Mikkelin seudun ympäristölautakunta, kokous 9.3.2017

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 19 Mikkelin kantakaupungin osayleiskaava 2040

MliDno-2015-744

Valmistelija

  • Hanna Pasonen, ympäristöpäällikkö, Hanna.Pasonen@mikkeli.fi

Kuvaus

Mikkelin kaupungin tekninen lautakunta on kokouksessaan 31.1.2017 päättänyt (§ 22) esittää kaupunginhallitukselle, että kaupunginhallitus alustavasti hyväksyy Mikkelin kantakaupungin osayleiskaavan 2040 luonnoksen, asettaa sen julkisesti nähtäville ja pyytää siltä viranomaislausunnot. Mikkelin kaupunginhallitus on kokouksessaan 13.2.2017 (§ 64) hyväksynyt alustavasti Mikkelin kantakaupungin osayleiskaavan ja pyytää siitä lausuntoa Mikkelin seudun ympäristöpalveluilta.

Teknisen lautakunnan kokouksessa kantakaupungin osayleiskaava 2040 on esitelty seuraavasti (valmistelija Eveliina Könttä):

Mikkelin kantakaupungin osayleiskaavan 2040 on käynnistynyt vuonna 2012. Kaavatyö käynnistyi tavoitteenasettelulla, johon osallistui kaupunginvaltuusto kahden tavoiteseminaarin muodossa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on asetettu nähtäville 2014. Tämän jälkeen on laadittu selvityksiä liikenteen, kaupan, ekosysteemipalveluiden ja viherrakenteen, rakennetun ympäristön, maiseman sekä valtatie 5 vetovoimakohteiden osalta. Kaupunkilaisia kuultiin sekä avoimessa yleisötilaisuudessa että internetkyselyn muodossa.

Mikkelin kantakaupungin osayleiskaavatyön tavoitteena on luoda suuntaviivat kaupungin maankäytölle aina vuoteen 2040 saakka. Kantakaupungin osayleiskaava perustuu tavoitteiden mukaisesti kasvavaan väestömäärään. Asumisen painopisteenä ovat tiivistyvä keskusta sekä Saimaan rannat. Liikenteessä suositaan ekologisia liikkumismuotoja, jonka myötä kaavalla otetaan kantaa muun muassa kävely- ja pyöräilyverkoston kehittämiseen. Elinkeinoelämälle luodaan toimintaedellytyksiä vahvistamalla teollisuusalueita sekä tukemalla keskustaa kaupan ensisijaisena sijoittumispaikkana. Luonnon ja ympäristön hyvinvoinnin edistäminen on yksi kaavan isoista teemoista, ja sitä on kaavassa lähestytty ekosysteemipalvelu-ajattelun kautta. Ekosysteemipalveluilla eli luonnon palveluilla tarkoitetaan kaikkia ihmisen luonnosta saamia aineellisia ja aineettomia hyötyjä. Kaavan teemoihin kuuluvat myös luonto- ja kulttuuriarvojen vaaliminen sekä luonto- ja kulttuurikohteiden sitominen vahvemmin osaksi matkailun mahdollisuuksia.

Kaavan rakenne käsittää seitsemän kaavakarttaa, joista jokainen edustaa omaa teemaansa. Teemat ovat valikoituneet kaavan tavoitteenasettelun, saadun palautteen sekä yleiskaavan sisältövaatimusten pohjalta. Kaikki kaavakartat on laadittu oikeusvaikutteisina, ja niitä tulee tulkita kokonaisuutena. Yleiskaavaa tulkittaessa tulee huomioida kaavatasolle ominainen esittämistarkkuus: aluerajaukset, kohdemerkinnät sekä merkintöjen sisältö täsmentyvät tarkemman suunnittelun yhteydessä.

Yhdyskuntarakenteen ohjaus

Yhdyskuntarakenteen ohjaus -kartalla on esitetty yleispiirteisesti maankäytön kehityssuunnat. Kaavamerkinnät on suunniteltu joustaviksi, ja lähtökohtana on vahvasti ollut mahdollisuuksien luominen niin asumisen, palveluiden kuin elinkeinojenkin osa-alueille. Keskustatoimintojen alue on osoitettu laajana, sieltä on tunnistettu keskustan kehittämisen kannalta ominaisuuksiltaan erilaiset alueet. Ruutukaavakeskustan länsiosa on osoitettu keskusta-asumisen alueena, ydinkeskusta tukeutuu torin ja pääkatujen ympäristöön ja strategisesti tärkeänä kehittämisen alueena on osoitettu Savilahden ympäristö.

Valtatie 5 liittymään tukeutuvat Graanin ja Ratinlammen alueet on osoitettu keskustan kaupallisina alueina. Rantakylään on osoitettu alakeskus merkinnällä kaupunginosan keskusta-alue. Kaupallisten toimintojen kannalta on luotu edellytyksiä mainituille keskustatoimintojen alueille. Sen lisäksi merkittäviä kaupallisten toimintojen alueita on osoitettu Karilaan ja Visulahteen sekä pienimuotoisempia keskittymiä kohdemerkinnöin Tuskuun, Rokkalaan ja Urpolaan.

Perinteisten asuinaluerajausten sijaan on nostettu esiin kehittyvät ja kasvavat taajama-alueet sekä kyläalueet. Näin on korostettu mahdollisuutta sijoittaa ko. alueille asumisen rinnalle sopivia toimintoja, kuten palveluja tai ympäristölle häiriötä aiheuttamatonta työpaikkatoimintaa. Urpolaan on osoitettu virkistys- ja asuinaluetta, joka jäsennellään tarkemman suunnittelun yhteydessä. 

Teollisuuden alueita ei ole osoitettu erikseen, vaan sen sijaan on osoitettu työpaikka-alueita. Olemassa olevien työpaikka-alueiden toimintaedellytyksiä on parannettu maltillisin aluelaajennuksin. Lisäksi on osoitettu uusia alueita, joista merkittävin on Eco-Sairilan alue.

Matkailun kärkialueena on osoitettu Kenkävero, Visulahti ja Tertti sekä kohdemerkinnöin on huomioitu Moisio ja Kyyhkylä. Palveluiden alueina on merkitty ainoastaan selkeimmät keskittymät, kuten Nuijamiehen kampusalue. Puolustusvoimien alueeseen on liitetty Kyrönpellon ampumaradan alue. Lisäksi on osoitettu joitakin erityisalueita, kuten yhdyskuntatekniseen huoltoon liittyviä alueita sekä lentokentän alue, jota on kaavassa laajennettu länsipäädystä Vuolingonkatuun saakka.

Liikenne

Liikenteen kannalta osayleiskaava luonnoksessa painottuvat valtatie 5 uusi linjaus sekä sen vaatimat uudet eritasoliittymät, keskustan liikenneverkon kehittäminen ja kevyen liikenteen yhteydet. Osayleiskaavassa on osoitettu valtatie 5 uusi linjaus Tuppuralasta Juvan suuntaan sekä kaksi uutta eritasoliittymää Visulahden kohdalle. Uusi valtatieverkkoon liittyvä eritasoliittymä on merkitty myös Jyväskyläntielle (vt 13) Karilan kohdalle. Osayleiskaavalla on osoitettu myös yhteystarpeita ja näistä merkittävin on pohjoinen kehäväylä, joka on linjattu taajaman pohjoispuolelle. Lisäksi on osoitettu vahvasti Salosaaren kehittämiseen liittyvä yhteystarve merkintä Anttolantieltä Salosaarentielle sekä muita kasvavaan taajama-alueeseen liittyviä yhteystarpeita.

Keskustaan on osoitettu keskustakehä, joka toimii tulevaisuudessa keskustan autoliikenteen kehämäisenä pääväylänä ja pitää sisällään hitaamman, jalankulkupainotteisen keskusta-alueen. Keskustakehän tavoitteena on luoda suuntaviivat eri liikkumismuotojen hierarkialle ydinkeskustassa. Keskustatoimintojen alueille on myös osoitettu pysäköintinormi, jonka tavoitteena on helpottaa maltillista täydennysrakentamista keskustatoimintojen alueella pysäköinti­paikkoja koskevan rakentamisvelvoitteen osalta.

Kevyen liikenteen edistämiseksi on osayleiskaavassa osoitettu pyöräilyn pää- ja aluereitit. Ne toimivat samalla myös jalankulun pää- ja aluereitteinä. Pää- ja aluereitit ovat kävelyn ja pyöräilyn tärkeimpiä väyliä, joiden kehittämisessä tulee huomioida eri liikkumismuotojen suhde sekä väylien laatutaso. Satamalahden alueen kehittämiseksi on osoitettu kaksi ohjeellista pyöräilyn pääreittiä, näin on jätetty mahdolliseksi valita kahdesta sijaintivaihtoehdosta tarkemman suunnittelun yhteydessä. Satamalahdesta saa alkunsa myös kaavassa osoitettu rantareitti, jonka kehittäminen tukee Mikkelin imagoa Saimaan rantakaupunkina.

Joukkoliikenteen osalta on osoitettu väylät, joiden tarkemmassa suunnittelussa joukkoliikenne tulee huomioida. Vesiliikenteen osalta on osoitettu olemassa oleva laiva- ja veneväylä sekä Salosaaren itäpuolelle ohjeellinen, kehitettävä veneväylä. Uuden veneväylän kehittäminen perustuu alueelle laadittuihin vesimatkailun suunnitelmiin.

Kartalla on myös osoitettu suurimmat voimalinjat ja alueet, joilla tulee huomioida auto-, rata- ja/tai lentokoneliikenteestä sekä ampumarata­toiminnasta aiheutuvat meluhaitat.

Viherrakenne

Viherrakennekartalla on esitetty maa- ja metsätalousalueet. Aluerajaukset ovat hyvin yleispiirteisiä, ja niille voi sijoittua haja-asutusta. Kaupunkivihreä-merkinnällä on osoitettu kaupunkirakenteeseen kytkeytyviä viheralueita, joilla voi sijaita puistoja, kaupunkimetsiä, suojaavia vihera­lueita sekä rakennettuja viheralueita, kuten hautausmaita. Näin on haluttu lisätä joustavuutta myös viheralueiden suunnitteluun. Arvokkaina luontoalueina on osoitettu kaava-alueelle sijoittuvat Natura 2000 -alueet, luonnonsuojelualueet, muinaismuistoalueet sekä alueet, joilla on erityisiä ympäristöarvoja.

Osayleiskaavatyön yhteydessä laadittiin ekosysteemipalvelu- ja viherrakenneselvitys, jonka pohjalta osoitettiin kaavakartalle sinivihreä sydän -alue.  Alueella yhdistyvät ekosysteemipalveluiden kaikki osa-alueet: tuotanto- säätely-, ylläpito- ja kulttuuriset palvelut. Aluetta voikin kuvata kantakaupungin alueen ekosysteemipalveluiden tiivistymäksi. Samalla alue toimii kansallinen kaupunkipuisto tarkastelun lopputuloksena ja mahdollistaa kaupunkipuistoajatuksen jatkokehittelyn.

Ekosysteemipalvelu- ja viherrakenneselvityksen ohella laadittiin liito-oravien esiintymisen ja elinympäristöjen kokonaistarkastelu sekä koottiin yhteen kaikki alueelta luontoselvityksien kautta saatu tieto arvokkaista luontokohteista.  Nämä tarkastelut näkyvät kartalla viheryhteystarve ja luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeä alue -merkinnöin.

Keskeinen päämäärä on ollut osoittaa kantakaupungin viherrakenne siten, että tarkemman suunnittelun yhteydessä on laaja-alainen käsitys viherrakenteen ominaispiirteistä, arvoista ja yhteyksistä.

Vesitalous

Vesitalous kartan taustalla on vuoden 2014 maankäyttö- ja rakennuslain muutos, jonka myötä kunta vastaa hulevesien hallinnan järjestämisestä asemakaava-alueella. Kaavakartalla on osoitettu alueita ja kohteita, joissa hulevesien käsittelylle on erityisiä tarpeita: alueet, joilla hulevesien käsittelyyn tulee kiinnittää erityistä huomiota sekä hulevesien painealueet ja -kohteet. Kartalla on myös esitetty alueita, jotka tällä hetkellä toimivat hulevesien sääntelyn kannalta edullisesti: hulevesien sääntelyalueet sekä vesitalouden kannalta tärkeät joet tai purot. Vesitalous kartalla on osoitettu myös pohjavesialueet. Vesitalous kartta luo pohjan kantakaupungin alueen tarkemmalle hulevesien käsittelyn suunnittelulle.

Kulttuuriympäristö

Kulttuuriympäristö kartalla on osoitettu aluerajauksin valtakunnallisesti arvokkaat kohteet sekä säilyttämisen arvoiset alueet. Säilyttämisen arvoisiksi alueiksi on valittu eri aikakausien edustavia aluemaisia kohteita sekä kaupunkikuvallisesti arvokkaita kokonaisuuksia. Säilyttämisen arvoiset alueet tukevat kerroksellisen sekä identiteetiltään vahvan ja monimuotoisen kaupunkikuvan säilymistä.

Kohdemerkinnöin on osoitettu rakennussuojelukohteet ja maakunnallisesti arvokkaat kohteet. Nämä kohteet on merkitty lakien, asetusten, sopimusten tai ylemmän asteisten kaavojen mukaisesti. Lisäksi osayleiskaavassa on osoitettu kohdemerkinnöin kaksi paikallisesti merkittävää teemaa: päämajakaupunki ja arkkitehtien Martti Välikangas ja Eero Jokilehto suunnittelemat rakennukset. Teemat on valikoitu yhdessä museotoimen kanssa ja ne ilmentävät kantakaupungin rakennusperinnön ominaispiirteitä ja historiaa. Kohteet toimivat tukena myös tuleville kehittämishankkeille, kuten sotahistoriakeskukselle.

Maisema

Maisemakartalla on osoitettu arvokkaat kulttuurimaisemat, jotka ovat alueen perinteisiä maatalousalueita. Kaavamääräyksessä on huomioitu maisemakokonaisuuden tärkeimmät osat sekä kannustetaan maaseutuelinkeinojen jatkamista ja kehittämistä alueella. Geopark-hankkeen myötä alueella on inventoitu geologisesti arvokkaita kohteita ja nämä on osoitettu kaavassa arvokkaina geologisina alueina tai kohteina. Kohteisiin sisältyy jo valtakunnallisesti arvokkaiksi kallioalueiksi määriteltyjä kohteita.

Kaavatyön aikana laaditussa maisemaselvityksessä tunnistettiin suunnittelualueen tärkeäksi maisemalliseksi ominaisuudeksi, maiseman ”selkärangaksi”, alueen läpi ulottuva pohjois-eteläsuuntainen harjujakso. Harjujakso-merkintään liittyy kiinteästi myös kaavassa osoitetut maisematiet. Toisena merkittävän maisemaa määrittelevänä tekijänä on osoitettu arvokkaat vesistömaisemat, jotka ovat vesistön reunavyöhykkeitä tai pienimuotoisempia lampimaisemia. Lisäksi on osoitettu kohdemerkinnöin merkittäviä maastonmuotoja, muinaismuistoalueet ja -kohteet sekä perinnebiotoopit.

Maisemakartalla esitetyt merkinnät ovat yleiskaavataso huomioiden yleispiirteisiä ja ohjaavat tarkempaa suunnittelua tuomalla alueen arvoja esiin. Maiseman arvoja tarkemmin suojaavia kaavamääräyksiä, kuten maisematyölupavelvoitetta, ei ole osoitettu perinnebiotooppeja lukuun ottamatta.

Voimaan jäävät kaavat

Kaavakartalla ”Voimaan jäävät kaavat” on esitetty voimaan jäävät tarkemmat osayleiskaavat, näillä alueilla Mikkelin kantakaupungin osayleiskaava 2040 toimii ohjeena muutettaessa voimaan jääviä tarkempia osayleiskaavoja MRL 42 § mukaisesti. Voimaan jääviä tarkempia osayleiskaavoja on 14 kpl.

Mikkelin kantakaupungin osayleiskaava ei yleispiirteisyytensä vuoksi ohjaa suoraan rakentamisen määrää, kuten rantarakentamista. Tämän vuoksi suoraan rakentamista ohjaavia tarkempia osayleiskaavoja jätetään voimaan. Alueella on myös tuoreita, ohjaavuudeltaan tarkempia osayleiskaavoja, joiden voimaan jättäminen oli perusteltua.

Mikkelin seudun ympäristölautakunta on antanut kokouksessaan 28.8.2014 seuraavan lausunnon Mikkelin kantakaupungin osayleiskaavaa koskevasta osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta: ”Teollisuus ja häiriötä aiheuttava muu toiminta tulee pitää riittävän erillään asutuksesta ja virkistysalueista. Näin varmistetaan, että teollisuustoiminnalla on riittävät toimintaedellytykset ja toiminnasta mahdollisesti aiheutuvat haitat häiriöille alttiille kohteille minimoidaan. Osayleiskaavavaiheessa tulee huomioida hulevesien käsittely ja huomioida valmisteilla olevassa hulevesiohjelmassa esitetyt toimenpiteet. Osayleiskaavavaiheessa on vielä mahdollista varata mahdollisia hulevesien käsittelyalueita. Varmistetaan ulkoilureitistöjen ja kevyen liikenteen väylien yhtenäisyys/katkeamattomuus kaava-alueella mahdollisuuksien mukaan.”

Kantakaupungin osayleiskaavan kaavakartat ovat liitteenä.

Päätösehdotus

Esittelijä

  • Maria Närhinen, ympäristöpalvelujen johtaja, Maria.Narhinen@mikkeli.fi

Kantakaupungin osayleiskaavatyötä on toteutettu pitkäjänteisesti ja työn tueksi on laadittu kattavasti taustaselvityksiä. Kaavatyö on toteutettu kokonaan paikkatietoaineistona, mikä mahdollistaa aiempaa paremmin kaavatyön hyödyntämisen kaikissa maankäyttöratkaisuissa. Koska kaava käsittää kaikkiaan seitsemän teemaltaan erilaista kaavakarttaa, on tärkeää huolehtia riittävän tehokkaasta tiedon jakelusta kaikkien kaavakarttojen osalta kaupungin sisällä ja eri sidosryhmille.

Ympäristölautakunta pitää tärkeänä, että kaavan taustaselvitykseksi on laadittu kattava viherrakenne-, maisema- ja ekosysteemipalvelut -selvitys. Jatkossa tulee huolehtia, että tarvittavat viheryhteydet säilytetään eikä rakentamista suunnitella liian tiiviiksi aluelle, joilla on luonto- ja virkistyskäyttöarvoja (Urpola-Pitkäjärvi, Rokkala, Salosaari), ja taustaselvityksissä esille nostetut maisema-arvot huomioidaan alueiden jatkosuunnittelussa (esim. Kyyhkylä).

Ympäristölautakunta pitää hyvänä, että kaava ohjaa yhdyskuntarakenteen kehittymistä siten, että kehittyvät ja kasvavat taajama-alueet tukeutuvat olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen, ja uusille teollisuusalueille (Pieksämäentien ja uuden Vt5 –linjauksen välinen alue ja Tikkala) on pyritty osoittamaan sijoituspaikat riittävän suojaetäisyyden päästä asuinalueista. Teollisuusalueet on merkitty kaavakarttaan 1 merkinnällä ” Työpaikka-alue, jolle voidaan asemakaavoittaa ympäristöhäiriötä tuottavaa tuotantotoimintaa ja muuta tilaa vaativaa työpaikkatoimintaa..” Olemassa olevien teollisuusalueiden osalta (Tusku ja Oravinmäki) merkintää pyydetään olemassa olevien asuinalueiden (Tuskun uusi ja vanha asuinalue, Tupala ja Peitsari) läheisyyden takia täsmentämään siten, että kaavamerkintä sallii vain ympäristöhäiriötä aiheuttamattoman teollisuuden alueelle tai siten, että kaavamerkintä huomioi alueelle sijoitettavien teollisuustoimintojen osalta läheisten asuinalueiden asettamat rajoitteet. Vuolingontien pohjoispuolelle osoitettua teollisuusaluemerkintää tulee harkita uudelleen koska olemassa oleva teollisuus on siirtymässä alueelta pois ja suojaetäisyys erityisesti Tuskun uuteen asuinalueeseen on pieni. Muutoin kaava ohjaa erilaisten toimintojen sijoittumista siten, että se tukee hyvin terveellistä asumista.   

Ympäristölautakunta pitää myös hyvänä osayleiskaavan tavoitetta pyöräily- ja muun kevyen liikenteen verkoston parantamiseksi ja eheyttämiseksi sekä kaavaselostuksessa esitettyjä linjauksia keskustan pysäköinnin keskittämiseksi siten, että autoilua keskusta-alueella voidaan vähentää. Kaavassa esitettyjen uusien yhteystarpeiden osalta tulee huomioida, että uusien yhteyksien tarkemman suunnittelun ja sijoittelun yhteydessä tulee vielä erikseen arvioida mahdollisten uusien yhteyksien vaikutukset luontoarvoihin.

Kantakaupungin osayleiskaavan tavoitteena on ohjata Pursialan alueen kehittämistä pitkällä tähtäimellä teollisuusalueesta pohjaveden kannalta riskittömämpien toimintojen alueeksi. Kaavamerkinnällä tulisi selkeästi täsmentää, että alueelle ei tule ohjata sellaista uutta teollisuustoimintaa, josta voi olla riskiä pohjaveden muodostumiselle tai laadulle.

Päätös

Hyväksyttiin.

Tiedoksi

Mikkelin kaupunginhallitus, kaupunkisuunnittelu (Kirsi Avelin)

Käsitellyt asiat