Mikkelin seudun ympäristölautakunta, kokous 20.4.2017

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 49 Mikkelin kaupungin 9. kaupunginosan (Lähemäki) ja 10. kaupunginosan (Tuppurala) asemakaavan muutos / Ratinlampi

MliDno-2017-484

Valmistelija

  • Hanna Pasonen, ympäristöpäällikkö, Hanna.Pasonen@mikkeli.fi

Kuvaus

Mikkelin kaupunginhallitus pyytää Mikkelin seudun ympäristöpalvelujen lausuntoa Mikkelin kaupungin 9. kaupunginosan (Lähemäki) ja 10. kaupunginosan (Tuppurala) osia koskevasta asemakaavan muutoksesta (ns. Ratinlammen asemakaava). Tekninen lautakunta on hyväksynyt kaavan 28.2.2017 ja lähettänyt kaavan kaupunginhallitukselle hyväksyttäväksi. Kaupunginhallitus on hyväksynyt kaavan alustavasti 13.3.2017 ja pyytää kaavaehdotuksesta lausuntoja. Ratinlammen asemakaavan tavoitteena on sijoittaa alueelle tilaa vaativaa erikoistavaran kauppaa. Paljon tilaa vievällä erikoistavaran kaupalla tarkoitetaan kauppaa, jolle on ominaista suuret paljon tilaa vaativat tuotteet kuten autot, huonekalut ja rakennustarvikkeet. Mikkelin keskustassa Satamalahden alueen maankäyttö on tulevaisuudessa muuttumassa pääpainoltaan asumiseen, minkä vuoksi alueen nykyisille kaupan toiminnoille tutkitaan vaihtoehtoisia sijoitusmahdollisuuksia Ratinlammen alueelta.

Ratinlampi on umpeen kasvanut lampi, joka on vähitellen muuttunut puustoiseksi suoalueeksi. Alueelta on laadittu rakennettavuusselvitys, hulevesiselvitys ja liito-oravaselvitys ja erillinen luontoselvitys, joka on valmistunut 8.10.2014 (FCG). Luontoselvityksessä suurin osa suunnittelualueesta on arvioitu arvokkaaksi luontokohteeksi. Ratinlammen suoalue (pinta-ala 8,2 ha) on arvioitu uhanalaiseksi luontotyypiksi (tuore keskiravinteinen lehto ja ruohokorpi) ja metsälain erityisen tärkeäksi luontotyypiksi. Suunnittelualueelta todettiin kolme liito-oravan elinaluetta (Ratinlampi A, B ja C). Liito-orava on EU:n luontodirektiivin liitteen IVa laji, jonka lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty. Alue on ollut mukana vuonna 2011 tehdyssä selvityksessä, jossa kartoitettiin metsien monimuotoisuusohjelma METSOon soveltuvat kohteet Mikkelin alueelta. Selvityksestä on valmistunut raportti, jossa on lueteltu metsien monimuotoisuuden kannalta arvokkaat ja METSO-ohjelmaan soveltuvat, ohjelman kriteerit täyttävät kohteet. METSO-inventoinnissa kartoitettu Ratinlammen alue oli kooltaan yhteensä 13 ha. Tästä 7 ha täytti METSO -ohjelman kriteerit. METSO-ohjelma perustuu vapaaehtoisuuteen ja maanomistaja voi halutessaan tarjota METSO-ohjelman kriteerit täyttäviä kohteita mukaan ohje. Hulevesisuunnitelmassa todetaan, että jos suunnittelualueelle tullaan sijoittamaan huomattavassa määrin uutta rakentamista, on todennäköistä, että hulevesivirtaamat ja sitä myöten myös hulevesien mukana kulkeutuvat epäpuhtaudet tulevat lisääntymään. Asianmukaisilla hulevesien hallintatoimenpiteillä muutoksia on kuitenkin mahdollista hallita ja estää epäpuhtauksien joutumista suoraan Savilahden purkuvesistöön. 

Rambollin (31.8.2015) tekemän rakennettavuusselvityksen yhteenvedossa todetaan, että suoalue ei sovellut rakentamiseen ilman erittäin huomattavia pohjarakentamisesta aiheutuvia kustannuksia mutta hyvällä yleissuunnittelulla on mahdollista vaikuttaa merkittävästi kustannuksiin. Rakentamisessa tulee varautua Saimaan tulvatasoon, joka tarkoittaa sitä, että suoalueella maanpintaa tulee nostaa n.1,5 m nykyisestä tasosta. 

Alueen kaavoittamista on perusteltu sillä, että kaupungilla ei ole tarjota keskustan läheisyydestä muita vastaavia alueita valtatie 5 varrelta ja kohteen sijainti on optimaalinen niin kaupalliselta kuin logistiselta kannalta.

Mikkelin seudun ympäristölautakunta on antanut lausunnon Ratinlammen asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta 30.10.2014 (100 §). Lausunnossa on todettu, mm., että liiketoimintarakentamista ajatellen suunnittelualue sijaitsee liikenteellisesti hyvällä paikalla mutta alueen rakentamiselle ja käyttöön ottamiselle liiketoiminta-alueena on kuitenkin rajoituksia, jotka tulevat esille alueelta jo tehdyissä selvityksissä. Lisäksi on todettu, että mahdollisen rakentamisen aikainen vaikutus Satamalahden vedenlaatuun on syytä arvioida erikseen ja suunnitella keinot, joilla rakentamisen aikainen kuormitus Satamalahteen minimoidaan. Lisäksi tulee erikseen huomioida Tuppuralan uuden eritasoliittymän vaatima tilantarve. Uusi eritasoliittymä ja siihen liittyvät kevyen liikenteen väylät vaativat nykyistä liittymää suuremman tilan ja työntyvät nykyistä liittymää pidemmälle Ratinlammen suuntaan. Ympäristölautakunta on todennut, että alueen virkistyskäyttöarvo on todennäköisesti melko vähäinen mutta alueella lienee merkitystä Lähemäen koulun opetus- ja suunnistuskohteena. Lisäksi ympäristölautakunta on todennut, että vaikutusten arviointia tulee täsmentää liikenteen, palveluverkkorakenteen ja luonnonoloihin kohdistuvien vaikutusten osalta.

Päätösehdotus

Esittelijä

  • Maria Närhinen, ympäristöpalvelujen johtaja, Maria.Narhinen@mikkeli.fi

Ympäristölautakunta uudistaa 30.10.2014 antamansa Ratinlammen asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa koskevan lausuntonsa ja pyytää kaupunginhallitusta kiinnittämään seuraaviin asioihin huomiota päätöstä tehdessään:

  1. Kun otetaan huomioon luonnonsuojelulain vaatimat täysin rakentamisen ulkopuolelle jätettävien alueiden tarve (liito-orava-alueet), Tuppurulan eritasoliittymän vaatima tilantarve, hulevesien viivyttämiseen tarvittavat kosteikkoalueet ja rakennettavaksi suunnitellun ja olemassa olevan asutuksen väliin jätettävä viherkaistale, onko rakennettavaa aluetta jäljellä siinä määrin, että siihen on mahdollista sijoittaa järkevällä tavalla tilaa vaativaa kaupallista toimintaa?
     
  2. Jos rakentamiseen hyödynnettävää aluetta jää lopulta suhteellisen vähän, onko alue enää houkutteleva kaupallisille toimijoille ottaen huomioon mm. parkkipaikkojen ja varastojen vaatiman tilantarpeen, ja onko alueen rakentaminen Mikkelin kaupungille taloudellisesti kannattavaa ottaen huomioon alueen suuret rakentamiskustannukset?
     
  3. Onko arvioitu, minkä verran kosteikon täyttämisen yhteydessä syrjäytyy lietettä ja turvetta, ja miten louheen tieltä syrjäytyvä liete käsitellään, mitkä ovat mahdollisen lietteen pois kuljettamisen kustannukset ja onko mahdollista, että lietettä päätyy siinä määrin Satamalahteen, että se olennaisesti heikentää Satamalahden vedenlaatua?
     
  4. Alueella on luontoarvoja, jotka on osoitettu useammassa erillisessä selvityksessä. Liito-oravaselvityksessä kuvattu liito-orava-alue Ratinlampi B on kaavaluonnoksessa jätetty liian pieneksi. Lisäksi tulee tarkistaa, että alueelle suunnitellun tieyhteyden (Ratinlampi) linjaus ei ole ristiriidassa tieyhteyden halkaiseman VL-alueen luontoarvojen kanssa. Luontoselvityksessä esitetyt liito-orava-alueiden rajaukset ja liito-orava-alueiden väliset kulkuyhteydet on syytä merkitä päällekkäin samalle kartalle kaavamerkintöjen kanssa ja arvioida vielä uudelleen liito-oravan elinalueiden vaatimaa tilantarvetta.  

Päätös

Hyväksyttiin. Lautakunta pyytää huomioimaan, että tällä hetkellä alueella on voimassa vuonna 1990 hyväksytty yleiskaava, jossa Ratinlampi on merkitty V-alueeksi. Lisäksi lautakunta ilmaisee huolensa Ratinlamman mahdollisen rakentamisen vaikutuksista Satamalahden vedenlaatuun. 

Tiedoksi

Mikkelin kaupunginhallitus, kaupunkisuunnittelu-yksikkö (Ilkka Tarkkanen ja Kirsi Avelin)

Muutoksenhaku

Valmistelua tai täytäntöönpanoa koskevaan päätökseen ei saa hakea muutosta. Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 91 §.