Mikkelin seudun ympäristölautakunta, kokous 30.1.2019

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 5 Tiedoksi

Valmistelija

  • Heikki Tanskanen, ympäristösuunnittelija, heikki.tanskanen@mikkeli.fi

Kuvaus

Tiedoksi yhteenvetoja vesistötarkkailuista

Yhteenveto Mikkelin alapuolisen Saimaan vesistötarkkailusta 

Eurofins Oy on tarkkaillut vuonna 2017 Mikkelin vesilaitoksen toimeksiannosta Mikkelin alapuolisen Saimaan vedenlaatua välillä Satamanlahti- Louhivesi. Tarkkailu liittyy Mikkelin Kenkäveronniemen puhdistamon  ympäristölupaan kirjattuun tarkkailuvelvoitteeseen. Tarkkailu toteutettiin Etelä-Savon ELY-keskuksen hyväksymän, Ramboll Oy:n (5.5.2015) laatiman tarkkailuohjelman mukaisesti. Vuonna 2017  tarkkailu kattoi kuormitus-, vedenlaatu-, kasviplankton- ja pohjaeläintutkimukset sekä vesistön tilan luokittelun.

Vuoden 2010 jälkeen Kenkäveronniemen kuormitus on ollut pääosin hienoisessa laskusuunnassa ja vuonna 2017 Kenkäveron laitos täytti selvästi ympäristöluvassa toiminnalle asetetut lupaehdot. Kenkäveronniemen laitos vastaa tällä hetkellä noin 1/3 osuudesta Pappilanselän – Launialanselän vesialueelle tulevasta fosforikuormituksesta. Kenkäveronniemen kuormitus vastaa noin 1200 -1500 tyypillisesti jätevetensä käsittelevän  haja-asutuskiinteistön (vakituinen asutus) vuosikuormaa. Kenkäveronniemen laitoksella käsitellään tällä hetkellä noin 55 000 asukaan talousjätevedet.

Reitin pintavedet ovat reheviä Kyyhkylänselälle asti. Rehevyys ilmenee korkeahkoina pintaveden ravinnepitoisuuksina ja klorofylli a –arvoina ja alusveden kerrostuneisuuskausina havaittavina alentuneina hapen kyllästysasteina. Viimeisen vuosikymmenen kuluessa rehevyystaso on ollut hienoisessa laskusuunnassa. Kehitys voidaan havaita sekä yksittäisten vedenlaatumuuttujien arvojen kehityksenä raportin aikasarjoissa, että raportissa käytetyn vedenlaatua kuvaavan indeksiarvon kehityksenä. Kuormitusmuutosten ohella tilanteeseen on voinut vaikuttaa mm. toteutetut vesistön hoitotoimet (pääsoin roskakalan poistokalastus).

Huomionarvoista on, että vuoden 2017 tarkkailusta on jätetty pois Visulahden ja Mustaselän näytepisteet. Tarkkailuohjelmaa muutettiin koska aikaisemmissa tarkkailuissa on varmistunut,  että Kenkäveronniemen laitoksen ympäristöön johtamaa kuormitusta ei kulkeudu virtausten yms. seikkojen seurauksena näille alueille. Tällä hetkellä näitä asemia tarkkaillaan Mikkelin seudun ympäristöpalvelujen seurantaohjelmassa. Visulahti-Mustaselkä alueelle sijoittuvat Mikkelin alapuolisen Saimaan vesialueista vedenlaadultaan heikoimpiin kuuluvat alueet.  Aluetta kuormittavat toiminnot ovat käytännössä puhtaita hajakuormituslähteitä (maatalous, metsätalous, haja-asutus, hulevedet, vesistöön suoraan ilmakulkeutuva kuormitus), joiden osalta kuormituskehitys on edelleen kasvava.

Yhteenveto Mikkelin (Ristiinan) Yöveden veden laadun tarkkailusta ja veden laadun kehityksestä vuosina 1990-2017

Vesistötarkkailun toteutti Saimaan Vesi- ja ympäristötutkimus Oy Mikkelin vesilaitoksen toimeksiannosta. Tarkkailu on tehty  UPM Plywood ja Mikkelin vesilaitoksen Ristiinan puhdistamon vaikutusten yhteystarkkailuna.  Tarkkailu suoritettiin  Ramboll Oy:n 16.12.2015 laatiman yhteistarkkailuohjelman (Ristiinan jätevedenpuhdistamo ja UPM Plywood Oy, Pelloksen vaneritehtaat, vaikutustarkkailuohjelma 2016-) mukaisesti. Tarkkailu kohdistui  Pökkäänlahden ja Savisalon itäpuolella olevan Suursalmen väliselle alueelle. Tarkkaillulla alueella vesistö on humusleimaista ja rehevyystasoltaan karun keskituottoisen välillä.

Tarkkailuista laitoksista Ristiinan jätevedenpuhdistamo ei  täyttänyt toisella tarkkailujaksolla kokonaisfosforin puhdistustehon (%) puhdistusvaatimusta. Laitoksen toimintaa häiritsee mm. huonokuntoisesta viemäröinnistä  johtuva valuntajaksoilla esiintyvä vuotovesien suuri määrä. Pelloksen tehtaan osalta poikkeamia lupavaatimuksesta oli kemiallisen hapenkulutuksen ja kokonaisfosforin osalta. Laitokset muodostavat tarkkaillulle vesialueelle johdettavasta kuormituksesta suhteellisen pienen osuuden ja vaikutuksia havaittiin lähinnä purkupisteen välittämässä läheisyydessä.

Pääsääntöisesti koko tarkkailujaksolla (1990-2017)  veden laatu Pökkäänlahdella on rehevyystekijöiden osalta pysynyt melko vakaana. Poikkeuksena mitatut klorofylli a-pitoisuudet ovat olleet lievässä  nousussa. Muilla tarkkailupisteillä veden laatu on pysynyt tarkkailujakson pääosin vakaana rehevyystekijöiden osalta. Kaikilla tarkkailupisteillä  on havaittavissa veden värin kasvu ja sameuden lisääntyminen. Näistä varsinkin vesien tummuminen on koko napapiirin eteläpuolella havaittavissa oleva yleistrendi.

Yhteenveto Mikkelin vesilaitoksen Anttolan jätevedenpuhdistamon purkuvesistön tarkkailusta

Eurofins Nab Labs Oy on tarkkaillut Mikkelin vesilaitoksen toimeksiannosta Anttolan jätevedenpuhdistamonpurkuvesistön, Luonterin Harvionselän, veden laatua vuonna 2017. Harvionselän velvoitetarkkailu perustuu Etelä-Savon ympäristökeskuksen 11.3.2005 antamaan ympäristölupapäätökseen nro ESA-2004-Y-111–121 sekä Itä-Suomen aluehallintoviraston 31.12.2015 antamaan lupamääräysten tarkistamista koskevaan päätökseen (nro 96/2015/1). Tarkkailtu alue sijoittui Harvion Kirkkolahden ja Harvion Lehtisensaaren väliselle alueelle.

Vuositasolla  Anttolan jätevedenpuhdistamon kuormitus (kokonais P noin  60-80 kg/a) vastaa noin 50 -70 tyypillisesti jätevetensä käsittelevän haja-asutuskiinteistön (vakituinen asuminen) aiheuttamaa  jätevesien kuormitusta. Puhdistamon kuormitusvaikutus voitiin todeta lähinnä purkupisteen välittömässä läheisyydessä olevilla kahdella tarkkailupisteellä alusveden kohonneina suolistobakteerien arvoina. Harvion tarkkailtu alue  on  tuotantotasoltaan karua ja yleiseltä veden käyttökelposuudeltaan hyvää tai erinomaista vesialuetta.

Päätösehdotus

Esittelijä

  • Maria Närhinen, ympäristöpalvelujen johtaja, Maria.Narhinen@mikkeli.fi

Merkitään tiedoksi.

Päätös

Merkittiin.


Muutoksenhaku

Valmistelua tai täytäntöönpanoa koskevaan päätökseen ei saa hakea muutosta. Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §.