Mikkelin seudun ympäristölautakunta, kokous 23.8.2016

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 68 Lausunto kallion louhinnan ja kivenmurskauksen ympäristölupapäätöksestä tehdystä valituksesta/Urpo Heikkilä, Mäntyharju

MliDno-2016-139

Aikaisempi käsittely

Valmistelija

Marita Savo, ympäristötarkastaja, Marita.Savo@mikkeli.fi

Kuvaus

Urpo Heikkilä on jättänyt 12.1.2016 ympäristölautakunnalle ympäristönsuojelulain 27 §:n mukaisen ympäristölupahakemuksen kallionlouhintaan ja kivenmurskaukseen Mäntyharjun kunnan Särkimäen kylään Kiepin tilalle (507-429-3-220).

Kyseessä on uusi toiminta.

Oheismateriaalina on hakemuksesta saatu lausunto, muistutukset ja hakijan vastine.

Hakemuksesta laadittu päätösehdotus on liitteenä.

Ympäristöluvan käsittelystä perittävä maksu on Mikkelin kaupungin ympäristölautakunnan 13.6.2013 § 61 hyväksymän ympäristönsuojeluviranomaisen maksutaksan 3 §:n mukaisesti 3 112 euroa.

Päätösehdotus

Esittelijä

Arja Holopainen, terveysvalvonnan johtaja, Arja.Holopainen@mikkeli.fi

Ympäristölautakunta päättää hyväksyä liitteenä olevan päätöspöytäkirjan ja myöntää Urpo Heikkilälle ympäristönsuojelulain 27 §:n mukaisen ympäristöluvan kallionlouhintaan ja kivenmurskaukseen Mäntyharjun kunnan Särkimäen kylään Kiepin tilalle (507-429-2-220). 

 

 

 

.

Päätös

Hyväksyttiin muilta osin mutta lautakunta pyytää selkeyttämään ensimmäisen lupamääräyksen kohtaa "Porausta ja rikotusta ei saa tehdä samanaikaisesti murskauksen ja siihen liittyvien kuormaustoimintojen kanssa".

Valmistelija

  • Marita Savo, ympäristötarkastaja, Marita.Savo@mikkeli.fi

Kuvaus

Vaasan hallinto-oikeus pyytää lausuntoa kallion louhintaa ja kivenmurskausta koskevasta ympäristölupapäätöksestä Liisa Samsin ym. tekemästä valituksesta sekä liittämään oheen valituksenalaisen päätöksen perusteena olevat asiakirjat alkuperäisinä.

Asian diaarinumero on Vaasan hallinto-oikeudessa 00860/16/5109.

Valitus, joka on päivätty 14.6.2016, on liitteenä.

 

 

Päätösehdotus

Esittelijä

  • Hanna Pasonen, ympäristöpäällikkö

Ympäristölautakunta päättää antaa seuraavan lausunnon:

Todetaan, että Mikkelin seudun ympäristölautakunta toimii sekä ympäristönsuojelu- että terveydensuojeluviranomaisena, joten tämä lausunto käsittää molempien puolien kannanoton.

Valituksen tehneiden kiinteistö sijaitsee kallionlouhinta-alueen reunasta noin 350 metrin päässä alueen pohjoispuolella.

Yleiskaavan M-aluemerkintä mahdollistaa kyseisen toiminnan sijoittamisen alueelle. Alueen maisemointi ja siihen liittyvät vakuusasiat käsitellään maa-ainesluvassa. Maa-aineslupahakemus on laitettu vireille Mäntyharjun kunnan rakennusvalvontaan. Nämä eivät kuulu ympäristöluvassa käsiteltäviin asioihin.

Toiminnan päästöihin (melu, tärinä, pöly) liittyviin näkökohtiin on annettu lupapäätöksestä ilmikäyvät lupamääräykset, joilla pyritään siihen, että toiminnoista aiheutuvat haitat jäävät mahdollisimman pieniksi. Neljän lähimmän eri suunnissa sijaitsevan kaivon vedenlaatu tutkitaan ja mitataan veden korkeudet ennen toiminnan aloittamista ja tarvittaessa uusintanäytteet otetaan toiminnan aikana.

Radon on radioaktiivinen kaasu, jota voi esiintyä sisäilmassa haitallisina pitoisuuksina. Talon alla oleva maaperä on tärkein radonin lähde. Asuntoon se kulkeutuu perustuksessa olevien rakojen kautta. Se ei kulkeudu pölyn mukana.

Pitoisuudet ovat suurimpia läpäisevillä soraharjuilla ja pienimpiä tiiviillä savimailla. Lisäksi rakennustapa vaikuttaa radonpitoisuuteen.

Sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen (944/92) mukaan uusissa asunnoissa radonpitoisuus saisi olla enintään 200 becquereliä kuutiometrissä (Bq/m3). Vanhojen asuntojen enimmäisarvo on 400 becquereliä kuutiometrissä.

Mäntyharjussa on mitattu lähes 300 asunnon radonpitoisuudet. Pitoisuuksien keskiarvo on 169 Bq/m3. Yli 400 Bq/m3 ylityksiä on ollut 8 % tutkituista asunnoista.

Eri vesilähteissä radioaktiivisten aineiden pitoisuudet ovat erilaisia. Korkeimmat luonnon radioaktiivisten aineiden aktiivisuuspitoisuudet esiintyvät kalliopohjavedessä. Talousvedessä olevat luonnon radioaktiiviset aineet ovat peräisin maa- ja kallioperässä luonnostaan olevista radioaktiivista aineista, jotka liukenevat maankuoren mineraaleista veteen.

Arseeni on maa- ja kallioperässä oleva, luonnossa normaalisti esiintyvä alkuaine (epämetalli). Sen pitoisuus on maaperässä paikoitellen hyvin korkea. Arseeni liukenee pohjaveteen.

Suomessa arseenia on maaperässä eniten Pirkanmaalla, Tampereen ja  Hämeenlinnan seudulla. Tavallista suurempia arseenipitoisuuksia on maaperässä myös muualla Kaakkois-, Etelä- ja Lounais-Suomessa. Näillä alueilla erityisesti porakaivossa voi olla liikaa arseenia. 

Etelä-Savossakin yksittäisissä kallioporakaivoissa on esiintynyt kohonneita radon- ja arseenipitoisuuksia, jotka liittyvät kyseisten kaivojen lähialueen maaperän pitoisuuksiin.

Louhinta-alueen toimintojen vaikutusta kaivovesien radon- tai arseenipitoisuuksien nousuun pidetään epätodennäköisenä.

Suojaetäisyydet täyttävät valtioneuvoston asetuksessa 800/2010 annetut vähimmäisvaatimukset.

Kiinteistöjen arvon alenemiseen ei ympäristölupapäätöksessä voida ottaa kantaa.

Ympäristönsuojelulain 124 §:n mukaan tässä laissa tarkoitetusta toiminnasta aiheutuvien ympäristövahinkojen korvaamiseen sovelletaan ympäristövahinkojen korvaamisesta annettua lakia (737/1994).

Ympäristölautakunta pyytää viitaten oheiseen lausuntoon ja ko. ympäristölupapäätökseen ja sen perusteluihin sekä ympäristölupahakemusasiakirjoihin, että tehty valitus hylätään ja ympäristölautakunnan 12.5.2016 § 46 tekemä ja 19.5.2016 antama ympäristölupapäätös pidetään voimassa.

Lausunnon mukana lähetetään ympäristölupapäätöksen perusteena olevat alkuperäiset asiakirjat.

Päätös

Hyväksyttiin.

Tiedoksi

Vaasan hallinto-oikeus, PL 204, 65101 Vaasa; lausunto myös sähköisenä vaasa.hao@oikeus.fi