Mikkelin seudun ympäristölautakunta, kokous 27.1.2016

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 4 Tiedoksi

Kuvaus

Korkeimman hallinto-oikeuden 21.12.2015 antama päätös (taltionumero 3784, diaarinumerot 2627/1/14, 2645/1/14) kallionlouhintaa ja kivenmurskausta koskevassa ympäristölupa-asiassa.

Mikkelin kaupungin ympäristölautakunta myönsi 27.9.2012 § 108 Suomen Kivisora Oy:lle ympäristöluvan kallionlouhinnalle ja kivenmurskaukselle sekä puhtaiden ylijäämämaiden paikalle tuonnille ja käytölle maaston muotoiluun Mikkelin kaupungin Kääriälän kylään tilalle Hulkonpalsta 1:14. Vaasan hallinto-oikeus antoi asukkaiden tekemästä valituksesta päätöksensä 1.7.2014 nro 14/0249/1. Se muutti kahta lupamääräystä ja hylkäsi valitukset. Korkein hallinto-oikeus hylkäsi asukkaiden tekemät valitukset. Vaasan hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta ei muutettu.

 

Ympäristösuojelulain (527/2014) 136 §:n mukainen päätös maaperän puhdistamiseksi tehdystä ilmoituksesta, ESAELY/1263/2015, 16.12.2015.

Päätös on annettu Mikalo Oy:lle. Puhdistettava alue on osoitteessa Juvantie 32-38. Maaperän kunnostus tehdään massanvaihtona  ja tontilla olevat purkujätteet esitetään poistettavaksi. Massanvaihto koskee alueita, joissa on todettu mm. öljyjakeita ja sinkkiä.

 

Kaupunkiympäristö-yksikön ilmoitus Iso-Vuolinko-Alainen pohjapatoon liittyvistä vedinpinnan korkeusmittauksista vuonna 2015

Kaupunkiympäristö -yksikkö on toimittanut kunnan ympäristöviranomaiselle tiedoksi vuonna 2015 Iso-Vuolingosta tehdyt vedenpinnan korkeusmittaukset. Tarkkailu liittyy vuonna 2012 Iso-Vuolingon ja Alainen lammen välille rakennettuun pohjapatoon, jonka vesitalousluvan (ISAVI /66/04.09/2011) määräyksiin tarkkailu perustuu. Tarkkailua on jatkettava 5 vuotta padon rakentamisen jälkeen.

Padon pohjakynnys on korkeudessa N60 + 98,37 ja patouomaa laajentava tulvakynnys korkeudessa N60 + 98,60. Vuosina 2013, 2014 ja 2015 toteutettujen seurantojen perusteella vedenkorkeus Iso-Vuolingossa laskee kevätylivaluman jälkeen nopeasti kesäkuun puoliväliin mennessä padon muodostaman kynnyskorkeuden tuntumaan. Uimakaudella vedenpinnan vaihtelu on vähäistä.

Uoma, johon pato rakennettiin, on 1930-luvulla kaivettu Iso-Vuolinko järven kuivattamiseksi tehty keinotekoinen uoma. Vuolinko- järvien vedenkorkeuteen liittyvä oikeustila on ollut 1930-luvun hankkeesta asti jossain määrin epäselvä ja viranomaiset ovat joutuneet selvittelemään asiantilaa. Vesitalousluvalla ratkaistulla kiinteäkynnyksisellä padolla saatiin selkeytettyä tilannetta merkittävästi.

Myös patohankkeen toteuttamisen jälkeen osa Vuolinko järvien rannan asukkaista on ilmaissut tyytymättömyyttään. Oikeustilan selventämisen ja vakiinnuttamisen ohella padolla pyrittiin ohjaamaan alueen virtauksia niin, että alimpien vedenkorkeuksien vallitessa osa Iso-Vuolingoista purkautuvasta vedestä osa ohjautuisi Alaiseen Pien-Vuolinkojärven kautta. Tähän liittyen vuosina 2014 ja 2015 on tehty virtaamamittauksia Iso-Vuolingon purku-uomista. Alustavien tulosten perusteella padolla on saavutettu ainakin osittain toivottu virtaamien ohjausvaikutus.  Mittausten tuloksista raportoidaan tarkemmin kesällä 2016.

 

Vuolinko järvien hoitoyhdistyksen 21.11.2015 tekemä päätös lopettaa toimintansa

Ison ja Pienen Vuolingon  sekä  Alainen-järven vesialueet ovat usean eri osakaskunnan omistuksessa ja vesialueen omistajat eivät ole toimineet alueella viime vuosina kovin aktiivisesti vesien hoidossa. Varsinkin Pieni Vuolinko järvellä on ajoittain havaittu merkkejä lisääntyneestä rehevyystasosta ja alueen rannanomistajat ovat olleet kiinnostuneita vesistöjen hoitamisesta. Vuonna 2006 perustettiin Vuolinkojärvien hoitoyhdistys alueen vesistöjen hoitotoimien suunnittelemiseksi ja järjestämiseksi. Yhdistys on rahoittanut toimintaansa jäsenmaksuilla ja mm. Mikkelin kaupungin myöntämillä avustuksilla. Mikkelin seudun ympäristöpalvelut on osallistunut yhdistyksen toimintaan yhteisöjäsenenä.  Toiminnan aikana Vuolinko järville on laadittu vuonna 2008 kuormitusselvitys ja hoito-ohjelma. Yhdistys on toimintansa aikana mm. järjestänyt talkoita järvialtaiden välisten uomien kulkukelpoisina pitämiseksi.

Vuolinko järvillä konkretisoituvat lähes kaikki keskeisimmät suomalaiseen vesien omistukseen ja hoitoon liittyvät haasteet. Tärkeimmät ja varsinkin kustannustehokkaimmat vesien hoidon päätökset tehdään vesialueen omistajakiinteistöjen omina päätöksinä vesistöjen valuma-alueilla. Monessa tapauksessa vesialueen omistajien oikeudellinen valtaosa (maa- ja metsätalouskäytössä olevat kantakiinteistöjen omistajat) eivät ole erityisen kiinnostuneita vesialueidensa hyödyntämisestä ja hoidosta. Sen sijaan omistajakunnan yhteisaluelaissa (758/1989) tarkoitetulla manttaaliosuuksiin perustuvalla äänivallalla mitattu suurilukuinen vähemmistö (rantakiinteistöjen omistajat) on yleensä hyvinkin kiinnostunut vesin hoidosta ja vesialueen käyttömahdollisuuksien parantamisesta. Kun vesialueiden omistus on yleensä vielä pirstoutunut pieniin vesitiluksiin, joilla ei ole aktiivista omistajakunnan toimintaa, niin lopputulos on, että omistajat eivät monin paikoin hoida vesi-omaisuuttaan. Käytännön hoitotyössä halu ja päätösvalta eivät kohtaa.

Vuolinko -järvillä yhdistys perustettiin hoidon suunnittelemiseksi ja järjestämiseksi juuri tällaisessa tilanteessa. Yhdistys toimi aikansa ja kokosi asiasta kiinnostuneet yhteisen asian äärelle ja toimi keskustelun ylläpitäjänä. Vuolinkojärvien osalta konkreettisia suunnitelmia ja hankkeitakin saatiin aikaiseksi. Toinen myönteinen kehityskulku on, että järvien osakaskuntien määrä on supistunut kahteen. Nyt yhdistys on päättänyt lopettaa toimintansa ja jatkaa toimintaa kiinteistönomistajina alueilla toimivissa osakaskunnissa. Vuolinko –järvien tapaisella latvavedellä vesien hoidon ja virkistyskäytön kannalta ihanteellisin vesialueen omistuspohja olisi järvien valuma-alueen kokoinen oma osakaskunta tai  kuuluminen yhteen aktiiviseen lähiseudun osakaskuntaan. Nykyinenkin omistustilanenne on lähtötilanteeseen nähden merkittävästi parempi. Kaiken kaikkiaan on syytä luottaa, että vesiensuojelutyö Vuolinko -järvillä jatkuu tulevaisuudessakin kohentunein edellytyksin ja uusin muodoin.

Päätösehdotus

Esittelijä

  • Arja Holopainen, terveysvalvonnan johtaja

Merkitään tiedoksi.

Päätös

Merkitään tiedoksi.