Mikkelin seudun ympäristölautakunta, kokous 25.1.2017

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 7 Vastine Teurisuon turvetuotantoa koskevasta valituksesta, Turvetuote Peat Bog Oy

MliDno-2016-184

Aikaisempi käsittely

Valmistelija

Hanna Pasonen, ympäristöpäällikkö, Hanna.Pasonen@mikkeli.fi
Heikki Tanskanen, ympäristösuunnittelija, heikki.tanskanen@mikkeli.fi

Kuvaus

Itä-Suomen aluehallintovirasto pyytää Kangasniemen kunnan ympäristönsuojelu- ja terveydensuojeluviranomaisen lausuntoa Teurisuon turvetuotantoalueen ympäristöluvasta ja toiminnanaloittamisluvasta. Lupaa hakee Turvetuote Peat Bog Oy. Lupahakemus on alun perin tullut vireille Itä-Suomen aluehallintovirastoon 13.3.2012. Itä-Suomen aluehallintovirasto on hylännyt lupahakemuksen 17.1.2014 antamallaan päätöksellä. Päätöksen perusteena on esitetty, että Teurisuon turvetuotannosta aiheutuisi välittömästi sen alapuolella oleville vesistöille merkittävää pilaantumista tai sen vaaraa sekä virkistyskäyttöhaittaa, jota on pidettävä yleiseltä kannalta tärkeän käyttömahdollisuuden vaarantumisena, jota ei voida vesiensuojelun tehostamisesta koskevilla lupamääräyksillä poistaa.

Hakija on valittanut päätöksestä Vaasan hallinto-oikeuteen ja vaatinut lupahakemuksen hyväksymistä pienennetylle tuotantopinta-alalle tehostetuin vesienkäsittelymenetelmin. Vaasan hallinto-oikeus on ratkaissut asian 10.2.2015 antamallaan päätöksellä niin, että Itä-Suomen aluehallintoviraston päätös kumotaan ja asia palautetaan aluehallintovirastoon uudelleen käsiteltäväksi. Nyt lausunnolla oleva Turvetuote Peat Bog Oy:n lupahakemus käsittää Kälkäjoen valuma-alueeseen kuuluvasta Teurisuosta noin 58 ha suuruisen tuotantoalueen. Turvetuotantoalueen kuivatusvedet johdetaan metsäojia pitkin Kouhinjokeen, Petäiskosken ja Matkuslammen kautta Mustajokeen, joka laskee Alajärveen. Alajärvestä vedet virtaavat Kälkäjokea pitkin Puulaan. Teurisuon vesienkäsittelyyn kuuluvat sarkaojarakenteet, virtaamansäätöpadot, laskeutusaltaat, pumppaamo ja ympärivuotinen pintavalutuskenttä. Lisäksi suunnitelmiin on lisätty aluevaraus kemikalointiyksikölle. Tuotantoalue sijoittuu harvapuustoiselle kauttaaltaan ojitetulle suoalueelle. Lähin asutus sijaitsee 500 metrin etäisyydellä suunnitellun tuotantoalueen itäreunasta.

Kangasniemen kunnan ympäristönsuojelu- ja terveydensuojeluviranomaisena toimii Mikkelin seudun ympäristölautakunta, jonka antama lausunto toimii sekä ympäristönsuojelu- että terveydensuojeluviranomaisen lausuntona. Aiemmin Kangasniemen rakennus ja ympäristölautakunta on katsonut aiemman nyt uuteen käsittelyyn palautetun hakemuksen osalta, että tuotanto sijoittuu liian lähelle vakituista asutusta. Tältä osin hakemusta on muutettu ja tilanne on parantunut aiempaan hakemukseen nähden.

Päätösehdotus

Esittelijä

Arja Holopainen, terveysvalvonnan johtaja, Arja.Holopainen@mikkeli.fi

Ympäristölupaharkinnan kohteena olevasta toiminnasta aiheutuva kuormitus kohdistuu Mustajoen ja edelleen Kälkäjoen valuma-alueella oleviin pintavesiin. Vastaanottavien vesistöjen laatua ja haetun toiminnan kuormitusosuutta on arvioitu hakemuksessa yleisellä tasolla mutta hakija ei ole arvioinut tarkemmin vesistöjen kantokykyä ja siihen liittyviä tekijöitä.

Etelä-Savon maakuntaliitto laatii paraikaa maakuntakaavaan luonnonvarojen käyttöön liittyvää 2.vaihekaavaa. Vaihekaavassa määritellään turvetuotantoon soveltuvat ja varattavat suot.  Selvitys turvetuotantoon soveltuvista soista Etelä Savon 2. vaihemaakuntakaavassa valmistui 15.12.2015. Selvityksessä suon soveltuvuutta turvetuotantoon arvioitiin mm. turvevarannon, suon luonnontilaisuuden ja suon valuma-alueen kuormitustilanteen sekä pintavesien arvioidun kantokyvyn perusteella. Vesistön kantokyvyn arvioinnissa painotettiin tuotantoalueiden alapuolisen vesistön ekologiseen tilaan liittyviä tekijöitä, jotka liittyvät vesipolitiikan puitedirektiivin täytäntöönpanoon. Kuormitusmuutoksen arviointiin käytettiin SYKE:n kehittämää VEMALA- kuormitusmallia, jota kehitettiin /laajennettiin aiempiin arviointitapoihin nähden erityisesti kiintoainekuormituksen ja orgaanisen aineksen kuormituksen osalta. Teurinsuon osalta (Mustajoen valuma-alue) selvityksen tuloksissa esitetään, että Kälkäjoen vesistöalueelle ei tulisi ohjata  lisää turvetuotantoa, koska  Kälkäjoen vesistön  ekologinen tila on hyvän ja tyydyttävän luokan rajalla ja on olemassa riski, että lisääntyvä kuormitus alentaa laatuluokkaa.

Ympäristöluvan keskeinen myöntämisen edellytys on se, että toiminta ei yhdessä muiden päästöjen kanssa aiheuta YSL 5§  (527/2014) tarkoitettua ympäristön pilaantumista. Pilaantumisella tarkoitetaan tässä yhteydessä vesistön ekologisessa tilassa tapahtuvan taantumisen ohella haitallisia muutoksia esim. ekosysteemin toiminnassa ja vesistön virkistyskäyttömahdollisuuksissa.  

Teurinsuon alapuolisten vesistöjen rannat on osoitettu kunnan alueidenkäyttöpäätöksillä pääosin loma-asutuksen käyttöön. Alueen osakaskunnat ja rantoihin rajautuvien rakennuspaikkojen omistajat ovat kokeneet ongelmaksi valuma-alueelta purkautuvan suuren humuskuorman ja veden värin muutoksen seurausilmiöineen.  Alueella tehdyssä selvityksessä (Puulan länsiosan kuormitusselvitys  2014) on arvioitu, että Kälkäjoen orgaanisten aineiden ja ravinteiden  kuormituksesta keskeinen osa aiheutuu turvemaiden maankäyttöön  muutoksista  aiheutuvasta hajakuormituksesta, sekä muista turvemaiden käyttömuodoista.

 Kälkäjoki on aiemmissa viranomaislausunnoissa ja suunnitelmissa arvioitu sekä raputaloudelliselta että kalataloudelliselta potentiaaliltaan merkittäväksi virtavedeksi.  Näiden vesistöjen käyttömuotojen kannalta lisääntyvä orgaanisen aineen kuormitus aiheuttaa merkittävän riskin. Teurisuon hankkeeseen liittyvä alueen kuivatusojitus ja turvetuotanto (tuotantoalue + eristysojalla kuivatettava alue) lisää orgaanisen aineen huuhtoutumista Kälkäjokeen. Käsittelymenetelmäksi suunniteltu pintavalutus ei sanottavasti alenna alueelta kulkeutuvan liukoisen orgaanisen aineen määrää. Toisaalta lisäkäsittelyksi suunnitellulla kemikaloinnilla voi olla haitallisia vaikutuksia veden happamuustasoon, mikä heikentää mahdollisuuksia kunnostaa vesistöreitti virtakutuisille lajeille sopivaksi.

Mikkelin seudun ympäristölautakunnan näkemys on, että lupaa haetulle turvetuotannolle ei tule myöntää koska siitä ennalta arvioiden aiheutuu yhdessä muiden päästöjen ja kuormituksen kanssa ympäristön pilaantumista, joka voi ilmetä orgaanisen aineen määrän kasvuna ja sitä seuraavana häiriöinä ekosysteemin toiminnassa ja ympäristön heikentyneenä soveltumisena yleiseen virkistyskäyttöön. Näiden ohella ympäristön laadun heikkeneminen voi aiheuttaa haittaa yksityisen omaisuuden tarkoituksenmukaiselle käytölle.

Ympäristölautakunta katsoo, että lupaa valmistelutöiden aloittamiselle ennen kuin lupa saa lainvoiman, ei tule myöntää. Teurinsuo on metsitettyä entistä ojitettua suota, jonka ojat ovat pääosin kasvaneet umpeen. Metsä on suunnitelmaan liitetyn luontoselvityksen perusteella vakiintunutta ja elinvoimaista, eikä maan kuivattaminen metsän kasvun turvaamiseksi ole tarpeen. Alueen valmistelutyöt ja niihin liittyvä kuivatusojitus tulee aikaan saamaan itsessään tuotantolupaan verrattavissa olevan kuormituksen lisäyksen, mihin liittyvä kuormitusvaikutus tulee kestämään käytännössä itse tuotantotoimintaan verrattavissa olevan ajan. Siinä tapauksessa, että hanke ei saisi toiminnan mahdollistavaa ympäristölupaa, aiheutuisi pelkästään valmistelutöistä turvetuotantoon verrattavissa oleva pysyvä kuormitus. Yksin eristysojan kaivaminen alueelle ilman vesiensuojelurakenteita voi aiheuttaa tuotantotoimintaan verrattavissa olevan kuormituslisän. Valmisteluoikeutta ei ole alueen nykyisen käytön tai hankkeen tarkoituksen toteuttamisen takia tarpeen ratkaista erillään varsinaisesta toimintaa koskevasta luvasta. Pysyvien vaikutustensa takia kuivatustoiminta ei ole vesitaloudellisena hankkeena myöskään vähäinen tai haitaton, joten sen ratkaisemisen osalta tulee soveltaa intressiharkintaa. Harkinnassa ja hankkeen ohjauksessa tulee pyrkiä vesilain tarkoittaman haitan minimoinnin periaatteen mukaisesti mahdollisimman haitattomaan lopputulokseen.

Päätös

Hyväksyttiin.

Valmistelija

  • Heikki Tanskanen, ympäristösuunnittelija, heikki.tanskanen@mikkeli.fi
  • Jouni Lintunen, ympäristötarkastaja, jouni.lintunen@mikkeli.fi

Kuvaus

Vaasan hallinto-oikeus varaa kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle tilaisuuden antaa kirjallinen vastine Turvetuote Peat Bog Oy:n tekemästä valituksesta koskien Kangasniemen Teurisuon turvetuotannon kielteistä ympäristölupapäätöstä (Itä-Suomen aluehallintovirasto 30.8.2016 nro 35/2016/1, Vaasan HO DN:o 01315/16/5115).

Luvan hakija, Turvetuotanto Peat Bog Oy, on valittanut saamastaan kielteisestä ympäristölupapäätöksestä ja vaatii päätöksen kumoamista. Perusteluina valittaja esittää, että suunnitelman mukainen pintavalutuskenttä edustaa parasta käyttökelpoista tekniikkaa, tuotantoalue on jo ojitettu metsätalouden tarpeisiin, turvetuotantoalueiden osuus Kälkäjoen virtaamasta ja kuormituksesta on vähäinen, Siikaveden vedenlaadun heikkeneminen johtuu Ylä-Kälkäjärven epäonnistuneesta kunnostamisesta ja esitetty kemikalointijärjestelmä ei ole kehitysvaiheessa, vaan vakiintuneessa käytössä useissa kohteissa. Valittaja arvioi, että hakemuksen mukainen turvetuotanto ei todennäköisesti muuta alapuolisen vesistön laatua, eikä kalastolle, kalastukselle, vesistön virkistyskäytölle tai tonttien arvolle aiheudu korvattavaa vahinkoa.

Päätösehdotus

Esittelijä

  • Maria Närhinen, ympäristöpalvelujen johtaja, Maria.Narhinen@mikkeli.fi

Ympäristölautakunta  katsoo, että esitetty valitus on hylättävä ja alkuperäinen päätös pysytettävä voimassa. Peat Bog Oy:n jättämässä valituksessa ja sen perusteluissa ei ole tuotu esille sellaisia asian ratkaisemisen kannalta merkityksellisiä uusia aineellisia tosiasioita, jotka eivät olisi olleet ympäristölautakunnan tiedossa asiasta aiemmin lausuttaessa. Ympäristölautakunta uudistaa aiemmin asian valmistelun yhteydessä 27.1.2016 antamansa lausunnon.

Päätös

Hyväksyttiin.

Tiedoksi

Vaasan hallinto-oikeus (vaasa.hao@oikeus.fi)