Rakennuslautakunta, kokous 24.9.2015

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 49 Valtuustoaloite Mikkelin siirtymisestä vastuullisesti käyttämään jätehuollossa syväkeräysjärjestelmää.

MliDno-2015-1782

Kuvaus

Valtuutettu Sami Järvinen ym ovat esittäneet valtuustoaloitteenaan Mikkelin siirtymistä käyttämään syväkeräysjärjestelmää jätehuollossa. Kaupunginhallitus on pyytänyt asiasta teknisen lautakunnan lausunnon, jota varten tulee pyytää lausunnot Metsäsairila Oy:ltä ja ympäristöpalveluilta sekä muilta tarpeelliseksi katsomiltaan tahoilta. Rakennuslautakunta, joka nykyisin toimii kaupungin jätehuoltoviranomaisena, antaa pyydetyn lausunnon.

Aloitteesta on hankittu kaupungin tilakeskuksen, ympäristöpalveluiden, Metsäsairila Oy:n ja paikallisten jätteenkuljetusyritysten lausunnot.

Tilakeskuksen lausunnon mukaan viime vuosien aikana on Mikkelin kaupunki isommissa kohteissa korvannut jätekatokset tai astiakeräykset syväkeräysjärjestelmällä, esimerkiksi Anttolan koululla. Tilakeskuksen linjauksen mukaan jätepisteen vaatiessa uudistamista, uudistaminen tehdään kokonaistaloudellisimmalla vaihtoehdolla.

Metsäsairila Oy toteaa lausunnossaan vuodelta 2009, että syväkeräysastiat ovat hyvä ratkaisu kiinteistökohtaisessa jätehuollon järjestämisessä. Järjestelmällä saadaan pidennettyä tyhjennysvälejä, ja biojätekin voi olla kohtuuturvallisesti kaksi viikkoa kesällä maan alla. Metsäsairila Oy toteaa kuitenkin, ettei lasia ja metallia kannata kerätä syväkeräysjärjestelmillä, sillä näitä hyötyjätteitä kertyy vähän. Metsäsairila Oy:n mukaan syväkeräyssäiliöiden käyttöikää ei vielä 20 käyttövuoden jälkeen voida varmentaa 40 vuodeksi, mutta uskoo, että huolellisella käsittelyllä päästään pitkään käyttöikään. Lausunnossaan Metsäsairila Oy esittää, että aloitteessa esitettyyn tilanteeseen päästäisiin muuttamalla jätehuoltomääräyksiä siten, että kiinteistöille vaaditaan syväkeräysastiat. Lisäksi Metsäsairila Oy esittää, että taloyhtiöillä, varsinkin pientaloalueilla, olisi yhteisiä syväkeräysastioita. Kun kuitenkin taloyhtiöt ovat jo rakentaneet jätekatoksia, idea voisi hyvin kuitenkin toteutua uusilla alueilla.

Myös Ympäristöpalvelut ottavat kantaa keräyssäiliöiden ikään, toteamalla, että ikään vaikuttaa niiden kohtelu.  Tyhjentäjiltä vaaditaan siis ammattitaitoa, myös keräysvälineiden sijoittelun on onnistuttava. Kuljetuskalustolla tulee olla esteetön ja turvallinen pääsy keräysastioille. Esimerkiksi talviaika vaatii resursseja jätehuoltoon (astioiden ympäristön auraus, kansien puhtaana pitäminen lumesta). Ympäristöpalvelut on samaa mieltä aloitteen tekijöiden kanssa, että uudistamalla logistista järjestelmää sekä järjestelmäkehityksen kautta etsittävässä kustannustehokkuudessa, hillitään ilmastonmuutosta.

Lassila & Tikanoja Oyj:n lausunnossa tammikuulta 2015 todetaan, että hiab-työ on kalliimpaa kuin takalastauksen, jolloin hintataso muuttuisi kokonaisuudessaan kalliimmaksi. Yritys on sitä mieltä, ettei edes harvempi tyhjennysväli muuttaisi tilannetta ja ettei syväkeräysastioiden asentaminen välttämättä soveltuisi kaikille kiinteistöille, sillä kaupunkikiinteistöillä ei ole järkeviä sijoituspaikkoja. Yrityksen mielestä nykyinen järjestelmä on kustannustehokkain.

RL-Huolinta Oy vertailee lausunnossaan tammikuulta 2015 syväkeräysastioiden ja jätekatosten vaatimien asioiden eroja, niin kuin Mikkelin seudun ympäristöpalvelutkin. Syväkeräysastioiden tyhjentämisessä tulee huomioida, että tyhjennysauton on päästävä astioiden välittömään läheisyyteen eikä nosturin alle saa jäädä mitään (ihmiset, autot). Syväkeräysastiat sijaitsevat taivasalla, joten lumitöitä on erilailla (säiliöiden edusta ja itse säiliöt) ja alueen käyttömukavuus on erilainen kuin jätekatoksilla. Myös tilankäyttö tulee huomioida syväkeräysastioita miettiessä, eri jätejakeille tulee olla omat eri astiansa. Vanhoilla kiinteistöillä tulee esiin kysymys, onko syväkeräysastioille tarpeeksi tilaa. Tulee myös huomioida kiinteistön käyttö tulevaisuudessa, muuttuuko jätehuollon tarve. Lisäksi syväkeräysastioiden kohdalla tulee huomioida turvallisuus-kysymys. Esimerkiksi kouluilla tulee varmistua, ettei lapsi putoa kuiluun. Myös jätteen mahdollinen viemäröinnin tarpeellisuus säiliöstä tulee selvittää (esimerkiksi entisen kauppahallin biojäteastialla sellainen on). Yritys mainitsee lisäksi, ettei syväkeräys sovellu hyvin keräyskartongin keräykseen, ja sen mielestä tulee selvittää, millä aikavälillä investointi maksaisi itsensä takaisin. Kustannuksia jätehuollossa syntyy investointi-, käyttö- ja osakustannuksista. Yrityksen mielestä päätöksen teon pohjaksi olisi hyvä seurata käyttökustannuksia sekä kerätä tietoa eri kohteiden jäteastioista, jätetilojen kunnosta, syntyvän jätteen määrästä, esiintyneistä ongelmista ja hyviksi todetuista kiinteistökohtaisista käytännöistä. Yritys muistuttaa, että syväkeräysastiat eivät sovi vähän jätettä tuottavalle kiinteistölle. Liian suurta astiaa joudutaan tyhjentämään jätehuoltomääräyksiä noudattamalla ”liian usein”.

RL-Huolinta Oy toteaa, että syväkeräysastioiden tyhjentäminen on kalliimpaa kuin pinta-astioiden. Jätepakkaaja-autoon tarvitaan erillinen nosturi, joka maksaa noin 20 000 e/auto. Aikaa tyhjennykseen kuluu myös enemmän kuin pinta-astioiden kohdalla. Lisäksi yhtiön hinnoittelussa tulee huomioida esimerkiksi syväkeräyssäiliön sisäsäkin rikkoutuminen (noin 1 000 e/kpl). Vaikka tyhjennettäisiin vajaa säiliö, menee tyhjennyksestä kuitenkin jätetaksan mukaan täysi hinta (500 kg). Yhtiön mielestä on tärkeää tietää kiinteistöllä syntyvän jätteen määrä, jos aiotaan siirtyä syväkeräysastioiden käyttöön. Jätehuollon käyttökustannuksiin saadaan säästöä vain mitoittamalla keräilyastiat vastaamaan syntyvää jätemäärää. Liikennöinti kiinteistöille kyllä vähenisi syväkeräysastioiden kohdalla tyhjennysvälien ollessa pidemmät.

Molemmat jätteenkeräysyritykset toteavat, ettei keräysvälineillä ole vaikutusta jätekuljetusten kilpailutilanteeseen. Pintakeräysastioiden tyhjennyksessä käytettävillä lokerojätepakkaajilla voidaan tyhjentää esimerkiksi kahta eri jätejaetta samalla kertaa. RL-Huolinta huomioi lausunnossaan myös kaupungin kiinteistöjen kaukokohteet – pystyttäisiinkö mahdollistamaan niin pinta- kuin syväkeräysastioiden tyhjentäminen.

RL-Huolinta Oy kiteyttää selkeästi, että olisi saatava selville, mitä säästöjä tai etuja syväjätekeräysastioihin siirtymisellä haetaan. Koska päätöksen teon tärkein perusta liittynee kustannuksiin, tulisi nykyinen kustannustaso olla selvillä ennen päätöksen tekemistä. Yrityksen mielestä uusiin kohteisiin voitaisiin harkita syväkeräystä, vanhojen jäädessä olemassa oleviin systeemeihin. Syväkeräysastioiden asentamisessa uusiin kiinteistöihin tulee kuitenkin huomioida niiden järkevä sijoittaminen toiminnan ja tilan käytön suhteen. Myös kiinteistöjen tarkastelu jätteen syntymisen kannalta tulisi huomioida. Paljon jätettä tuottavat esimerkiksi ruokalat ja keittiöt kuin myös koulut ja päiväkodit sekä hoitolaitokset.

Mikkelin uusitulle torille vuonna 2011 rakennettiin jätteiden syväkeräysjärjestelmä torikauppiaiden ja torirakennuksen käyttöön. Järjestelmä on toiminut muuten hyvin, mutta kaikki käyttäjät eivät muista käynnistää säiliöiden puristimia jätteiden lisäyksen jälkeen. Tämä on johtanut usein laitteiston tukkeutumiseen, jolloin seuraavat tuojat ovat jättäneet jätepussinsa tukkeutuneiden säiliöiden viereen.

Kaupungin omien kiinteistöjen kohdalla syväkeräysjärjestelmään voidaan siirtyä silloin, kun se tapauskohtaisesti on järkevää uudisrakentamisen tai saneerauksen yhteydessä. Mitään yleistä määräystä tällaisesta ei ole syytä antaa, vaan asia tulee ratkaista kunkin hankkeen yhteydessä erikseen.

Ulkopuolisten omistamien kiinteistöjen kohdalla järjestelmää voidaan suositella sellaisiin kohteisiin, joissa jätettä tulee paljon ja syväkeräys on mielekästä. Tämä tulee aina katsoa tapauskohtaisesti, joten jätehuoltomääräyksissä ei tällaista määräystä voi antaa. Jo rakennetuilla kiinteistöillä on yleensä käyttökelpoiset rakenteet jätehuoltoa varten ja monessa tapauksessa syväkeräyssäiliöiden sijoittaminen tontille niin, että ne on mahdollista tyhjentää nostimella varustetulla autolla, ei ole käytännössä mahdollista. Uusia alueita kaavoitettaessa voidaan harkita, otetaanko kaavaan määräys syväkeräysjärjestelmän käytöstä.  Silloin tontinvaraajat ja rakentajat voivat jo suunnitteluvaiheessa varautua siihen, että he liittyvät syväkeräysjärjestelmään eivätkä rakenna muita tiloja jätehuollolle.

Päätösehdotus

Esittelijä

  • Kaisa Helaakoski, jäteasiain tarkastaja

Rakennuslautakunta päättää antaa kaupunginhallitukselle edelleen kaupunginvaltuustolle toimitettavaksi edellä olevan lausunnon sekä muiden tahojen antamat lausunnot valtuustoaloitteesta, joka koskee Mikkelin siirtymistä käyttämään syväkeräysjärjestelmää jätehuollossa.

Päätös

Hyväksyttiin.

Tiedoksi

Kaupunginhallitus