Rakennuslautakunta, kokous 17.11.2016

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 52 Mikkelin kaupungin rakennusjärjestyksen uusiminen

MliDno-2016-2031

Kuvaus

Rakennusjärjestyksellä kunta voi antaa kaavoja ja valtakunnallisia säädöksiä täydentäviä kuntakohtaisia määräyksiä rakentamisesta.  Rakennusjärjestys on aina toissijainen edellä mainittuihin nähden. Jos asiasta on valtakunnallinen säädös tai kaavamääräys, niitä sovelletaan rakennusjärjestyksen sijasta.

Rakennusjärjestys on aikaisemmin ollut merkittävämpi rakentamisen ohjausväline, mutta kaavoituksen edetessä sen merkitys koko ajan vähenee. Entisten Ristiinan ja Suomenniemen kuntien alueella suhteellisesti suurempi osa kunnan alueesta on yleiskaavoitettu kuin entisen Mikkelin kaupungin alueella, joten niissä rakennusjärjestyksellä ei ole ollut yhtä tärkeää asemaa.

Kuntien yhdistymisen seurauksena uudelle kunnalle on laadittava yhteinen rakennusjärjestys, jotta eri osa-alueet saadaan samanarvoiseen asemaan eikä vanha kuntaraja ratkaise sitä, millaisia rakentamismääräyksiä tulee noudattaa. Mikkelin kaupungin nykyinen rakennusjärjestys on hyväksytty 9.3.2009, Ristiinan kunnan 1.2.2010 ja Suomenniemen kunnan 15.10.2001. Mikkelin ja Ristiinan rakennusjärjestykset ovat rakenteeltaan ja pääosin sisällönkin osalta hyvin samankaltaiset, joten niiden yhdistäminen ei aiheuta suuria muutoksia.

Ehdotus uudeksi rakennusjärjestykseksi on valmisteltu rakennusvalvonnan virkamiestyönä ja siitä on jo valmisteluvaiheessa pyydetty kannanottoja useilta muilta yksiköiltä ja ulkoisilta yhteistyötahoilta. Rakennuslautakunta on tutustunut luonnokseen kokouksessaan 29.9.2016 ja antanut jatko-ohjeita valmisteluun.

Uuden rakennusjärjestyksen pohjaksi on otettu entisen Mikkelin kaupunkialueen rakennusjärjestys, koska se on jo sisältänyt tiivistä kaupunkirakennetta koskevat määräykset. Siihen on otettu tarvittavia kohtia muiden kuntien rakennusjärjestyksistä.

Määritelmiä (kohta 1.3) on lisätty ja tarkennettu käytännön kokemusten perusteella. Ranta-alueen määritelmää on tarkennettu ja lähtökohdaksi on otettu 150 metrin etäisyys rantaviivasta, joka on ollut Ristiinassa ranta-alueen määritelmässä. Hallinto-oikeus ei ole pitänyt Mikkelin aiempaa 100 metrin etäisyysvaatimusta riittävänä, jos rakennuspaikan käyttö on tukeutunut rantaan. Uutena rakennustyyppinä on määritelty vierasmaja, jolle on ollut selkeästi tarvetta. Myös aitta, katos, leikkimökki, parvi ja pihapiiri sekä kerrosala, kokonaisala ja pohjapinta-ala ovat sellaisia käsitteitä, jotka on katsottu tarpeelliseksi määritellä rakennusjärjestyksessä väärien tulkintojen välttämiseksi. Aitaamista koskevia määräyksiä on täsmennetty, koska aidat ovat yksi yleisimpiä riidanaiheita naapurikiinteistöjen välillä.

Lupajärjestelmiä koskevaa osaa ja siihen sisältyvää taulukkoa (kohta 8) on tarkennettu ja monilta osin lupatarvetta samalla lievennetty vähäisempien rakennusten, rakennelmien ja toimenpiteiden kohdalla. Tällä on pyritty sekä keventämään rakentamisen normimäärää että mahdollistamaan rakennusvalvonnan rajallisten resurssien kohdentaminen sellaisiin hankkeisiin, joilla on merkitystä yleisen edun tai käyttäjien terveyden tai turvallisuuden kannalta. Lupavaatimusten keventämisen toivotaan vaikuttavan myönteisesti rakentamisen määrään. 

Rakennusoikeudet kaavoittamattoman alueen ulkopuolella on otettu lähinnä Mikkelin nykyisestä rakennusjärjestyksestä, jossa ne ovat pääsääntöisesti olleet suuremmat kuin muissa liitoskunnissa. Rantarakennuspaikkojen rakennusoikeutta on samalla täsmennetty, koska vanhat määräykset ovat olleet epäselviä vanhojen pienten rakennuspaikkojen osalta.

Rakentamiskorkeuksia rannoilla koskevaa määräystä on tarkennettu ja kaikkien kunnan osien järvet on lueteltu taulukossa. Tämä määräys on osoittautunut tarpeelliseksi ja ajankohtaiseksi vedenkorkeuden vaihdellessa huomattavastikin. Asiaa selventämään rakennusjärjestykseen on lisätty havainnekuvia.

Maisematyölupien tarvetta kevennetään erityisesti puiden kaatamisen osalta. Rakennusjärjestyksessä määritetään se, milloin on kyseessä maankäyttö- ja rakennuslaissa tarkoitettu vähäinen toimenpide, jonka yhteydessä lupa ei ole tarpeen. Tämä koskee myös niitä yleiskaava-alueita (kuten Pelloksen, Sairilan ja Läsäkosken osayleiskaavat), joilla kaavamääräykset edellyttävät maisematyöluvan hakemista.

Suunnittelutarvealueita (kohta 7.1) koskeva määräys on aikaisemmin ollut vain Ristiinan rakennusjärjestyksessä. Suunnittelutarvealueella rakennusluvan myöntäminen edellyttää, että kunta tekee ensin suunnittelutarveratkaisun, jossa selvitetään, ovatko rakennusluvan myöntämiselle vaaditut erityiset edellytykset olemassa. Ristiinan osalta alue esitetään säilytettäväksi ennallaan, mutta kaupunkisuunnittelu on esittänyt, että myös nykyisen Mikkelin puolelle tulisi vastaavat suunnittelutarvealueet, joista toinen ympäröisi valtatietä 5 Juvan suuntaan ja toinen valtatietä 13 Ristiinan suuntaan. Jälkimmäinen liittyisi Ristiinan aikaisempaan suunnittelutarvealueeseen. Näillä alueilla on selviä rakentamispaineita ja ne ovat olleet erityisen mielenkiinnon kohteena. Rakentamista pystytään kontrolloimaan paremmin, jos alue on merkitty suunnittelutarvealueeksi ja vanha kuntaraja poistuisi tältäkin osin. Vaikka alueita ei olisi rakennusjärjestyksessä määrätty suunnittelutarvealueiksi, tulisi niille lupia haettaessa aina ratkaista, edellytetäänkö suunnittelutarveratkaisun tekemistä. Alueiden määritteleminen rakennusjärjestyksessä ei siis vaikeuttaisi lupien hakemista tai myöntämistä nykyiseen verrattuna, mutta tekisi tilanteesta selkeämmän ja tasapuolisemman. Rakennusjärjestyksessä suunnittelutarvealueet esitetään liitekartoissa samoin kuin pohjavesialue, jolla on tiettyjä rakentamis- ja toimenpiderajoituksia.

Rakennus- ja purkutöiden, huonokuntoisten rakennusten, hulevesien johtamisen, rakennuspaikoilla olevien haitallisten tai vaarallisten aineiden tai laitteiden ja muiden mahdollisesti ympäristölle, ihmisille tai muiden omaisuudelle haittaa tai uhkia muodostavien tekijöiden osalta on määräyksiä lisätty ja täsmennetty.

Rakennuslautakunta tekee uudesta rakennusjärjestyksestä esityksen kaupunginhallitukselle ja, jos kaupunginhallitus päättää alustavasti hyväksyä sen, se asetetaan nähtäville ja siitä pyydetään tarvittavat lausunnot. Rakennusjärjestyksen hyväksymisestä päättää kaupunginvaltuusto.

Luonnos rakennusjärjestykseksi, kartat suunnittelutarvealueista ja pohjavesialueesta sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelma ovat liitteenä.

Päätösehdotus

Esittelijä

  • Sari Valjakka, johtava rakennustarkastaja, Sari.Valjakka@mikkeli.fi

Rakennuslautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle, että se alustavasti hyväksyisi Mikkelin kaupungin uuden rakennusjärjestyksen liitteenä olevassa muodossa, asettaisi sen julkisesti nähtäville ja pyytäisi siitä tarvittavat lausunnot.

Päätös

Asiasta käydyn keskustelun aikana Anne Korhola esitti, että rakennusjärjestysluonnos hyväksyttäisiin muuten, mutta siihen ei otettaisi määräystä uusista suunnittelutarvealueista eikä niitä koskevia liitekarttoja. Esitystä ei kannatettu, joten se raukesi.

Puheenjohtaja totesi, että esittelijän päätösehdotus on tullut rakennuslautakunnan päätökseksi.

Merkitään, että Anne Korhola ilmoitti jättävänsä päätökseen kirjallisen eriävän mielipiteen, joka liitetään pöytäkirjaan. Liite 7.

Tiedoksi

Kaupunginhallitus

Muutoksenhaku

Valmistelua tai täytäntöönpanoa koskevaan päätökseen ei saa hakea muutosta. Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 91 §.