Mikkelin seudun ympäristölautakunta, kokous 23.8.2016

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 67 Lausunto Kankaistentien lämpökeskuksen kaavamuutoksesta, Kangasniemi

MliDno-2016-1736

Valmistelija

  • Jouni Lintunen, ympäristötarkastaja, jouni.lintunen@mikkeli.fi

Kuvaus

Kangasniemen kunnanhallitus pyytää kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen lausuntoa lämpökeskuksen asemakaavanmuutoksen luonnoksesta. Luonnoksessa asemakaavaa ehdotetaan tarkennettavan seuraavilla kaavamääräyksillä:

ET-1 Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten korttelialue. 

Alueelle saa sijoittaa lämpökeskuksen, jonka teho on enintään 8 MW. Lämpökeskuksen toiminnan melu, yhdessä muiden alueen melunlähteiden kanssa ei saa ylittää lähimmissä häiriintyvissä kohteissa päiväsaikaan (klo 7-22) 55 dBA, eikä öisin 50 dBA.

Savukaasut tulee johtaa ja käsitellä siten, että ne eivät aiheuta tarpeetonta haittaa ympäristölle. Lämmöntuotannossa käytettävät polttoaineet tulee säilyttää ja varastoida niin, etteivät ne aiheuta vaaraa tai haittaa ympäristölle. 

e=0,15 Tehokkuusluku eli kerrosalan suhde tontin pinta-alaan

YLEISET KAAVAMÄÄRÄYKSET

Alue on Kankaistentien taajamakuvassa huomattava kokonaisuus. Uudet rakennukset on rakennettava siten, että ne sijainnin, muodon ja värityksen osalta sopeutuvat ympäristöönsä mahdollisimman hyvin.

Korttelialueen rakentamattomat osat, joita ei käytetä liikenteeseen tai muuhun laitoksen toimintaan liittyvään, on pidettävä huolitellussa kunnossa. Varastointi on sallittua vain tämän kyseisen alueen toimintaan liittyen.

Alueen liikennesuunnittelussa on huomioitava erityisesti huoltoliikenteen vaikutukset viereisen koulukeskuksen sekä läheisen asuinalueen turvallisuuteen. 

 

 

 

 

Päätösehdotus

Esittelijä

  • Hanna Pasonen, ympäristöpäällikkö

Mikkelin seudun ympäristölautakunta antaa Kangasniemen ympäristönsuojeluviranomaisen ominaisuudessa seuraavan lausunnon:

Lämpökeskuksen sijoittaminen Kankaistentielle 50 m etäisyydelle olemassa olevaa asuinrakennusta ja koulukeskuksen viereen on osoittautunut ongelmalliseksi ratkaisuksi. Tämä on näkynyt valituksina lämpökeskuksen toiminnasta. Kaavoittaja voi pyrkiä joko korjaamaan ongelman pitkällä tähtäimellä tai vähentämään vaikutuksia sekä ehkäisemään uusien ongelmien syntymistä tarkentamalla kaavamääräyksiä. Kaavaluonnoksessa on rajoituttu pelkästään kaavamääräysten tarkentamiseen.

Yleisesti ottaen lämmöntuotanto siihen liittyvine päästöineen, varastoineen ja kuljetuksineen on teollista toimintaa ja ympäristönsuojelulliselta ja esteettiseltä kannalta katsottuna, olisi tarkoituksenmukaista, että lämpökeskukset sijaitsisivat sopivan suojaetäisyyden päässä asutuksesta esim. teollisuusalueella. Tätä näkemystä tukee myös viimevuosina lisääntynyt tietoisuus pienhiukkasten merkityksestä ihmisten terveydelle.

Lämpökeskuksen sijoitusratkaisu on tehty vuonna 1998 silloisen tiedon valossa ja lämpökeskus on rakennettu 12 vuotta sitten, joten tehdyn kaavoitusratkaisun kanssa on pystyttävä tulemaan toimeen. Jossakin vaiheessa hallirakennus ja kattilat tulevat kuitenkin elinkaarensa päähän. Voidaan miettiä, onko silloin maankäytön suunnittelun tavoitteiden mukaista, että lämpökeskus rakennetaan uudestaan Kankaistentielle ja Lapaskankaan teollisuusalueen lämpökeskuksen tontti jää edelleen tyhjäksi. Kaavoitus on työkalu, jolla päättäjät voivat tämän asian ratkaista. Siksi pyydämme tarkistamaan, vastaako kaavaluonnoksen rajaaminen pelkästään kaavamääräysten tarkentamiseen kaavanmuutosprosessin aloitteentekijöiden toiveita ja kaavoituksen tarkoitusta. Ympäristölautakunta edellyttää, että kaavatarkastelussa edistetään vahvasti pitkällä tähtäimellä lämpölaitoksen sijoittamista Lapaskankaan teollisuusalueelle, jossa lämpökeskukselle on varattu alue. Ympäristöhäiriötä aiheuttavien toimintojen kaavoituksessa on myös syytä tarkastella laajempaa aluetta kuin yhtä tonttia. Lähellä sijaitsevien omakotitalojen lisäksi on huomioitava erityisesti häiriintyvänä kohteena läheisyydessä sijaitseva uusi koulu.

Kaavamääräyksissä on asetettu lämmöntuotannolle tehokatto 8 MW. Se on asetettu suhteessa nykyiseen tilanteeseen siten, että kaukolämmön kysynnän kasvun pitäisi olla merkittävää, jotta tehokatto tulisi vastaan, mutta uusien kattiloiden sijoittaminen alueelle estyy. Kaukolämpöön kuulumatonta ja siihen hyvin soveltuvaa olemassa olevaa rakennuskantaa löytyy lähinnä teollisuusalueilta. Yksi ei-toivottava tulevaisuuden skenaario on, että kaukolämpöverkko laajenee Lapaskankaan teollisuusalueelle ja kaikki verkon tarvitsema lämpö tuotetaan kirkonkylässä Kankaistentiellä. Tämä ei Suur-Savon Sähkö Oy:n tekemän kyselyn ja nykykehityksen (maalämpöjärjestelmät) valossa näytä kovin todennäköiselle, mutta jos tällainen mahdollisuus halutaan estää, tehokaton asettamisen voi nähdä perusteltuna toimenpiteenä. Muutoin jälkikäteen asetettuun tehokattoon liittyy lämpökeskuksen omistajan oikeuksien lisäksi joitakin mietittäviä asioita. Laitoksen tehoon lasketaan myös varakattilat, joita ei normaalisti käytetä ja jotka eivät aiheuta ympäristövaikutuksia, mutta joilla on merkitystä lämmön toimitusvarmuuden kannalta. Kaavamääräyksen tarkoittama teho pitäisi määritellä tarkemmin, sillä lämpölaitoksen toimintaan liittyy useita erilaisia tehokäsitteitä.

Kaavamääräyksiin sisällytetyt melurajat ovat samat kuin valtioneuvoston päätöksessä 993/1992. Kyseinen päätös ohjaa voimakkaasti ympäristölupia ja siksi kyseisen laitoksen ympäristölupakin on linjassa VNp 993/1992 kanssa. Katsomme, että ainoastaan valtioneuvoston päätöstä 993/1992 tiukemmilla kaavassa määrätyillä melurajoilla olisi todellista merkitystä. Alue muutoin on melko rauhallinen ja siellä oleva melunlähde erottuu helposti taustamelusta ja koetaan häiritseväksi, vaikka säädetyt melurajat eivät ylittyisikään.

Savukaasujen johtamista ja polttoaineiden varastointia koskevat kaavamääräykset ovat yleispiirteisiä ja sisältyvät laitoksen ympäristölupaan ja laitoksen toimintaa ohjaavaan lainsäädäntöön. Siten niillä ei tuoda lämpökeskuksen sääntelyyn mitään uutta.

Kokonaisuutena arvioiden kaavaluonnos tässä muodossaan jää merkitykseltään laihaksi. Lämpökeskuksen vaikutuksista puhuttaessa tulee kuitenkin ottaa huomioon myös se, että Kankaistentien lämpökeskuksen ongelmat painottuvat laitoksen alkuaikoihin. Näkyviä nokipäästöjä ei ole ollut sen jälkeen, kun hiukkassuodatin asennettiin. Meluongelma oli ratkaisematta silloin, kun kaavamuutosprosessi pantiin vireille, mutta sittemmin siihenkin on löytynyt ratkaisu. Näin ollen akuuttia ympäristöongelmaa ei tällä hetkellä ole. Haluamme kuitenkin rohkaista kaavoittajaa ottamaan kantaa myös vaikeisiin kysymyksiin. Uskomme, että kaukolämmön tuotannon siirtämismahdollisuuksien selvittäminen palvelee tulevaa päätöksentekoa ja tuo todellisen merkityksen tälle kaavamuutosprosessille. Jos näin päätetään tehdä, selvityksien tekemisessä kannattaa hyödyntää lämpöyhtiön lisäksi riippumatonta asiantuntemusta.

 

 

 

Päätös

Hyväksyttiin.

Tiedoksi

Kangasniemen kunnanhallitus