Mikkelin seudun ympäristölautakunta, kokous 23.8.2016

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 63 Tiedoksi

Kuvaus

Korkeimman hallinto-oikeuden 27.6.2016 antama päätös ympäristölupa-asiaa koskevasta valituksesta.

Mikkelin ympäristölautakunta hylkäsi 12.12.2013 § 119 Jarmo Kemppaisen perustettavan yrityksen puolesta tekemän ympäristölupahakemuksen kallionlouhinnalle ja kivenmurskaukselle Mikkelin kaupungin Tikkalan kylässä sijaitsevalla kiinteistöllä Pitkäkallio RN:o 2:22.

Vaasan hallinto-oikeus hyväksyi Jarmo Kemppaisen perustettavan yhtiön lukuun tekemän valituksen, kumosi ympäristölautakunnan päätöksen ja palautti asian lautakunnalle uudelleen käsiteltäväksi.

Korkein hallinto-oikeus hylkäsi asukkaan tekemän valituksen ja totesi, ettei Vaasan hallinto-oikeuden päätöstä muuteta.

 

UPM-Kymmene Wood Oy Pelloksen tehtaiden jätevedenpuhdistamon kuormitustarkkailun vuosiyhteenveto 2015

Tarkkailun suoritti ja raportoi Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy. Tehtaan keskimääräinen jätevesimäärä oli 270 m3/d. Ensimmäisen vuosineljänneksen aikana kuormitus ylitti lupaehdot fosforin osalta. Pelloksen tehtaan kuormitustarkkailutulokset olivat pääosin hyviä/erinomaisia kaikilla tarkkailujaksoilla vuonna 2015.

 

Suomenniemen jätevedenpuhdistamon purkuvesistön tarkkailun yhteenveto vuodelta 2015 sekä pitkäaikaistarkastelu vuosilta 1997 - 2015

Puhdistamossa käsitellään Suomenniemen keskustaajaman vedet ja käsitellyt vedet johdetaan Kuolimon Häränlahteen. Kuolimo on ravinnetasoltaan hyvin karu vesialue, joka kuuluu kokonaisuudessaan Natura 2000 suojeluohjelmaan. Kuolimoon kohdistuu pistekuormitusta Suomenniemen puhdistamon ohella lähinnä Savitaipaleen jätevedenpuhdistamosta. Kuolimon erityislaadun takia puhdistamon toimintaan liittyvä vedenlaadun seurantaohjelma on suhteellisen laaja ja molempien laitosten vesistötarkkailu toteutetaan samalla ohjelmalla. Puhdistamolla käsitellään keskimäärin 30 - 35 m3/d, mikä vastaa noin sadan vakituisesti asutun kiinteistön kuormaa.

Puhdistamon kuormitusvaikutus on havaittavissa purkupaikkaa lähimmillä mittausasemilla Häränlahdessa. Pitkäaikaistarkastelussa indeksiarvoilla arvioiden Kuolimon vedenlaatu taantuu hitaasti. Hidasta muutosta on havaittavissa orgaanisen aineen määrässä (CODMn, väri), typen määrässä ja sameusarvossa. Osa muutoksesta näyttäisi liittyvän yleisesti havaittavaan humushuuhtouman lisääntymiseen talvessa tapahtuneeseen muutoksen seurauksena. Sama ilmiö voidaan havaita napapiirille asti myös niillä maakäytöltään luonnontilaisen kaltaisilla valuma-alueilla, joilla ihmistoiminnan vaikutus on vähäistä.

Kuolimon erityislaadun vuoksi puhdistamon kaltaisten pistekuormituslähteiden vaikutusta on paikallaan jatkossakin tarkkailla tehostetusti ja toimintaa kehittää edelleen. Kuolimoon kulkeutuvasta kuormituksesta kuitenkin ylivoimainen valtaosa on hajakuormituslähteistä ja vaikuttavin osa vesienhoitoon liittyvästä työstä on tehtävissä tällä saralla. Suomenniemen puhdistamolla käsitellään noin 250 asukkaan jätevedet ja vuositasolla esim. fosforikuorma on 3 - 7 kg/a. Mikäli vastaavan väestöjoukon jätevesikuorma käsiteltäisiin haja-asutusalueella tyypillisellä laitetekniikalla ja puhdistusteholla, olisi puhdistamon kuormitus nykyiseen nähden 5 - 10 kertainen. Asumisen kuormituksen osalta onkin jatkossa tärkeää edetä nykyistä ripeämmin haja-asutuskiinteistöjen jätevesijärjestelmien saneerauksissa. Asumisen (vakituinen ja loma) kuormitusosuus esim. Kuolimoon tulevasta fosforikuormasta on nykytilanteessa vain vähän reilu 10 %. Suurin osa saavutettavissa olevasta kuormitusvähenemästä on aikaan saatavissa valuma-alueiden kunnostuksilla. Kuolimon erityispiirteiden säilyttämisen kannalta ehkä oleellisin painopistealue on turvevaltaisten maiden maankäsittely ja metsätaloustoimien ohjaus näillä alueilla.

 

Ristiinan Kuomiokosken jätevedenpuhdistamon tarkkailun vuosiyhteenveto 2015 sekä pitkäaikaistarkastelu vuosilta 1990- 2016

Ristiinan Kuomiokoskella sijaitsevassa puhdistamossa käsitellään Kuomiokosken tehtaan ja lähitaajaman jätevedet. Vuotuinen käsiteltävä jätevesimäärä on noin 10 000 - 20 000 m3/a. Ympäristöön johdettava kuormitus vaihtelee vuositasolla välillä 3 - 20 P kg/a. Suuri vaihteluväli selittyy osin sillä, että laitoksen säätö ja fosforin saostuskemikaalin lisäys tehdään käsin. Toisaalta suuren virtaamavaihtelun ja harvan tarkkailutiheyden takia kuormitusarvio on itsessään epätarkka.

Laitoksen kuormitusvaikutus havaitaan vesistötarkkailuissa tyypillisesti lähimmillä purkupisteen alapuolisilla mittauspaikoilla Kallaveden Myllylahdella. Kuomiokoskella vesistössä mitatut ainepitoisuudet ovat selkeästi suuremmat kuin Kuolimolla mutta pitkän aikavälin kehityskulut ovat yhtenevät. Tehdyssä pitkäaikaistarkastelussa Kuomiokosken mittauspisteillä voitiin havaita samat käytännössä useimpia Suomen vesistöjä koskevat kehityskulut kuin Kuolimollakin: humuksen määrä kasvaa ja vedet tummuvat ja syvänteissä happiolosuhteet taantuvat. Kehitys on havaittavissa erityisesti värin ja kemiallisen hapenkulutuksen arvoissa.

 

Valitus ympäristönsuojelulain mukaisessa hallintopakko-asiassa, Mikkeli - Vaasan hallinto-oikeuden päätös (16/0304/3)

Vaasan hallinto-oikeus pysytti 15.6.2016 antamallaan päätöksellä voimassa Mikkelin ympäristölautakunnan 30.10.2014 § 104 antaman päätöksen, joka koski yksityisen henkilön omistamalla kiinteistöillä sijaitsevien kaivettujen altaiden vedenlaadun muutokseen liittyvää kiinteistönomistajan tekemää vireille panoa / kantelua. Alkuperäisessä päätöksessään ympäristölautakunta ei päätynyt määräämään ympäristön ennallistamistoimia ja/tai korvauksia tapauksessa, jossa kantelija epäili eläinsuojan toimintaan liittyvillä laiminlyönneillä aiheutetun kaivon ja keinotekoisen altaan vedenlaadun muutosta. Hallinto-oikeuden päätöksestä ei ole valitettu määräajassa, joten näin ollen ympäristölautakunnan päätös on tullut lainvoimaiseksi.

 

 

Päätösehdotus

Esittelijä

  • Hanna Pasonen, ympäristöpäällikkö

Merkitään tiedoksi.

Päätös

Hyväksyttiin.