Rakennuslautakunta, kokous 17.11.2016

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 51 Oikaisuvaatimus koskien rakennuslupaa 16-0545-B Lassinkuja 3

MliDno-2016-2044

Valmistelija

  • Sari Valjakka, johtava rakennustarkastaja, Sari.Valjakka@mikkeli.fi

Kuvaus

Anneli Kajander-Koponen on Tyyne Kajanderin valtuuttamana tehnyt 27.9.2016 oikaisuvaatimuksen johtavan rakennustarkastajan päätöksestä 13.9.2016 § 575, jolla Atte Eemeli Heikkiselle on myönnetty lupa omakotitalon laajennusosan rakentamiseen Rokkalan kaupunginosan korttelin 14 tontille 2 osoitteessa Lassinkuja 3. Tyyne Kajander omistaa naapuritontin, joten hänellä on oikeus hakea muutosta päätökseen. Liitteenä oleva oikaisuvaatimus on tehty säädetyn 14 päivän määräajassa.

Oikaisuvaatimusta perustellaan sillä, että Heikkisen suunniteltu rakennuksen laajennus tulisi liian lähelle Kajanderin omistaman tontin rajaa, lähimmillään 2,76 metrin päähän, eikä täytä rakennusnormiston etäisyysvaatimusta (4 metriä). Oikaisuvaatimuksen mukaan tämä rajoittaa naapuritontin käyttämistä rakennuspaikkana ja sitä kautta alentaa naapuritontin arvoa. Todisteeksi arvon alenemisesta on esitetty kiinteistönvälittäjän arvio. Oikaisuvaatimuksen mukaan etäisyysvaatimuksesta poikkeamiselle ei ole ollut perusteltua syytä. Oikaisuvaatimuksen mukaan hanketta on käsiteltävä uudisrakennuksena eikä laajennuksena, koska rakennettava osa on suurempi kuin olemassa oleva rakennus.

Luvan hakijalle on varattu tilaisuus antaa oma vastineensa oikaisuvaatimuksen johdosta. Liitteenä oleva vastine on saapunut 29.9.2016. Luvanhakija on perustellut poikkeamista sillä, että jo olemassa oleva asuinrakennus sijaitsee rajasta 1,2 metrin päässä ja suunniteltu laajennus 2,76 m päässä rajasta. Rakennuksen ainut mahdollinen laajennussuunta on hakijan mukaan ollut lupahakemuksen mukainen olemassa olevan rakennuksen tilaratkaisuista ja rakenteista johtuen. Lisäksi perusteluissa on esitetty jo nykyisen rakennuksen vaikutukset naapurin tontin rakennettavuuteen, jonka perusteella laajennusosan rakentaminen ei vaikuttaisi enää lisää heikentävästi naapuritontin rakennettavuutta. Laajennusosa on siirretty tontin rajasta sille etäisyydelle, kuin olemassa olevan rakennuksen tilaratkaisut antavat siihen mahdollisuuden. Luvan hakijan tontti on alempana kuin naapurin tontti, eikä varjostamisesta ole haittaa naapurille. Hakijan ilmoituksen mukaan olemassa oleva päärakennus on kooltaan 86 kerrosneliömetriä eli olennaisesti suurempi kuin suunniteltu uudisosa (63 m2) eikä sitä voi verrata uudisrakennukseen.

Päätöksen perustelu:

Tontti, jolle lupaa on haettu, on vuonna 2003 vahvistetun asemakaavan mukainen. Asemakaavan mukaista rakennusoikeutta ei ylitetä ja rakennushanke on muutenkin (etäisyyttä naapurin rajasta lukuun ottamatta) asemakaavan mukainen. Olemassa olevan rakennuksen pääikkunat ovat naapurin vastaiselle rajalle päin ja etäisyys ulkoseinästä naapuritontin rajaan on lähimmillään 1,2 metriä. Laajennusosan etäisyys on lähimmillään 2,76 metriä naapurin rajasta. Seinälinjaa on pyritty tilaratkaisun sallimissa rajoissa porrastamaan mahdollisimman kauaksi naapurin rajasta. Hakija on vastineessaan perustellut laajennusosan sijoittamista kyseiseen paikkaan ja selvittänyt vaikeuksia, joita laajennusosan toisaalle sijoittamisesta aiheutuisi.

Asemakaavan määräyksen mukaan rakennukset tulee sijoittaa 4 m etäisyydelle naapurin vastaisesta rajasta, naapurin suostumuksella rakennukset voidaan sijoittaa lähemmäksikin. Tässä tapauksessa suostumusta ei ole saatu, joten rakennuksen sijoittaminen on jouduttu käsittelemään maakäyttö- ja rakennuslain 175 §:n mukaisena vähäisenä poikkeamisena rakennusluvan yhteydessä.

Rakentamismääräyskokoelman G1 asuntosuunnittelu 2005 kohdan 2.4.1 mukaan asuinhuoneen pääikkunan etäisyyden samassa tai naapurikiinteistössä olevaan vastapäiseen rakennukseen tulee olla vähintään 8 metriä. Pientaloissa etäisyys voi olla viihtyisyyden vaatimukset huomioon ottaen pienempikin.

Rakentamismääräyskokoelman E1 9.1.2 mukaisesti kahden eri kiinteistöllä olevan rakennuksen etäisyys tulee olla vähintään 8 metriä, ellei rakenteellisin tai muin keinoin huolehdita palon leviämisen rajoittamisesta.

Olemassa olevan vanhan asuinrakennuksen voidaan katsoa jo nyt rajoittavan naapuritontin rakennettavuutta edellä mainittuihin määräyksiin perustuen. Laajennuksen osalla suunnitelmissa on esitetty palon leviämisen rajoittaminen määräysten mukaisesti naapurin suuntaan EI 30 palo-osastoivin rakentein, eikä laajennusosassa ole ikkunoita naapurin vastaisella seinällä, joten laajennusosan rakentaminen ei aiheuta uusia rajoituksia naapuritontin rakentamiselle. Poikkeamista asemakaavan mukaisesta etäisyysvaatimuksesta on perusteltu olemassa olevan rakennuksen tilaratkaisuilla ja rakenteellisilla vaikeuksilla. Laajennusosan sijoittaminen nykyisen rakennuksen yhteyteen niin, että se olisi käyttökelpoinen ja tulisi vähintään 4 metrin päähän naapuritontin rajasta, ei ole mahdollista ilman että olemassa olevan rakennuksen rakenteisiin tehtäisiin suuria ja kustannuksiltaan kohtuuttomia muutoksia. Toisin kuin oikaisuvaatimuksessa esitetään, tontti rajoittuu myös eteläsivultaan toiseen tonttiin, mikä asettaisi samalla tavalla rajoituksia rakentamiselle siihen suuntaan. Poikkeaminen on vähäistä MRL § 171 ja § 175 mukaisesti, eikä aiheuta haittaa kaavan toteutumiselle tai alueen muun käytön järjestämiselle, ei aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia eikä aiheuta rakentamiselle keskeisten vaatimusten syrjäytymistä. Poikkeamisen ei voi katsoa aiheuttavan tarpeetonta haittaa naapuritontille eikä vaikuttavan käytännössä sen rakennettavuuteen eikä näin ollen myöskään tontin arvoon.

Muut asiaan liittyvät asiakirjat esitellään kokouksessa.

Päätösehdotus

Esittelijä

  • Sari Valjakka, johtava rakennustarkastaja, Sari.Valjakka@mikkeli.fi

Rakennuslautakunta päättää hylätä edellä esitetyillä perusteilla johtavan rakennustarkastajan päätöksestä 13.9.2016 § 575 tehdyn oikaisuvaatimuksen.

Päätös

Hyväksyttiin.

Tiedoksi

Tyyne Kajander/Anneli Kajander-Koponen, Eemeli Heikkinen

Muutoksenhaku

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen. Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen saa hakea muutosta valittamalla vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen. Jos hallintopäätöstä on oikaisuvaatimusmenettelyssä muutettu tai se on kumottu, valitusoikeus on myös viereisen ja vastapäätä olevan alueen omistajalla ja haltijalla; sellaisen kiinteistön omistajalla ja haltijalla, jonka rakentamiseen tai muuhun käyttämiseen päätös voi olennaisesti vaikuttaa; sillä, jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa sekä kunnalla.

Viranomainen, osoite ja postiosoite:

Itä-Suomen hallinto-oikeus
Postiosoite: PL 1744, 70101 Kuopio
Käyntiosoite: Minna Canthin katu 64
Sähköpostiosoite: ita-suomi.hao(at)oikeus.fi
Puhelinnumero: 029 564 2500
Hallinto-oikeuden asiakaspalvelu on avoinna arkisin 8.00 - 16.15

Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Päätös on annettu julkipanon jälkeen, jolloin sen katsotaan tulleen asianosaisten tietoon (maankäyttö- ja rakennuslaki 198 §).

Valituskirjassa on ilmoitettava
- valittajan nimi, ammatti, asuinkunta ja postiosoite
- päätös, johon haetaan muutosta
- miltä osin päätöksestä valitetaan ja muutos, joka siihen vaaditaan tehtäväksi
- muutosvaatimuksen perusteet

Valituskirja on valittajan tai valituskirjan muun laatijan omakätisesti allekijoitettava. Jos ainoastaan laatija on allekirjoittanut valituskirjan, siinä on mainittava myös laatijan ammatti, asuinkunta ja postiosoite. Valituskirjaan on liitettävä päätös, josta valitetaan, alkuperäisenä tai jäljennöksenä.

Valitusasiakirjat on toimitettava valitusviranomaiselle ennen valitusajan päättymistä. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valitusasiakirjat toimittaa valitusviranomaiselle ensimmäisenä sen jälkeisenä arkipäivänä. Omalla vastuulla valitusasiakirjat voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille ennen valitusajan päättymistä.

Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetun lain (701/93) nojalla muutoksenhakijalta peritään oikeudenkäyntimaksua, mikä on määrätty mainitun lain 3 §:ssä. Saman lain 6 §:ssä on määräys niistä asioista, joista ei peritä oikeudenkäyntimaksua.