn kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen tai kunnan järjestämään alueelliseen vastaanottopaikkaan. Jätelain 35 §:ssä puolestaan todetaan, että kiinteistöittäisessä jätteenkuljetuksessa kunnan vastuulle kuuluva jäte toimitetaan kunnan määräämään vastaanotto- tai käsittelypaikkaan. Näillä perusteilla jätehuoltomääräysten 10 §:ssä mainitut jätteet tulee toimittaa Metsäsairila Oy:n osoittamaan paikkaan.

Valitus. 12 § Jätteiden vastaanotto- ja käsittelypaikat: Pykälässä on syytä mainita kiinteistöittäisen jätteenkuljetuksen ulkopuolella kuljetettavien jätteiden mahdollisina vastaanottopaikkoina myös muut lailliset eli ympäristöluvalliset vastaanottopaikat (ks. 10 §:n huomautus).

Mikkelin rakennuslautakunnan perustelut edellä mainittuun valituksen kohtaan:
Kunnan vastuulle kuuluvasta jätteestä säädetään jätelain 41 § sekä 35 §:ssä. niiden perusteella kunnallisen jätehuollon piiriin kuuluva jäte tulee toimittaa Metsäsairila Oy:n osoittamaan paikkaan.

Jäteyhtiö voi tarvitsemansa mukaan ostaa palveluita yksityisiltä palveluntuottajilta hankintasäädösten mukaisesti ja mikäli yrittäjän ympäristölupa sallii kyseisen hankittavan toiminnan. Ympäristölupa on lupa ns. ympäristön pilaantumista aiheuttavaan ihmisen toimintaan eikä ympäristönsuojelulain mukaisella ympäristöluvalla määritellä jätteen omistussuhteita tai oikeutta jätteeseen. Lupa voi antaa vain mahdollisuuden käsitellä tietyntyyppisiä jätteitä, mikäli kyseistä palvelua käsittelijältä hankitaan.

Valitus. 13 § Erikseen lajiteltavat jätelajit: Pykälän teksti on nykyisellään harhaanjohtava ja vaatii selkeyttämistä.

Mikkelin rakennuslautakunnan perustelut edellä mainittuun valituksen kohtaan:
Pykälä ei ota kantaa, eikä sen tarvitsekaan ottaa kantaa, jätelain tarkoittamaan kuljetusjärjestelmään eikä pykälän sanamuoto muuta vallitsevaa käytäntöä.

Kiinteistöittäinen jätteenkuljetus –termi on suoraan jätelaista ja otettu käyttöön Kuntaliiton jätehuoltomääräysten laatimisoppaassa. Se korvaa aiemmin käytetyn termin järjestetty jätteenkuljetus.

2 §:n hyötyjätteen määritelmää ei tarvitse muuttaa, sillä kyseessä on nimenomaan esimerkkilista hyötyjätteistä, ei tyhjentävä lista. Tuottajavastuun alainen jäte on vielä määritelty erikseen.

Valitus. 16 § Asumisessa syntyvien hyötyjätteiden lajittelu- ja erilliskeräysvelvoitteet: Taulukon alla oleva kolmas kappale sisältyy 13 §:n tekstiin, josta teimme oikaisupyynnön.

Mikkelin rakennuslautakunnan perustelut edellä mainittuun valituksen kohtaan:
13 §:n kohdalla esitetyin perustein sen pykälän tekstisisältöä ei muuteta, joten samoilla perusteilla myöskään 16 §:ään ei tehdä muutoksia.

Valitus. 18 § Muut erikseen kerättävät jätteet: Rakennus- ja purkujätettä ei voi määrätä vietäväksi kunnan osittamaan paikkaan, ellei sitä myös kuljeteta kunnan kiinteistöittäisessä jätteenkuljetusjärjestelmässä. On syytä mainita tai viitata kaikkiin alueella toimiviin ympäristöluvallisiin rakennusjätteen vastaanottopaikkoihin.

Mikkelin rakennuslautakunnan perustelut edellä mainittuun valituksen kohtaan:
Asuinkiinteistöillä syntyvä rakennus- ja purkujäte kuuluu kunnan jätehuollon järjestämisvelvollisuuden piiriin siinä tapauksessa, että se on peräisin kiinteistön haltijan omatoimisesta remontoinnista tai silloin kun kiinteistön haltija itse vastaa rakennus- ja purkujätteen jätehuollosta hankkiessaan palveluita yrityksiltä (jäteasetus 15 §). Edellä mainituista syistä kyseessä oleva jäte tulee toimittaa Metsäsairila Oy:n osoittamaan käsittelypaikkaan.

Valitus. 26 § Tyhjennysvälit: Tyhjennysvälit olisi syytä ulottaa koskemaan myös elinkeinotoiminnan jäteastioita.

Mikkelin rakennuslautakunnan perustelut edellä mainittuun valituksen kohtaan:
Mikäli elinkeinotoiminnan harjoittajan jäte käsitellään kunnallisessa jätehuoltojärjestelmässä kunnan toissijaisen jätehuollon järjestämisvelvollisuuden perusteella, jätehuoltomääräykset koskevat toimijaa niiltä osin kuin kunnan tai jätehuoltoviranomaisen sekä elinkeinotoiminnan harjoittajan välisessä sopimuksessa on sovittu. Mikäli taas elinkeinotoiminnan harjoittajan liikehuoneistossa syntyvä jäte kerätään yhdessä muun kunnan jätehuollon järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluvan jätteen kanssa, koskevat jätehuoltomääräyksissä annetut tyhjennysvälit myös elinkeinotoiminnan harjoittajaa.

Päätösehdotus

Esittelijä

  • Kaisa Helaakoski, jäteasiain tarkastaja

Rakennuslautakunta päättää antaa Itä-Suomen hallinto-oikeudelle edellä olevan lausunnon ja esittää, että Lassila & Tikanoja Oyj:n tekemä valitus tulee hylätä, koska siinä ei ole esitetty mitään sellaista, mikä osoittaisi, että rakennuslautakunnan päätös olisi syntynyt väärässä järjestyksessä, lautakunta olisi ylittänyt toimivaltansa tai että päätös muuten olisi lainvastainen.

Päätös

Hyväksyttiin.

Tiedoksi

Itä-Suomen hallinto-oikeus