Mikkelin seudun ympäristölautakunta, kokous 6.5.2020

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 26 Tiedoksi

Valmistelija

  • Hanna Pasonen, ympäristöpäällikkö, Hanna.Pasonen@mikkeli.fi

Kuvaus

Mikkelin kaupungin ympäristötilinpäätös 2019

Ympäristötilinpäätös on tehty vuodesta 2005 alkaen osaksi kaupungin tilinpäätöstä. Ympäristötilinpäätös kattaa pääosin Mikkelin kaupunkiorganisaatiossa toimintayksiköitä koskevat ympäristötulot ja –menot sekä ympäristöinvestoinnit. Siihen on otettu Mikkelin vesiliikelaitoksen ympäristöön liittyvät lupaehdot ja toiminnan toteutumisen tarkkailu suhteessa lupaehtoihin.

Kaupungin yhteenlasketut ympäristötulot olivat 6,62 milj. €, joka on 5,9 prosenttia kaupungin kaikista toimintatuloista. Lähes kaikki tulot tulivat jätevesimaksuista (94 %). Muita tuloja tuli mm. viranomaistehtävien hoitamiseen liittyvistä lupa- ja valvontamaksuista (102 000 €).

Ympäristömenot olivat 10,46 milj. euroa, joka on 2,4 prosenttia kaupungin kaikista toimintakuluista. Suurimmat menoerät olivat viemärilaitoksen poistot (20,4 %) ja jäteveden puhdistus (22,1 %). Ympäristömenoihin lasketaan myös ympäristönsuojeluun liittyvät verot ja veroluonteiset maksut, joita ovat sähkövero ja polttoainevero. Muita kuluja olivat mm. ympäristönsuojelun viranomaistehtävien hoitoon liittyvät kulut (376 000 €), katujen pölyämisen ehkäisystä johtuvat kulut (95 000 €) sekä kunnan toiminnoista syntyvien jätteiden käsittelyyn ja liikenne- ym. alueiden puhtaanapitoon liittyvät kulut (363 000 €). Maaperän ja pohjaveden suojelu (378 000 €) pitää sisällään mm. puhdistustyöt, suunnittelun, tutkimukset sekä seurannan. Lopetettujen kaatopaikka-alueiden suotovesien ja ympäristön tarkkailuvelvoite kuuluu kaupungille osakassopimuksen mukaisesti (yhteensä noin 157 000 €).

Ympäristöinvestoinnit olivat 17,4 milj. euroa, joka oli 51,5 prosenttia kaupungin kaikista käyttöomaisuusinvestoinneista. Suurimmat investoinnit liittyivät uuteen jätevedenpuhdistamoon (14,48 milj. euroa), jäteveden puhdistamiseen ja viemäröintiin sekä melun torjuntaan (Juvantien meluaita 245 000€ ja VT 5 töiden yhteydessä rakennettavia melusuojauksia 445 900 €) ja vesiensuojelun edistämiseen (Pitkäjärven hulevesien biohiilisuodatusjärjestelmä 94 000 € ja Ristiinan vanhan kaatopaikan suotovesijärjestelmä 26 000 €).

Ympäristövastuu on aikaisemmista tapahtumista johtuva, ympäristöön liittyvä olemassa oleva velvoite, joka todennäköisesti tulee aiheuttamaan kuluja. Tällainen ympäristövastuuseen liittyvä vastainen kulu merkitään taseeseen joko pakollisena varauksena tai siirtovelkana. Vuoden 2019 ympäristövastuuvaraukset olivat yhteensä 76 000 €. Ne kohdistuivat Meijeripuistoon ja Mannerheimintielle.

Kuntien CO2 -raportit

Ympäristöpalvelut on tilannut kasvihuonekaasujen päästöraportin vuodesta 2018 (ennakkotieto 2019) kaikista Mikkelin seudun kunnista. Mikkelille raportti on tilattu vuosittain. Muille kunnille CO2 -raportit hankittiin kertatilauksena osana Mikkelin seudun kuntailmasto 2050 -hanketta. Ne löytyvät ympäristöpalveluiden sivuilta ja niitä voidaan laittaa myös kuntien sivuille. https://www.mikkeli.fi/sisalto/palvelut/ymparisto/ymparistonsuojelu/ympariston-tila-ja-seuranta

Suomen ympäristökeskus on koonnut ensimmäistä kertaa vastaavia tietoja kaikkien Suomen kuntien kasvihuonekaasujen päästöistä vuosilta 2005-2017. SYKE:n ja CO2-raporttien tiedot eivät ole täysin vertailukelpoisia keskenään. https://paastot.hiilineutraalisuomi.fi/

Kokonaisuutena seudun päästöt ovat pienentyneet merkittävästi vuodesta 2005. Eniten vaikuttaa fossiilisten polttoaineiden käytön vähentäminen. Seudun päästöistä yli puolet tulee Mikkelistä. Mikkeli on päästöjen vähentämisessä valtakunnallista kärkeä vuosien 2005 ja 2017 välisessä kehityksessä. Seudun päästöt nousivat hieman 2018 ja ennakkotietojen perusteella laskivat hieman 2019.

Ympäryskunnissa tilanne on kirjavampi, johtuen mm. elinkeinorakenteesta ja kaukolämmön polttoaineista. Seudun erityispiirteenä on suuri vapaa-ajan asutuksen määrä. Tämä näkyy sekä kuntien valtakunnallisessa vertailussa että kuntien vertailussa alueen sisällä. Ääriesimerkki alueellisesti ja valtakunnallisesti on Puumala, jossa on 2200 asukasta ja noin 3500 vapaa-ajan asuntoa. Asukaskohtaisissa luvuissa mökkiläisten kunnan alueella aiheuttamat päästöt esim. liikenteessä ja rakennusten lämmityksessä lasketaan vakituisten asukkaiden nimiin.

Ilmastonmuutokseen vaikuttavat päästöjen kanssa yhtä lailla hiilen nielut. Niitä käsitellään CO2 - raporteissa muusta laskennasta erillään kohdassa “maankäyttö”. Siinä verrataan muista kohdista poiketen vuosia 2010 ja 2016. Luvuista puuttuvat esim. metsämaan hiilivirrat ja nielun kokonaisuutta hallitsee hakkuissa poistetun puun määrä. Seudun metsät ovat verraten voimakkaassa talouskäytössä, mutta myös potentiaalisesti vahva hiilinielu. Alan suhdanteista ja alueellisesta vaihtelusta johtuen yksittäisen kunnan tilanne heittelee voimakkaasti ja välillä metsät nielemisen sijaan päästävät hiiltä. Yksittäisen vuoden ja kunnan sijaan hakkuiden merkitystä olisi parempi tarkastella seudullisesti ja useamman vuoden liukuvalla keskiarvolla. Kokonaismerkityksen takia metsiä ei kannata unohtaa. Merkitystä kuvaa se, että vuonna 2010 Juvan puusto nieli yli kaksinkertaisesti koko seudun päästöt, mutta nielu puuttui lähes kokonaan vuonna 2016. Yleisesti ottaen hakkuut kasvaneet vuoden 2016 jälkeen.

Kuntien ilmasto-ohjelmaan liittyvää tilannekuvaa käsitellään näiden aineistojen pohjalta kuntakohtaisissa tapaamisissa. Pääosin tapaamiset järjestetään touko-kesäkuussa 2020. Tapaamiset on tarkoitettu kaikille sidosryhmille.

Lisätietoja ilmastokoordinaattori Harri Hakala, harri.hakala@mikkeli.fi, puh. 044 794 3275

Päätösehdotus

Esittelijä

  • Maria Tirkkonen, terveysvalvonnan johtaja, maria.tirkkonen@mikkeli.fi

Merkitään tiedoksi.

Päätös

Merkittiin tiedoksi.


Muutoksenhaku

Päätökseen, joka koskee valmistelua tai täytäntöönpanoa ei saa kuntalain (410/2015) 136 §:n perusteella hakea muutosta.