Mikkelin seudun ympäristölautakunta, kokous 9.3.2017

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 26 Lausunto Pellosniemen biohiililaitoksen ympäristöluvasta

MliDno-2017-370

Kuvaus

Itä-Suomen aluehallintovirasto pyytää lausuntoa Scandinavian BioPower Oy:n Pellosniemen biohiililaitoksen ympäristölupa- ja toiminnan aloittamislupahakemuksesta. Asian numero on Dnro ISAVI/3319/2016.

Laitos on suunniteltu sijoitettavaksi oheismateriaalina olevan kartan mukaiselle alueelle Ristiinan Pellosniemelle.

Biohiililaitoksessa tuotetaan kaksivaiheisen lämpökäsittelyprosessin avulla puuhakkeesta esim. hiilivoimaloissa käytettäväksi kelpaavaa polttoainetta, biohiiltä tai vaihtoehtoisesti myös ns. teknisiä biohiilijakeita esim. maatalouskäyttöön. Laitoksen toiminta sisältää puuhakkeen vastaanoton, seulonnan, välivarastoinnin, varsinaisen lämpökäsittely-/ tuotantoprosessin (kuivaus ja torrefiointi), pelletoinnin ja valmiin biohiilen varastoinnin.

Puuhake tuodaan punnituksen jälkeen laitokselle rekka-autoilla, ensisijaisesti erilliseen vastaanottorakennukseen ja toissijaisesti varastointikentälle. Vastaanottorakennuksesta hake siirretään kuljettimilla magneettierotuksen ja seulonnan jälkeen katettuun varastorakennukseen, jonne voidaan varastoida muutaman päivän tuotannossa tarvittava raaka-ainemäärä, n. 17 000 m3 haketta. Hakevarastosta hake siirretään kuivaimiin, joita on 10 kpl. Kuivureissa hake kuivataan noin 15 %:n kosteuteen. Kuivureista hake siirretään torrefiointiuuneihin/-reaktoreihin (10 kpl), jossa hakkeen kuivausta jatketaan niin pitkään, että tuote saavuttaa halutut loppuominaisuudet. Torrefioitu materiaali jäähdytetään ja siirretään siiloihin. Siiloista torrefioitu materiaali siirretään jauhamisen jälkeen pelletoitavaksi, jonka jälkeen valmis, pelletoitu biohiili siirretään varastointisiiloihin odottamaan kuljetusta käyttöpaikalle. Ns. teknisten biohiilijakeiden valmistuksessa saadaan prosessista kiinteän jakeen lisäksi myös nestemäistä jaetta, tislettä, joka toimitetaan jatkojalostettavaksi muualle.

Tuotantoprosessissa tarvittava lämpö saadaan polttamalla/hapettamalla torrefiointiprosessissa syntyvää tuotekaasua. Prosessi ei tarvitse normaalitilanteessa ylimääräistä energiaa, mutta prosessin ylösajotilanteita sekä poikkeuksellisia tilanteita varten käytössä on öljypoltin, jolla tuotetaan tarvittava lisäenergia.

Laitos on toiminnassa jatkuvatoimisesti ja valvonta hoidetaan koko ajan laitokselta käsin. Arvioitu käyttötuntimäärä on noin 7 900 tuntia vuodessa. Laitoksen biohiilen tuotantokapasiteetti on noin 200 000 tonnia vuodessa (n. 250 000 m3/a) ja tuotannossa käytettävän hakkeen määrä on noin 560 000 tonnia vuodessa (n. 1 400 000 m3/a). Katetun raaka-ainevaraston lisäksi hakkeen varastointia varten tontilla on reilut kaksi hehtaaria varastointialuetta. Varsinaisen laitosrakennuksen koko on noin 7 000 m2 ja koko laitosalueen tontin noin 115 000 m2 (11,5 ha). Varastointialueella voidaan tehdä myös ns. pyöreän puun tms. puuaineksen varastointia ja puun haketusta biohiilen tuotannon raaka-aineeksi liikkuvan laitteiston avulla.

Pääosa laitoksen toiminnasta aiheutuvista ilmapäästöistä muodostuu hakkeen lämpökäsittelyprosessista. Ilmapäästöt ovat peräisin käsiteltävästä puuaineesta/hakkeesta: siitä haihtuvia yhdisteitä ja hiukkasia/pölyä. Koska torrefiointireaktorissa syntyvä tuotekaasu poltetaan ja esim. puusta haihtuvat orgaaniset yhdisteet (VOC-yhdisteet) hajoavat poltossa lähes kokonaan, aiheutuvat ilmapäästöt käytännössä pääosin hakkeen kuivuriosasta.

Kuivauksen ja torrefioinnin prosessipäästöt ilmaan käsitellään syklonilla ja letkusuodattimella tai sähkösuodattimella ennen päästöjen johtamista noin 35 metrin korkuisten piippujen kautta ilmaan. Käsittelyn puhdistustehokkuus on hiukkasten osalta > 99 %. Muita merkittävimpiä päästöjä ovat typen oksidit ja VOC-yhdisteet. Jonkin verran ilmapäästöjä muodostuu myös torrefioidun materiaalin pelletointiprosessissa, mutta myös tämän vaiheen päästöt käsitellään syklonilla ja letkusuodattimella tai sähkösuodattimella ennen niiden johtamista ilmaan.

Laitoksella käytetään kevyttä polttoöljyä tuotantoprosessin lisäpolttoaineena silloin, kun biohiilen tuotantoprosessissa syntyvän tuotekaasun polton avulla saatava lämpömäärä ei ole riittävä, sekä työkoneitten polttoaineena. Lisäksi on mahdollista, että laitokselle tulee erillinen öljykattila tuotantorakennuksen lämmittämistä varten poikkeustilanteiden varalle: Normaalisti rakennuksen lämmitys hoituu kuivaus- ja torrefiointiprosessin prosessilämmön (hukkalämpö) avulla. Edellä mainittuja käyttötarkoituksia varten tarkoitetun öljysäiliön suunniteltu koko on 80 m3. Varakattila tulee todennäköisimmin kuitenkin olemaan öljykattilan sijasta hakekattila. Varakattilan tehoksi on arvioitu noin 2 MW. Biohiilen tuotantoprosessissa apupolttoaineena tarvittavan öljyn arvioitu kulutus on noin 105 t/a.

Laitos liitetään kunnalliseen vesi- ja viemäriverkkoon. Tuotantoprosessissa ei synny varsinaisia jätevesipäästöjä. Hakkeesta käsittelyprosessissa haihtuva kosteus johdetaan savupiippujen kautta ilmaan. Laitosalueen varastokentän hulevedet johdetaan käsiteltäväksi laitosalueelle, sinne ko.tarkoitusta varten varatulle käsittelyalueelle, jossa hulevesistä poistetaan kiintoainesta esim. laskeutusaltaan avulla ennen vesien johtamista ympäristöön.

Hulevesien määrä on noin 50 000 m3/a ja mitoitusvirtaama on noin 1,1 m3/s koko laitosalueella (noin 11,5 ha). Varsinaisen varastokenttäalueen ja mahdollista kiintoaineen erotusta vaativien hulevesien vuotuinen määrä on noin 15 000 m3/a ja mitoitusvirtaama noin 330 l/s. Hulevesien keräily- ja johtamisjärjestelmä varustetaan kiintoaineen erotuksella. Suotovedet johdetaan tarkkailukaivon kautta ympäristöön. Alueen sade- ja valumavedet kerätään viemäröinnin avulla ja käsitellään laitosalueelle sijoitettavalla kahdella erillisellä vesien käsittelyalueella.

Tuotantoprosessin merkittävimmät melulähteet sijaitsevat sisätiloissa. Laitosalueella voidaan myöhemmin varastoida raaka-aineena käytettävän hakkeen lisäksi myös ns. pyöreää puutavaraa tms. puumateriaalia. Puuta haketettaisiin/murskattaisiin siirrettävän laitteiston avulla laitoksen raaka-aineeksi. Hakemuksen liitteenä olevan ympäristömeluselvityksen / melumallinnuksen tulokset osoittavat, että laitoksen ympäristömelun lähteistä merkittävimpiä ovat torrefiointihallin katolla olevat piiput. Toinen merkittävä, potentiaalinen melulähde on murskaus-/haketustoiminta.

Selvityksen mukaan biohiililaitos voidaan toteuttaa suunnitelmien mukaisesti Pellosniemeen seuraavin ympäristömelua koskevin edellytyksin:
· Piippuihin tulee asentaa tarvittavat äänenvaimentimet
· Päärakennuksen suuret hallit akustoidaan riittävillä absorptiomateriaalilla.
· IV-poistokojeiden sekä kuljettimien kokonaismelupäästö ei ylitä 90 dB
· Mikäli murskaustoiminta aloitetaan, sen tulee rajoittua päiväaikaan ja murskaimen melupäästö (LWA) asuin- tai loma-asutusalueiden suuntaan ei saa ylittää 110 dB.

Kun ko. toimenpiteet toteutetaan, pysyy melutaso hakemuksen mukaan laitoksen ympäristössä ns. uusien alueitten ohjearvoja alhaisemmalla tasolla eikä biohiililaitoksen ja alueella jo olevien teollisuuslaitosten yhteinen kokonaismelutaso havaittavasti lisäänny niissä kohdissa, joissa jo pelkkien olemassa olevien laitosten (Pelloksen vaneritehdas) aiheuttama melutaso on ennestään lähellä niille asetettuja raja-arvoja.

Laitosalue ei sijaitse pohjavesialueella tai sen lähialueilla ei sijaitse pohjavesialueita. Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat laitoksen länsipuolella: Matkaa lähimmästä asuinrakennuksesta lähimpään laitosrakennukseen on vajaat 250 metriä.

Laitokselle tuotava raaka-aine (hake) kuljetetaan maantiekuljetuksena rekka-autoilla. Myös tuotettu biohiili kuljetetaan pois maantiekuljetuksena rekka-autoilla. Kuljetukset pyritään hoitamaan pääosin arkipäivisin klo 6 – 22 välisenä aikana. Raaka-aineen kuljetuksiin sekä valmiin tuotteen kuljetuksiin tarvittavien yhdistelmäajoneuvojen määrä noin 72 ajoneuvoa/kuormaa arkipäivää kohti.

Päätösehdotus

Esittelijä

  • Maria Närhinen, ympäristöpalvelujen johtaja, Maria.Narhinen@mikkeli.fi

Ympäristölautakunta antaa ympäristölupahakemuksesta oheisen lausunnon:

Tuotantoprosessissa syntyvät haisevat orgaaniset tuotekaasut tulee puhdistaa (polttaa) ennen ympäristöön johtamista siten, ettei niistä aiheudu lähiasutukselle,- vapaa-ajanasutukselle eikä muille toimijoille haittaa. Lyhytaikainenkin päästö aiheuttaa ympäristöön pidempi aikaisen hajuhaitan.

Asfaltoitujen hakevarastokenttien ja niihin liitettyjen huleveden kiintoaineen poistamiseen tarkoitettujen käsittelyaltaiden ja kaivojen puhtaanapidolle tulee antaa tarvittavat lupamääräykset vesistöön kohdistuvan kuormituksen pienentämiseksi.

Lupamääräyksissä tulee huomioida, että meluisimmat ulkona kentällä tapahtuvat työvaiheet (mm. mahdollinen puun murskaus) ajoittuvat arkipäiviin (maanantai-perjantai) ja päiväaikaan. Varsinkin perjantai-iltojen työskentelyä on syytä lyhentää loppumaan ennen hakemuksessa esitettyä klo 22.

Hakemukseen liitetyn ympäristömeluselvityksen mukaiset meluntorjuntatoimenpiteet tulee asettaa ympäristöluvan ehdoiksi.

Mikäli biohiililaitoksen tontilla aloitetaan puun murskaustoiminta, on sen aiheuttamat melutasot mitattava heti toiminnan aloittamisen jälkeen sen varmistamiseksi, että ympäristöluvassa asuin- ja vapaa-ajanasuntojen piha-alueille annettavat melutasorajat päiväajalle tullaan alittamaan.

Toiminnanharjoittajan tulee tehdä ennen toiminnan aloittamista päästöjen tarkkailusuunnitelma, jossa tulee esittää VOC-ilmapäästöjen mittaussuunnitelma ja melutasojen seuranta lähimpien asuintalojen piha-alueilla sekä hulevesien laaduntarkkailu. Ilmapäästöt tulee mitata päätöksessä määrätyin väliajoin.

Toiminnan aloittamislupa voidaan toiminnalle myöntää. Toiminnanharjoittaja vastaa riskistä, joka aiheutuu toiminnan aloittamisesta ilman lainvoimaista ympäristölupapäätöstä.

Toiminta sijoittuu Pelloksen osayleiskaava-alueelle, jossa on kaavamerkintä T/log (logistiikkakeskuksen sekä teollisuus- ja varastorakennusten korttelialue). Kaavamääräyksissä on edellytetty, että alueelle on laadittava asemakaava, jos alueella tapahtuu merkittävää lisärakentamista. Mikkelin kaupunginhallitus on kokouksessaan 13.2.2017 alustavasti hyväksynyt Ristiinan Pelloksen eteläisen teollisuusalueen asemakaavaehdotuksen ja pyytänyt ehdotuksesta lausunnot. Kaavatyön taustaselvitykseksi on laadittu kattavasti erilaisia luonto- ja ympäristöselvityksiä. Biohiililaitos sijoittuu asemakaavaehdotuksen T-alueelle (Teollisuus-, varasto- sekä logistiikkarakennusten ja -toimintojen alue. Alueelle saa sijoittaa myös biohiilipellettitehtaan ja sitä tukevia toimintoja). Kyseiselle sijoituspaikalle on yleiskaavan taustaselvitykseksi laadittu biohiilipellettitehtaan melumallinnus, jonka mukaan äänitason ohjearvot eivät lähimmillä häiriintyvillä vakituisen tai vapaa-ajan asumisen kohteilla ylity. Hakemuksen liitteenä olevaan asemakaavaehdotuksen karttaan on varattu ennalta arvioiden riittävät alueet hulevesien viivyttämiselle/ käsittelylle. Laitoksella sovellut työkäytännöt vaikuttavat pihavesien mukana kulkeutuvan kuormituksen syntyyn ja kulkeutumiseen. Koottaviin vesiin liittyvä erottelu, käsittely- ja seurantatarve tarkentuu vasta toiminnan jatkuttua riittävän kauan.

Hulevesien kokoamiseen ja  johtamiseen käytetyt rakenteet tulee suunnitella niin, että käsittelyä ennen ympäristöön johtamista vaativat jakeet voidaan erottaa alueella syntyvistä puhtaista vesistä. Pihavesien viemäröinti tulee varustaa näytteenottokaivoilla yms. rakenteilla, joista voidaan mitata hulevesivirtaama ja ottaa edustava näyte johdettavista vesistä. Toiminnanharjoittajan tulee seurata toiminnan käynnistyttyä hulevesien määrää ja laatua vuoden ajan ja esittää lupapäätöstä valvovan viranomaisen hyväksyttäväksi selvitys hulevesikuormituksesta sekä suunnitelma hulevesien käsittely- ja tarkkailutavaksi jatkossa. Selvitys tulee toimittaa tiedoksi kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.Tarkkailussa pitää mitata ainakin seuraavia kuormitustekijöitä: kokonaisfosfori, kokonaistyppi, biologinen hapenkulutus, kemiallinen hapenkulutus, pH, sameus, johtokyky, kiintoaine, suolistoperäiset enterokokit ja mineraaliöljyt.

Päätös

Hyväksyttiin. Raija Pöyry ja Anni Panula-Ontto-Suuronen eivät osallistuneet asian käsittelyyn.

Esteellisyys

  • Anni Panula-Ontto-Suuronen, Raija Pöyry

Tiedoksi

Itä-Suomen aluehallintoviraston kirjaamo (kirjaamo.ita@avi.fi)

Muutoksenhaku

Valmistelua tai täytäntöönpanoa koskevaan päätökseen ei saa hakea muutosta. Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 91 §.

Käsitellyt asiat