Mikkelin seudun ympäristölautakunta, kokous 6.5.2020

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 37 Toisen valvontaeläinlääkärin viran perustaminen

MliDno-2020-396

Aikaisempi käsittely

Valmistelija

Minna Leppänen, terveysvalvonnan johtaja, minna.leppanen@mikkeli.fi

Kuvaus

Eläinlääkintähuoltolain (765/2009) soveltamisalaan kuuluvasta valvonnasta säädetään eläinlääkintähuoltolain lisäksi elintarvikelaissa (23/2006), eläintautilaissa (441/2013), eläimistä saatavista sivutuotteista annetussa laissa (517/2015), eläinsuojelulaissa (247/1996), eläinten kuljetuksesta annetussa laissa (1429/2006), eläinten lääkitsemisestä annetussa laissa (387/2014) ja maatalouden tukien toimeenpanosta annetussa laissa (192/2013). (24.4.2015/519).

Eläinsuojelulain 36 §:n mukaan kunnaneläinlääkäri, kunnan terveydensuojeluvalvontaa hoitava viranhaltija ja poliisi valvovat eläinsuojelulain ja sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten sekä lopetusasetuksen noudattamista kunnan alueella. Eläinlääkintähuoltolain 15 §:n 2 momentin mukaisesti kunta voi hoitaa valtion tehtäväksi elintarvikelaissa tai sen nojalla säädetyn lihantarkastuksen ja siihen liittyvän valvonnan, jos kunta on tehnyt siitä Ruokaviraston (ennen Elintarviketurvallisuusviraston) kanssa sopimuksen. Tällä hetkellä Mikkelin seudun ympäristöpalveluilla on sopimus yhden teurastamon lihantarkastuksesta. Eläinlääkintähuoltolain 15 § 3 momentin mukaan kunnan on lisäksi huolehdittava muissa edellä mainituissa laeissa kunnaneläinlääkärille säädettyjen tai näiden lakien nojalla määrättyjen valvontatehtävien hoidon edellytysten järjestämisestä alueellisen suunnitelman ja valtakunnallisen ohjelman mukaisesti. Valtion kunnalta ostamiin valvontatehtäviin kuuluvat eläinsuojelulain mukaisen valvonnan lisäksi:

  • eläinten tarttuvien tautien valvonta
     
  • eläinten sisämarkkinakauppaan liittyvät tarkastukset
     
  • sivutuoteasetuksen määräämät tarkastukset.
     

Kunnalle maksetaan korvaus näiden valvontatehtävien hoidosta eläinlääkintähuoltolain 23 §:n ja eläinlääkintähuoltoasetuksen 3 §:n mukaisesti.

Mikkelin seudun ympäristöpalveluissa on tällä hetkellä yksi valvontaeläinlääkäri, jonka työtehtävät ovat pääosin valtion korvaamia tehtäviä. Lisäksi valvontaeläinlääkärin tehtäviin kuuluvat alkutuotannon (maitohygienia) tarkastukset, jotka ovat tarkastuskohteille maksullisia. Tällä hetkellä hänen työpanoksensa kohdistuu lähes täysin eläinsuojelulain mukaisiin valvontatehtäviin. Jo vuoden 2019 suunnitelman mukaisia alkutuotannon tarkastuksia (41) ei ole ehditty tehdä lainkaan. Tilanne tulee olemaan todennäköisesti sama vuoden 2020 suunnitelman mukaisten tarkastusten osalta ilman lisäresursseja. Valvontaeläinlääkärin työmäärä on kuitenkin niin suuri, että tarve on toiselle täysipäiväiselle valvontaeläinlääkärille, jonka työtehtävät koostuisivat myös valtion korvaamista tehtävistä. Valvontaeläinlääkärin työpanos menee tällä hetkellä täysin viranhaltijan puuttumisen aikana syntyneen ruuhkan ja akuuttien eläinsuojeluilmoitusten käsittelyyn, suunnitelman mukaisia tarkastuksia ei ehditä tehdä lainkaan. Alueella on Ilmoituksenvaraisen toiminnan tarkastettavia kohteita 21 (kenneleitä 6, talleja 13, eläinhoitoloita 2). Todennäköisesti määrä tulee kasvamaan, sillä osalla toimijoista lienee ilmoitus eläintenpitorekisteriin tekemättä. Tällä hetkellä avoinna on yli 30 epäilyyn perustuvaa tapausta, joista osa tulee olemaan hyvin työläitä (navetat, tallit, kissapopulaatiot). Aiempien kokemusten perusteella arvioimme, että pelkästään tämän hetken suman purkamiseen uusien tapausten ohella menisi n. vuosi, jos käytettävissä olisi 2 htv resurssi eli jo pelkästään näiden tapausten hoitamiseen kohtuullisessa ajassa tarvitaan huomattavasti lisäresursseja. On myös huomioitava, että uusia ilmoituksia ja tapauksia tulee jatkuvasti, mikä lisää työmäärää koko ajan. Valvontaeläinlääkäriresurssi ei riitä tällä hetkellä lainkaan muuhun valvontaan.

Lisäresursseilla pystytään purkamaan nykyinen työruuhka, hoitamaan kiireelliset eläinsuojelutapauksen mahdollisimman nopeasti, lyhentämään reagointiaikaa kaikkiin ilmoituksiin sekä toimittamaan päätökset ja raportit kahden viikon tavoiteajan kuluessa. Tämä lisää asiakkaiden oikeusturvaa. Nopea vaste erityisesti eläinsuojeluepäilyissä on tarpeen siksikin, että asianhoito vaikeutuu venyessään ja lisää sekä tarkastuskohteen henkistä ahdistusta ja myös valvontaeläinlääkärin stressiä työtehtävien hoidon viivästyessä.

Jos meillä on käytettävissä kaksi valvontaeläinlääkäriä, voidaan työtä tehdä myös parityöskentelynä. Työparin kanssa töiden jako tarkastuspäiviin ja toimistopäiviin on tehokkaampaa. Ajomatkoissa säästyy aikaa, kun yhtenä päivänä voidaan käydä useampi käynti. Työpari lisää merkittävästi työturvallisuutta, sillä monet tapaukset ja tarkastustilanteet ovat todellinen (fyysinen) riski valvonnan tekijälle. Parityöskentelyssä pöytäkirjojen ja itse tarkastuksen laatu paranee, mikä osaltaan myös lisää valvottavien ja valvojien oikeusturvaa. 2 htv resurssilla pystyttäisiin jatkossa myös panostamaan suunnitelmanmukaisiin tarkastuksiin, kun akuutit ilmoituksen saadaan hoidettua nopeammin niin että ne eivät pääse ruuhkautumaan.  Jatkossa on myös mahdollista, että valvontaeläinlääkäriresurssia voidaan hyödyntää myös muissa valvontatehtävissä kuten eläintauti- ja sivutuotevalvonnassa sekä lihantarkastuksessa kunnaneläinlääkärien lisäksi tai sijaisina.  Tämä helpottaisi työvuoro- ja lomasuunnittelua ja voisi vähentää sijaistarvetta. Tämän hetken työmäärällä ja resurssitilanteessa se ei ole mahdollista. Osa-aikainen (0.5 htv) valvontaeläinlääkäriresurssi ei ole riittävä helpottamaan tilannetta: Tällöin tarkastuksia voitaisiin tehdä jonkin verran enemmän ja nopeammalla aikataululla, mutta vastaavasti lisääntyneet kirjoitustyöt kasaantuisivat entistä enemmän yhdelle henkilölle ja viivästyisivät entisestään. Lisäksi viranhaltijan rekrytointi osa-aikaiseen virkaan voi olla hyvin haastavaa.

Selvityksemme mukaan valvontaeläinlääkärin tehtävät suhteutettuna asukasmäärään ovat lähialueen muissa ympäristöterveydenhuollon yksiköissä selkeästi paremmin resursoitu kuin Mikkelissä. Valvontaeläinlääkärin työ on hyvin kuormittavaa paitsi fyysisesti myös henkisesti jo pienemmilläkin työmäärillä kuin Mikkelin seudun ympäristöpalvelujen alueella. Siksi on tärkeää, että työkuorma pysyy kohtuullisena, jotta virassa nyt olevat henkilöt (valvontaeläinlääkäri ja muut eläinlääkärit) jaksavat myös pysyä virassa.

Päätösehdotus

Esittelijä

Minna Leppänen, terveysvalvonnan johtaja, minna.leppanen@mikkeli.fi

Mikkelin seudun ympäristölautakunta esittää Mikkelin kaupunginhallitukselle uuden valvontaeläinlääkärin viran perustamista.

Päätös

Lautakunta suhtautuu myönteisesti toisen valvontaeläinlääkärin viran perustamiseen aluehallintoviraston rahoituksella. Asia jätettiin pöydälle lisäselvityksiä varten ja päätös tehdään myöhemmin.

Valmistelija

  • Maria Tirkkonen, terveysvalvonnan johtaja, maria.tirkkonen@mikkeli.fi

Kuvaus

Mikkelin seudun ympäristölautakunta suhtautui myönteisesti toisen valvontaeläinlääkärin viran perustamiseen aluehallintoviraston rahoituksella kokouksessaan 19.2.2020. Asia jätettiin pöydälle lisäselvityksiä varten. Mikkelin seudun ympäristöpalvelut esittää seuraavat jatkoselvitykset tukemaan ehdotusta perustaa toinen valvontaeläinlääkärin virka:

  • Kokonaistyömäärä ja tehtävien hoitaminen kohtuullisessa ajassa vaatii lisäresursseja. Tämä on tärkeää myös valvonnan kohteena olevien oikeusturvan vuoksi.
  • Kahden valvontaeläinlääkärin parityöskentelynä tarkastukset pystytään hoitamaan tehokkaammin ja tarkastusten laatu nousee, mikä on merkittävää sekä valvottavien että valvojien oikeusturvan kannalta. Jo tarkastustilanteessa on tunnettava olennainen lainsäädäntö, eläimen normaalia käytöstä ja olemusta, eläimen fysiologisia tarpeita ja käyttäytymistarpeita, jotta voidaan kiinnittää huomiota relevantteihin asioihin ja arvioida asianmukaisesti eläinten hyvinvointia ja lain määräysten täyttymistä. Olennaisten asioiden huomioiminen tarkastuksen aikana on edellytys asiallisen ja oikeudenmukaisen päätöksen tekemiselle.
  • Kahden valvontaeläinlääkärin parityöskentelynä tarkastuksia ja päätöksiä on tekemässä kaksi toimivaltaista viranomaista, joilla molemmilla on vastuu päätöksistä toisin kuin, jos parina on joku muu (esim. terveystarkastaja, poliisi, vapaaehtoinen eläinsuojeluvalvoja). Kahden eläinlääkärin parityöskentelyssä tarkastuksia ja päätöksiä on tekemässä kaksi eläinsuojelulain ja sen nojalla annettavien säädösten tulkinnan asiantuntijaa.
  • Aluehallintovirasto ei korvaa muiden kuin valvontaeläinlääkärin tai kunnaneläinlääkärin työkustannuksia. Näin esimerkiksi terveystarkastajien valvontatyöhön käyttämä työaika jää kunnan kustannuksiksi. Lisäksi on huomattava, että nykyisillä tarkastajaresursseilla jo valtakunnallisten suunnitelmien mukainen terveydensuojelun ja elintarvikevalvonnan toteuttaminen on erittäin haasteellista.
  • Kahden eläinlääkärin parityönä tekemä valvonta parantaa sekä valvottavien että valvojien oikeusturvaa erityisesti haastavissa tapauksissa.
  • Kahden eläinlääkärin parityöskentely on myös merkittävä työhyvinvointi- ja jaksamistekijä erityisesti haastavissa ja merkittävissä tapauksissa, esimerkiksi jos päätös tarkoittaa valvottavan elinkeinon loppumista.
  • Parityöskentely yleisesti on myös työturvallisuustekijä.
  • Poliisi on tärkeä yhteistyökumppani, mutta on huomattava, että poliisin osaaminen painottuu nimenomaan lainkäyttöön ja oikeuslaitokseen (esim. pakkotoimenpiteiden toimeenpanoon).
  • Eläinsuojeluasioihin erikoistunut poliisi täydentäisi hyvin valvontaeläinlääkäreitä. Tällä hetkellä poliisiresurssit tarvittaessa tulevat hälytyskeskuksen kautta ja niiden saatavuus riippuu saman aikaisista muista hälytystehtävästä. Lisäresursseja eläinsuojelutyöhön keskittyvään poliisiin ei ole näköpiirissä valtakunnallisesti.
  • Vapaaehtoisia eläinsuojeluvalvojia hyödynnetään yhteistyötahoina ja mukana tarkastuksilla mahdollisimman paljon jo vähentämään yksin työskentelyn riskejä. On kuitenkin huomattava, että vapaaehtoisilla eläinsuojeluvalvojilla ei ole viranomaisoikeuksia.
  • Mikkelin tavoiteorganisaatiossa seudullisille ympäristöpalveluille esitettiin alun perin 0.7 htv vähennystä. Tästä 0.3 htv toteutui jo 2019 eläinlääkäriresurssin vähentymisen vuoksi. Lisäksi odotetavissa on 1 htv vähennys vuonna 2021 kohdistuen terveystarkastajaresurssiin (0.5 htv) ja eläinlääkäriresurssiin (0.5 htv). Tällöin kokonaisvähennys on jo 1.3 htv. Ympäristöpalveluissa on myös vapautumassa ympäristötarkastajan virka (1 htv), jonka täyttö on toteutumassa sisäisellä siirrolla siten, että siirtyvän henkilön vakanssia ei täytetä siinä yksikössä, josta henkilö siirtyy Ympäristöpalveluihin, jolloin kaupungin kokonaishenkilötyövuosimäärään kohdistuva vähennys on 2.3 htv. Toisen valvontaeläinlääkärin viran lisäyksestä huolimatta kokonaisvähennys on edelleen 1.3 htv eli koko kaupungin tavoiteorganisaation koko pysyy suunnitellussa.
  • Vähennykset henkilötyövuosissa kohdistuvat suoraan kaupungin omiin palkkakustannuksiin. Valvontaeläinlääkärin viran kustannukset kattaa Aluehallintovirasto.
  • Työtilanteen salliessa kahden valvontaeläinlääkärin resurssia pystyy tarvittaessa suuntamaan myös muihin valvonnan tehtäviin (eläintautivalvonta, laitosvalvonta), mikä tuo lisää joustavuutta resursointiin.

Päätösehdotus

Esittelijä

  • Maria Tirkkonen, terveysvalvonnan johtaja, maria.tirkkonen@mikkeli.fi

Mikkelin seudun ympäristölautakunta esittää, että Ympäristöpalveluihin perustetaan toinen kokoaikainen valvontaeläinlääkärin virka. Vaikka valvontaeläinlääkäri tekisi vähäisessä määrin myös muita kuin aluehallintoviraston täysmääräisesti korvaamia eläinsuojeluun ja eläintautien torjuntaan liittyviä virkatehtäviä, suurin osa palkattavan valvontaeläinlääkärin palkkakustannuksista saadaan joka tapauksessa valtiolta. Tämän perusteella päätös toisen valvontaeläinlääkärin viran perustamisesta on mahdollista tehdä irrallaan kaupungin henkilöstövähennystavoitteista. Ympäristöpalvelut on joka tapauksessa toteuttamassa alunperin asetettuja henkilöstövähennystavoitteita. 

Päätös

Hyväksyttiin.

Merkitään, että pöytäkirja tämän pykälän osalta tarkastettiin kokouksessa.

Tiedoksi

Kaupunginhallitus

Muutoksenhaku

Päätökseen, joka koskee valmistelua tai täytäntöönpanoa ei saa kuntalain (410/2015) 136 §:n perusteella hakea muutosta.