Rakennuslautakunta, kokous 26.1.2017

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 8 Lausunnon antaminen Itä-Suomen hallinto-oikeudelle tehdyn valituksen johdosta, Riihimäenkatu 1

MliDno-2015-2174

Kuvaus

Leena Ahonen osoitteessa Riihimäenkatu 1 sijaitsevan tontin omistajana on tehnyt Itä-Suomen hallinto-oikeudelle valituksen Mikkelin kaupungin rakennuslautakunnan päätöksestä 13.12.2016 § 60, jolla Ahonen on velvoitettu viiden sadan euron sakon uhalla 15.5.2017 mennessä joko poistamaan naapuritontin Riihimäenkatu 3 rajan vieressä oleva aitarakennelma tai siirtämään se kauemmaksi ja vähintään yhden metrin päähän tontin rajasta niin, että rakennelman pystyy huoltamaan ja kasvit leikkaamaan rakennelman ja naapuritontin väliseltä alueelta tai muuttamaan aitarakennelman rakennetta niin, ettei se aiheuta haittaa naapurirakennukselle estämällä kosteuden poistumista seinästä. Mikäli aitaa ei poisteta kokonaan tai siirretä vähintään yhden metrin päähän tontin rajasta, on sille haettava toimenpidelupa rakennusvalvonnasta. Hallinto-oikeus on kehottanut rakennuslautakuntaa antamaan lausuntonsa valituksen johdosta.

Valituksesta ei käy ilmi, mitä Ahonen hallinto-oíkeudelta vaatii, mutta oletettavasti hän haluaa päätöksen kumoamista.

Valituksen mukaan naapuritontilla oleva asuinrakennus on aikanaan rakennettu määräysten vastaisesti ja vastoin silloisen naapurin tahtoa aivan tonttien rajaan kiinni. Talo on rakennettu silloisen rakennuslautakunnan myöntämän lainvoimaisen rakennusluvan mukaisesti eikä naapuri ole tuosta päätöksestä valittanut. Siitä, millä tavalla naapurin kanta on tuolloin selvitetty ja miten se on lupakäsittelyssä huomioitu, ei ole enää mahdollista saada selvyyttä. Aivan rajalla sijaitseva rakennus asettaa tiettyjä rajoituksia naapuritontin käytölle, mutta kun sijainti perustuu lainvoimaiseen päätökseen, nämä rajoitukset tulee kaikkien osapuolten hyväksyä. Vaikka rakennuksen sijainti ja rajalla oleva tiiliseinä häiritsisi naapuria, ei tällä ole oikeutta ilman lupaa ryhtyä sellaisiin toimenpiteisiin, jotka vahingoittavat toisella tontilla olevaa rakennusta tai jotka vaatisivat viranomaisluvan. 

Mikkelin kaupungin rakennusjärjestyksen kohdan 2.2. mukaan yli 180 cm:n korkuinen kiinteä aita vaatii asemakaava-alueella toimenpideluvan. Rakennusjärjestyksen kohdan 3.3 mukaan, jos kyseessä on rakennuspaikkojen välinen raja-aita, tarvitaan myös naapurin kirjallinen suostumus. Aitaa ei katsota raja-aidaksi, mikäli rakennetun aidan etäisyys on naapurin rajasta vähintään puolet aidan korkeudesta. Tapauksessa, jota valitus koskee, aita on kiistatta raja-aita ja niin korkea, että se edellyttää toimenpidelupaa. Lupaa ei ole haettu.

Silläkään ei ole merkitystä, kuka on aikanaan asentanut Ahosen tontilla olevan aitakehikon kasveineen aivan naapurirakennuksen seinän tuntumaan. Tontin kulloinenkin omistaja vastaa sillä olevista rakennelmista ja niiden mahdollisesti muille aiheuttamista haitoista.

Valituksessa vedotaan siihen, että kosteushaitoista kärsineen naapuritalon vauriot johtuvat siitä, että talon vanha tasakatto vuotaa ja vaurioittaa rakenteita. Tämä sinänsä voi pitää paikkansa, mutta on myös todennäköistä, että Ahosen tontilla olevan aitakehikon ja naapuritalon seinän väliin kertyvä lumi kastelee sulaessaan seinää ja kehikko kasveineen haittaa seinän tuulettumista, mikä lisää merkittävästi kosteusrasitusta.

Rakennusvalvonnan viranhaltijat ovat yrittäneet saada paikan päällä käydyin keskusteluin ja kirjallisin kehotuksin Leena Ahosta siirtämään aitakehikon kasveineen kauemmaksi naapurin seinästä kosteushaittojen vähentämiseksi. Kehikossa olevat köynnöskasvit on leikattu vaaditulla tavalla ja kehikon ja seinän väliin asetettu muovipressu on poistettu, mutta on todettu, että tämä ei riitä poistamaan kosteusongelmaa, kun talvisin lumi kinostuu kehikon ja seinän väliin. Kasvit pitäisi myös leikata useasti, jotta ne eivät kasva seinää kiiinni. Kun kehikon ja seinän väli on niin kapea, ettei siellä mahdu työskentelemään, on ilmeistä, ettei leikkausta pystytä kehikon nykyisellä paikalla tekemään tarpeeksi usein.

Koska Leena Ahonen ei ole noudattanut kuin osittain viranhaltijoiden antamia kehotuksia ja rakennuslautakunnan asiasta antamaa päätöstä, lautakunta on velvoittanut hänet suorittamaan mainitut toimenpiteet sakon uhalla. Ahosta on kuultu hallintolain mukaisesti ennen velvoitepäätöksen tekemistä ja uhkasakon asettamista. Kehikon siirtäminen kauemmaksi naapurin seinästä ei ole vaikea toimenpide eikä aiheuta kohtuuttomia kustannuksia, koska selvityksen mukaan kehikko on irrallaan ja siirrettävissä ilman purkamista tai suuria kaivuutöitä. Määräaika on asetettu sen verran pitkäksi, että maa ehtii hyvin sulaa siihen mennessä.

Kyse ei ole ollut viranomaisten suorittamasta vainoamisesta vaan toimenpiteillä on pyritty poistamaan se tosiasiallinen haitta, joka aitakehikosta kasveineen aiheutuu naapuritontilla olevalle rakennukselle. Ahosen ikä tai terveydentila eivät ole sellaisia seikkoja, jotka antaisivat hänelle oikeuden olla noudattamatta viranomaisten määräyksiä tai aiheuttaa vahinkoa naapurin rakennukselle. 

Naapuritalon omistaja Erkki Karppinen on toimittanut rakennusvalvontaan oman selvityksensä tilanteesta. Selvitys liitetään hallinto-oikeudelle annettavaan lausuntoon.

Ahosen vaatimus oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta on perusteeton. Kulujen määrää ei ole ilmoitettu, joten siihen ei voi ottaa kantaa.

Päätösehdotus

Esittelijä

  • Sari Valjakka, johtava rakennustarkastaja, Sari.Valjakka@mikkeli.fi

Rakennuslautakunta päättää antaa Itä-Suomen hallinto-oikeudelle edellä olevan lausunnon Leena Ahosen tekemän valituksen johdosta ja valtuuttaa johtavan rakennustarkastajan ja hallintopäällikön tarvittaessa täydentämään lausuntoa tai antamaan lisäselvityksiä.

Päätös

Hyväksyttiin.

Tiedoksi

Itä-Suomen hallinto-oikeus

Muutoksenhaku

HallintolainkäyttöL 5 §:n tai muun lainsäädännön mukaan seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla.