Rakennuslautakunta, kokous 20.4.2017

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 23 Kirkonvarkauden asemakaava-alueen jätemaksut ja niiden lisäys jätetaksaan 2017

MliDno-2016-2212

Aikaisempi käsittely

Valmistelija

Kaisa Helaakoski, jäteasiain tarkastaja, Kaisa.Helaakoski@mikkeli.fi

Kuvaus

Kirkonvarkauden asemakaava-alue ja samalla Mikkelissä kesällä 2017 pidettävien asuntomessujen alue on kunnan järjestämän jätteenkuljetuksen aluetta, jolloin kiinteistön haltijat tekevät jätteenkuljetussopimuksen jätehuoltoyhtiö Metsäsairila Oy:n kanssa.

Kirkonvarkauden asemakaava-alueen asuntomessualueelle tulee seitsemän korttelikohtaista jätteen keräyspistettä, joissa kolmesta kerätään sekalaisen yhdyskuntajätteen lisäksi biojätettä, lasia ja metallia. Mikalo Oy:n hallinnoimalle kiinteistölle, jossa sijaitsee yli neljän huoneiston asuinrakennus, tulee omat jäteastiat eri jätejakeille jätehuoltomääräysten mukaisesti.

Tällä hetkellä laaditaan jätemaksut alueelle, jonne rakennetaan korttelikohtaiset keräyspisteet. Maksut tulevat koskemaan siis asuntomessualueen kiinteistöjä ja Kirkonvarkauden asemakaava-alueella jo käytössä olevia kiinteistöjä.

Jäteastiat omistaa ja pitää kunnossa Metsäsairila Oy, joka vastaa jäteastioiden tyhjennyksistä ja astioiden viereen mahdollisesti kertyvien jätteiden poistamisesta. Keräyspistealueiden muu kunnossapito on Mikkelin kaupungin vastuulla.

Asuntomessualueen kiinteistöt sekä jo alueella käytössä olevat kiinteistöt voivat käyttää mitä tahansa sekalaisen yhdyskuntajätteen astiaa maksettuaan sekalaisen yhdyskuntajätteenkeräyksen vuosimaksun, joka on saman suuruinen kuin jätetaksan mukainen aluekeräyspisteen käyttömaksu. Alueen biojäteastiat ovat lukollisia ja niiden käyttöoikeuden saa sopimalla asiasta  Metsäsairila Oy:n kanssa. Käytöstä laskutetaan biojätekeräyksen vuosimaksu. Molemmat jätejakeet laskutetaan kerran vuodessa. Lasi- ja metallinkeräysastioiden käyttö on maksutonta.

Liitteenä olevassa taulukossa on esitetty keräyspisteiden vuosittaiset käyttömaksut sekalaiselle yhdyskuntajätteelle sekä biojätteelle. Nämä käyttömaksut lisätään Mikkelin kaupungin jätetaksaan.

Päätösehdotus

Esittelijä

Kaisa Helaakoski, jäteasiain tarkastaja, Kaisa.Helaakoski@mikkeli.fi

Rakennuslautakunta päättää alustavasti hyväksyä Kirkonvarkauden asemakaava-alueen jätehuollon järjestämistavan sekä luonnoksen jätetaksaan liitettäväksi alueen jätteenkeräyspisteiden käyttömaksuksi ja asettaa sen nähtäville.

Päätös

Hyväksyttiin.

Merkitään, että tämä asia käsiteltiin esityslistan mukaisesta järjestyksestä poiketen pykälän 13 jälkeen.

Valmistelija

  • Kaisa Helaakoski, jäteasiain tarkastaja, Kaisa.Helaakoski@mikkeli.fi

Kuvaus

Kunnan on perittävä jätelain 78 §:n mukaisesti järjestämästään jätehuollosta jätemaksua, jolla katetaan sille jätehuoltotehtävien hoitamisesta aiheutuvat kustannukset. Jätemaksuilla katetaan kunnan järjestämät yhdyskuntajätehuollon palvelut, kuten esimerkiksi jätteiden kuljetus ja käsittely, hyödyntäminen, jäteneuvonta sekä jätehuollon kehittäminen. Jätemaksuilla katetaan myös lakisääteisten jätehuollon viranomaistehtävien hoitaminen. Jätemaksun on vastattava kunnan tarjoamaa palvelutasoa ja mahdollisuuksien mukaan kannustettava jätteen määrän ja haitallisuuden vähentämiseen sekä etusijajärjestyksen mukaiseen jätehuoltoon. Jätemaksulla saa kerätä enintään kohtuullisen tuoton pääomalle.

Jätelain 79 §:n mukaan kunnan jätemaksun perusteita ovat jätteen laji, laatu, määrä ja noutokerrat. Perusteina voidaan lisäksi ottaa huomioon jätteen keräys- ja kuljetusolot kiinteistöllä ja noutoalueella, kunnan keräysvälineiden käyttö sekä kuljetusmatka kuljetettaessa jäte yksittäisenä kuljetuksena. Jätemaksun perusteina voidaan käyttää myös kiinteistöllä asuvien henkilöiden määrää, kiinteistön käyttötarkoitusta tai muuta vastaavaa perustetta, jos jätteen määrää tai laatua on vaikea luotettavasti selvittää tai jos se on tarpeellista ympäristö- tai terveyshaittojen ehkäisemiseksi tai jätehuollon järjestämiseksi. Kunnan on tiedotettava jätetaksasta yleisesti siten kuin kunnalliset ilmoitukset kunnassa julkaistaan.

Rakennuslautakunta on hyväksynyt Mikkelin kaupungin jätetaksan 2017 päätöksellä § 49/17.11.2017. Rakennuslautakunta hyväksyi alustavasti luonnoksen Kirkonvarkauden asemakaava-alueen korttelikohtaisten jäteastioiden käyttömaksuista (§ 15/9.3.2017) ja asetti sen nähtäville 14.3. – 30.3.2017 väliseksi ajaksi. Nähtävilläoloaikana ei tullut kirjallisia mielipiteitä.

Tällä hetkellä voimassa olevaan jätetaksaan lisätään Kirkonvarkauden asemakaava-alueelle rakennettavien korttelikohtaisten sekalaisten yhdyskuntajäteastioiden sekä biojäteastioiden käyttömaksut (jätetaksan luku 4). Nämä maksut tulevat koskemaan asuntomessualueen kiinteistöjä sekä Kirkonvarkauden asemakaava-alueella jo käytössä olevia kiinteistöjä ja astuvat voimaan asuntomessujen päätyttyä 14.8.2017.

Kirkonvarkauden asemakaava-alue ja samalla Mikkelissä kesällä 2017 pidettävien asuntomessujen alue on kunnan järjestämän jätteenkuljetuksen aluetta, jolloin kiinteistön haltijat tekevät jätteenkuljetussopimuksen jätehuoltoyhtiö Metsäsairila Oy:n kanssa.

Päätösehdotus

Esittelijä

  • Kaisa Helaakoski, jäteasiain tarkastaja, Kaisa.Helaakoski@mikkeli.fi

Rakennuslautakunta hyväksyy Kirkonvarkauden asemakaava-alueen jätemaksut ja niiden lisäyksen voimassa olevaan jätetaksaan siten, että maksut tulevat voimaan 14.8.2017 alkaen ja määrää, että niitä noudatetaan mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta.

Päätös

Hyväksyttiin.

Tiedoksi

Metsäsairila Oy, Mikkelin seudun ympäristöpalvelut, Mikkelin asuntomessutoimisto

Muutoksenhaku

Tähän päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella.

Valitusoikeus
Päätökseen saa hakea muutosta:
–  se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen)
– kunnan jäsen.

Valitusaika
Kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.

Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Käytettäessä sähköistä tiedoksiantoa katsotaan asianosaisen saaneen tiedon päätöksestä kolmantena päivänä viestin lähettämisestä.

Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valitusperusteet
Kunnallisvalituksen saa tehdä sillä perusteella, että
–  päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä
–  päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa
– päätös on muuten lainvastainen.
Valittajan tulee esittää valituksen perusteet valitusviranomaiselle ennen valitusajan päättymistä.

Valitusviranomainen
Kunnallisvalitus tehdään Itä-Suomen hallinto-oikeudelle
Postiosoite: PL 1744, 70101 Kuopio
Käyntiosoite: Minna Canthin katu 64
Sähköpostiosoite: ita-suomi.hao(at)oikeus.fi
Puhelinnumero: 029 564 2500
Hallinto-oikeuden asiakaspalvelu on avoinna arkisin 8.00 - 16.15

Valituksen muoto ja sisältö
Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.
Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava:
– päätös, johon haetaan muutosta
– miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi
– perusteet, joilla muutosta vaaditaan.
Valituksessa on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.
Valituksessa on lisäksi ilmoitettava postiosoite, puhelinnumero ja muut tarvittavat yhteystiedot. Jos valitusviranomaisen päätös voidaan antaa tiedoksi sähköisenä viestinä, yhteystietona pyydetään ilmoittamaan myös sähköpostiosoite.
Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus. Sähköistä asiakirjaa ei kuitenkaan tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.

Valitukseen on liitettävä:
– päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä
– todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta
– asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.

Oikeudenkäyntimaksu
Tuomioistuinmaksulain (1455/2015) nojalla muutoksenhakijalta peritään oikeudenkäyntimaksua, mikä on määrätty mainitun lain 2 §:ssä. Saman lain 5 §:ssä on määräys niistä asioista, joista ei peritä oikeudenkäyntimaksua.