Mikkelin seudun ympäristölautakunta, kokous 3.11.2016

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 88 Tiedoksi

Kuvaus

Lausunto Etelä-Savon 2. vaihemaakuntakaavasta


Etelä-Savon maakuntaliitto on asettanut Etelä-Savon 2. vaihemaakuntakaavaehdotuksen maankäyttö- ja rakennuslain 65 §:n mukaisesti julkisesti nähtäville 28.9.- 28.10.2016 väliseksi ajaksi. Ennen julkista nähtävillä oloa kaavan valmisteluun on liittynyt luonnosvaiheen lausuntokierros ja maankäyttö- ja rakennuslain 66 §:n mukainen viranomaisneuvottelu, joka on käyty Etelä-Savon ely-keskuksen, eri ministeriöiden edustajien ja kaavan vaikutusalueen kuntien kanssa. Ehdotusvaiheessa lausunnot pyydettiin maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti kunnilta ja ely-keskukselta mutta ei erikseen kuntien ympäristö- tai terveydensuojeluviranomaiselta. Koska kyseessä on luonnonvarojen käytön ohjaamiseen tähtäävä vaihemaakuntakaava, jolla pyritään ratkaisemaan pitkälle tulevaisuuteen esimerkiksi kiviaineksen hyödyntämisen ja turvetuotannon sijoittumista maakunnassa, antaa Mikkelin seudun ympäristöpalvelut Mikkelin, Hirvensalmen, Mäntyharjun, Pertunmaan ja Kangasniemen ympäristön- ja terveydensuojeluviranomaisen edustajana vaihemaakuntakaavasta viranhaltijalausunnon, joka viedään tiedoksi seuraavaan lautakunnan kokoukseen (seuraava lautakunnan kokous on kaavan nähtävillä oloajan jälkeen 3.11.). Lautakunnalle varataan tilaisuus täsmentää viranhaltijalausuntoa.

Mikkelin seudun ympäristölautakunta on antanut Etelä-Savon 2. vaihemaakuntakaavasta luonnosvaiheessa lausunnon (Mikkelin seudun ympäristölautakunta 3.3.2016 § 23), jossa todettiin, että kaavaan tehdyt uudet päivitykset ovat tarpeellisia ja tausta-aineistot perusteellisesti laadittuja. Uusien virkistysaluevarausten merkitsemistä maakuntakaavaan pidettiin hyvänä, ja todettiin, että käytössä olevien virkistysalueiden ja muun maankäytön väliin on syytä varata riittävä suojavyöhyke, jotta esim. metsänkäsittelyllä tai ulkoilualueen kanssa ristiriitaisella maankäytöllä ei vaaranneta ulkoilu- ja virkistysalueiden arvoa. Ympäristölautakunta piti myös hyvänä, että sellaisten vesistöjen valuma-alueille, joilla on huomattavaa virkistyskäyttöarvoa ja joiden vedenlaadun kehityksestä on kuntalaisten ja vapaa-ajanasukkaiden taholta tunnettu ennestään suurta huolta (Puula, Kyyvesi), ei maakuntakaavassa ollut osoitettu aluevarauksia potentiaalisille turvetuotantoalueille. Luonnosvaiheen jälkeen vaihemaakuntakaavaan on tehty täsmennyksiä ja lisäyksiä saatujen lausuntojen ja palautteen perusteella. Kiviaineshuollon osalta vaihemaakuntakaavaan on lisätty Suomenniemen alueella Sora ja Betoni Suutarisen käytössä olevat maa-ainesalueet ja Mikkelissä vaihemaakuntakaavaan on lisätty 3 uutta turvetuotantoon soveltuvaa aluetta turvetuotannon reservialueeksi merkinnällä tu1. Lisäksi virkistysalueisiin ja luonnonsuojelualueisiin on tehty täsmennyksiä saatujen palautteiden perusteella. Muiden Mikkelin seudun ympäristöpalveluiden toimialueeseen kuuluvien kuntien osalta kaavaan ei ole tullut maa-aines- tai turvetuotantoalueiden osalta muutoksia luonnosvaiheen jälkeen.
   
Mikkelin osalta kaavaan on lisätty luonnosvaiheen jälkeen kolme turvetuotannon reservialuetta, jotka ovat Aveasuo-Itäsuo, Emostensuo ja Kivikankaanalussuo. Aveasuo-Itävuo ja Emostensuo laskevat Kyyveden keskusaltaaseen ja Kivenkankaanalussuo Kangasjärveen. Vaihemaakuntakaavan taustaselvityksiin on liitetty Suomen ympäristökeskukselta tilattu VEMALA-mallinnuksella toteutettu vaikutustenarvio, jossa on pyritty arvioimaan, millaisia vaikutuksia uusilla turvetuotantoalueilla olisi vastaanottavan vesistön vedenlaatuun. Lisäksi taustaselvityksiin on liitetty kuvaus potentiaalisten turvetuotantoalueiden valintakriteereistä ja selvitys soiden luonnontilaisuudesta ja luonnonarvoista. Lisäksi kunkin vesistön valuma-alueelle on laadittu arvio siitä, onko alueella mahdollista ottaa käyttöön uusia turvetuotantoalueita ottaen huomioon vesistön tämän hetkinen ekologisen tila ja vesienhoitotavoitteet.
 
Vaihemaakuntakaavan taustaselvityksissä on arvioitu, että Kangasjärven valuma-alueelle ei tulisi avata uusia alueita ennen kuin vanhoja alueita poistuu käytöstä. Emostensuon ja Aveasuon osalta on arvioitu, että Kyyveden valuma-alueelle ei tulisi osoittaa Aveasuon-Itäsuon lisäksi uutta turvetuotantoa mutta mikäli Aveasuo-Itäsuo ei toteudu, voidaan käyttöön ottaa joku toinen Kyyveden keskusaltaaseen laskeva turvesuo.  Ely-keskus on Suomen ympäristökeskuksen laatiman VEMALA-mallinnuksen perusteella arvioinut, että Kyyveden keskusaltaaseen laskevat Emostensuo ja Aveasuo-Itäsuo eivät aiheuta riskiä Kyyveden vedenlaadulle tai ekologisen tilan heikkenemiselle. Kivikankaanalussuon osalta on arvioitu, että Kivikankaanalussuon käyttöönotto voi aiheuttaa riskin Kangasjärven ekologisen tilan heikkenemiselle. 

Mikkelin seudun ympäristöpalvelujen lausunto:

Mikkelin seudun ympäristölautakunta on 15.6.2016 antanut lausunnon Emostensuon turvetuotannolle haetusta ympäristölupahakemuksesta. Antamastaan lausunnossa ympäristölautakunta on katsonut, että lupaa ei tule myöntää mm. sen perusteella että, kuormituksen vastaanottava Kyyveden osa ei kestä vesistöön johdettavaa lisäkuormitusta, kun huomioidaan myös alueelle kulkeutuvan hajakuormituksen määrän kasvu. Ympäristölupaa oli haettu myös Emostensuon luonnontilaiselle osalle.  
Kivikankaanalussuon osalta Ympäristöpalvelut on aiemmassa vaihemaakuntakaavan valmisteluun liittyvässä viranhaltijalausunnossa katsonut, että Kivikankaanalussuota ei tulisi varata turvetuotantoon mm. sillä perusteella, että Kangasjärvi on jo ennestään vesistön kantokykyyn nähden kuormitettu. Suomen ympäristökeskuksen vaihemaakuntakaavan laatimista varten tekemässä tarkempiin ajantasaisiin kuormitustietoihin perustuvassa taustaselvityksessä on päädytty pitkälti samansuuntaiseen arvioon ja selvityksessä on katsottu, että Kangasjärveen ei voida johtaa lisäkuormitusta ilman riskiä vesistön ekologisen tilan heikkenemisestä. Ympäristöpalvelut ei puolla Kivikankaanalussuon lisäämistä aluevarauksena  turvetuotantoon soveltuviin reservialueisiin.

Sekä Emostensuon että Kivikankaanalussuon turvemuodostumiin liittyy alueita, jotka ovat luonnontilaisia (Emostensuolla 26 ha:n luonnontilainen alue ja Kivikankaanalussuolla avosuo-osuus). Soiden luonnontilaiset osat tulee jättää turvetuotantoaluevarausten ulkopuolelle.

Maakuntakaava on vaikutusten ohjailussa varsin yleispiirteinen alueidenkäytön suunnittelun väline. Turvetuotantoon varattavien alueiden kokonaiskuormitustarkastelussa tulisi ottaa huomioon myös turvetuotannosta poistuvien alueiden jälkikäyttö. Viime aikoina lopetetuista turvetuotantoalueista huomattava osa on päätynyt viljelykäyttöön. Esim. Kangasjärven valuma-alueella (Isojoen Sahijoen valuma-alue) on olemassa riski, että soiden jälkikäyttö lisää  varattavan turvetuotantoalan lisäksi ennakoimattomalla tavalla  hajakuormitusluonteisesti ravinteiden ja orgaanisen aineksen  pysyvää kuormaa niin, että kehitys voi johtaa ennakoimattomaan vesistön ekologisen tilan heikkenemiseen.  

Päätösehdotus

Esittelijä

  • Maria Närhinen, ympäristöpalvelujen johtaja, Maria.Narhinen@mikkeli.fi

Merkitään tiedoksi.

Päätös

Hyväksyttiin.