Mikkelin seudun ympäristölautakunta, kokous 25.9.2019

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 66 Tiedoksi (lisäpykälä)

Valmistelija

  • Heikki Tanskanen, ympäristösuunnittelija, heikki.tanskanen@mikkeli.fi

Kuvaus

Itä-Suomen hallinto-oikeuden 5.6.2019 antama päätös 01249/18/5404 Mikkelin seudun ympäristölautakunnan 4.5.2018 antamasta maa-ainesten ottoa koskevasta päätöksestä

Mikkelin ympäristölautakunta on myöntänyt kokouksessaan 26.4.2018 Mäntyharjussa sijaitsevalle tilalle Kieppi maa-ainesluvan, josta on valitettu. Samalle hankkeelle myönnetty ympäristölupa on tullut kumotuksi Vaasan hallinto-oikeuden päätöksellä 18.10.2018. Maa-aineslupaa koskevan valituksen osalta Itä-Suomen hallinto-oikeus arvioi, että asiassa esitetyn (melu)selvityksen ja asutuksen etäisyyden ja alueen olosuhteiden perusteella jää epäselväksi, onko hakemuksessa tarkoitettu toiminta järjestetty siten, ettei ottamistoiminnasta aiheudu maa-aineslain 3 §:n 4 momentissa tarkoitettua haittaa tai vaaraa asutukselle, joka estäisi maa-ainesluvan myöntämisen. Tämän johdosta Itä-Suomen hallinto-oikeus kumoaa valituksenalaisen päätöksen maa-aineslain 3 §:n 4 momentin vastaisena.  
 

Pintavesien ekologisen tilan luokitus on päivitetty

Vesienhoidon kolmas ohjelmakausi käynnistyy 2022 ja tähän liittyvä vesienhoidon suunnittelu on käynnistynyt  vuonna 2018. Tähän liittyen alustava vesimuodostumakohtainen vesien ekologista laatuluokkaa koskeva luonnos julkaistiin 12.9.2019. Tämä kolmas luokitus on ensimmäinen, jossa on käytetty suhteellisen kattavasti myös vesistöjen biologisia luokitustekijöitä.  
Vesienhoidon toisen suunnittelukauden luokituksessa Mikkelin vesimuodostumista (135 kpl) 13 oli hyvää heikommassa ekologisessa tilassa. Yleisesti Etelä-Savon osalta voidaan todeta, että  ekologisen tilan osalta keskimääräinen laatuarvo on hienoisesti parantunut.  Osaltaan kyse on ollut luokituksessa käytettävän vesimuodostumajaotuksen tarkentumisesta ja varsinkin biologisiin luokitustekijöihin liittyvän tiedon lisääntymisestä.

Ekologisessa luokissa tapahtuva tilan muutos on hidas prosessi. Koska itse luokkajakaumassa  tapahtuva  muutos voidaan havaita käytännössä vasta ympäristön tilan muututtua, on Mikkelin kaupunkistrategian kestävän kehityksen ohjelmassa päädytty seuraamaan niiden painetekijöiden kehitystä,  jotka ennustavat ekologisen tilan mahdollista muuttumista. Käytännössä seurattavina muuttujina ovat vesitöihin kulkeutuvaan ulkoiseen kuormitukseen vaikuttavat kuormituslajit (pistekuormitus, metsätalouden kuormitus, maatalouden kuormitus, haja-asutuksen kuormitus) niillä vesistöalueilla, joihin joudutaan kohdistamaan vesienhoidon erityisiä toimenpiteitä. Seurantavesistöiksi on valittu kolme vesistöaluetta, joiden alueella ainakin osa vesimuodostumista on hyvää ekologista tilaa heikommassa luokassa (Mikkelin alapuolinen Saimaa Mikkelistä Juurisalmeen asti, Otavan Kotalahti ja Kyyvesi). Uusimmassa vielä epävirallisessa luokituksessa näiden kolmen kohdealueen vesitöistä vesien ekologinen tila on parantunut hyväksi Otavan Kotalahdella. Muilla kahdella tarkastelualueella on alustavan luokituksen perusteella edelleen  ekologiselta tilaltaan hyvää heikommassa kunnossa olevia vesimuodostumia: Mikkelin alapuolinen Saimaa, Kyyveden Hirviselkä ja Suovunselkä, Lisko ja Pankalampi. 

Käytännössä hajakuormitusta ei voida mitata eri kuormituslajien osalta tarkasti ja kehitystä voidaankin arvioida vain tukeutuen suhteellisen karkeisiin mallilaskelmiin. Kehityskulun arvioimisessa on kyse lähinnä muutoksen suunnasta ja mittakaavasta tehtävistä arvioista. Seuraavassa esitetään katsaus näiden alueiden painetekijöiden kehityksestä vuosina 2004-2019 niiltä osin, kun kehitys liittyy kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen valvontavastuun piiriin kuuluvaan hallinnonalaan (haja-asutuksen jätevesisäännösten ympäristönsuojelulain nojalla suoritettava valvonta, jätevesijärjestelmien käyttöä koskeva jätelain nojalla suoritettava valvonta, vesihuoltolain valvonta).

Pääosa Mikkelin kaupungin edistämästä haja-asutusalueiden vesihuoltorakentamisesta on kohdistunut näiden vesistöjen valuma-alueille. Vuoden 2004 jälkeen on kytketty Mikkelin alapuolisen Saimaan, Kyyveden ja Kotalahden valuma-alueilla noin 1000  kiinteistöä vesiosuuskuntien viemäriverkkoihin. Yksittäisen vakituisesti asutun haja-asutuskiinteistön kytkeminen viemäriverkkoon arvioidaan vähentävän ympäristöön kulkeutuvaa fosforikuormitusta vuositasolla vajaalla kilolla. Yksittäisistä tarkastelujaksolla 2004-2019 toteutetuista toimenpiteistä viemäriverkkojen rakentamisen haja-asutusalueelle arvioidaan olleen näiden vesistöjen valuma-alueilla merkittävin kuormitusta alentava tapahtuma. 

Toisena tarkastelujakson alkupuolella vastakkaiseen suuntaan vaikuttaneena tekijänä voidaan mainita varsinkin ajanjaksona 2004-2014 vallinnut hajarakentamisen suosio.  Ajanjaksona yli puolet nykyisen Mikkelin alueella toteutetusta pientalorakentamisesta toteutettiin hajarakentamisena. Osa haja-asutusalueelle rakennetuista kiinteistöistä liittyi järjestettyyn vesihuoltoon, jolloin uudisrakentamisen yhteydessä toteutettujen kohteiden yksikkökuormitus on ollut ennen vuotta 2004 toteutettua rakentamista pienempi. Näiden kahden tekijän osalta yhteisvaikutuksena arvioidaan, että ajanjaksolla 2004-2019 viemäröinnillä aikaansaatu potentiaalinen hyöty ei ole toteutunut aivan täysmääräisesti. (Arviolta 800 P kg /a potentiaalista toteutunut noin 600 P kg/a).
  
Kolmas  kuormitusta ainakin tilapäisesti vähentävä kehityskulku liittyy tarkastelujakson lopulla tapahtuneeseen kaupungistumisen nopeahkoon etenemiseen. Kaupungin sisäisen muuton kautta on vakituinen asutus vähentynyt kahden viimeksi kuluneen vuoden aikana kaikilla kolmella tarkastelualueella. Neljäs haja-asutuksen kuormitukseen vaikuttava kehitystekijä on jätevesijärjestelmien luvanvaraisilla saneerauksilla saavutettu kuormituksen vähenemä. Järjestelmien uusimisilla tullaan saavuttamaan siirtymäaikana 2004-2019 jossain määrin ympäristöön johdettavan kuormituksen vähentymistä mutta vesienhoidon toimenpideohjelmaan ohjelmoidussa laajuudessa tilanteen parantumista ei tule tapahtumaan. Kunnan ympäristövalvonnan käytössä ei ole kattavaa tietoa siitä, millä laajuudella luvalla hyväksyttyihin suunnitelmiin perustuva  uusiminen on kohdistunut tarkastelluille valuma-alueille.     

Kaikkiaan Mikkelin vesipuitedirektiivin mukaisista vesitöistä valtaosa  (selkeästi yli 90%  pinta-alasta) on ekologiselta tilaltaan edelleen hyvässä kunnossa. Useamman tyyppiset ongelmat keskittyvät pitkälti muutamalle alueille, jotka ovat sekä valtakunnallisessa että paikallisessa ympäristövalvonnan omassa valvonnan suunnittelussa tunnistettu melko yhtäläisesti. Tämän lisäksi ympäristön tila voi olla muuttunut ihmistoiminnan vaikutuksessa usein pienillä kooltaan alle 50 ha kokoisilla valuma-alueen latvavesillä. 

Vesienhoidon kolmannen kauden vesienhoito-ohjelman laadinta jatkuu vuoteen 2022 asti, missä vaiheessa vahvistetaan vesistöjen tilaa koskeva ekologinen luokitus. Asetettu hoidon painopiste on kahtalainen. Toisaalta keskitytään hyvää huonommassa kunnossa oleviin kohteisiin, minkä lisäksi toisena painopistealueena ovat ne vesimuodostumat, joiden tila- tai painetekijät  viittaavat mahdolliseen tilan heikkenemiseen (riskikohteet).  Painopistealueiksi on tunnistettu alustavasti pitkälti samoja korkean ravinnekuormituksen ja orgaanisen aineen ominaiskuormituksen valuma-alueita,  joille myös haja-asutuksen kuormitusvaikutus pitkälti keskittyy. Alustavien  painetekijäaineistojen perusteella tulevalla vesienhoitokaudella valokeilaan tullee nousemaan turvemaiden alueidenkäyttö yleisesti ja erityisesti metsätalouden kuormitus ja vesienhoitotoimenpiteet.  

Kunnan ympäristövalvonta osallistuu vesienhoidon suunnitteluun tuottamalla ja tarjoamalla vesienhoidon suunnitelman laatijalle paikallista tietoa kuormitustekijöistä, olosuhteista ja muutostrendeistä. Jotta tässä onnistuttaisiin, pitää kunnan organisaation pystyä kokoamaan, tuottamaan ja  ylläpitämään soveltamiskelpoisessa muodossa tietoa oleellisista painetekijöistä ja niiden kehityksestä. Kun jätevesisäädösten aikatauluun sidottu siirtymäaika päättyy 31.10.2019, on tärkeää muodostaa kunnan ympäristövalvonnan omana toimintana nykyistä tarkempi tilannekuva siirtymäaikana toteutetuista vesihuoltolaitteiden saneerauksista ja yleisemminkin kiinteistöjen vesihuoltovarusteista sekä liittymistä.  
 

Päätösehdotus

Esittelijä

  • Hanna Pasonen, ympäristöpäällikkö, Hanna.Pasonen@mikkeli.fi

Merkitään tiedoksi.

Päätös

Merkittiin.

Merkitään, että Markku Lamponen poistui kokouksesta tämän pykälän käsittelyn aikana.


Muutoksenhaku

Valmistelua tai täytäntöönpanoa koskevaan päätökseen ei saa hakea muutosta. Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §.