Mikkelin seudun ympäristölautakunta, kokous 15.6.2016

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 52 Tiedoksi

Kuvaus

Etelä-Savon Ely-keskus on antanut ympäristönsuojelulain (527/2014) 136 § 1:n mukaisen päätöksen pilaantuneen maaperän puhdistamiseksi tehdystä ilmoituksesta .

Ilmoitus (ESAELY/314/2016), 11.5.2016) koskee osoitteessa Parraskuja 6, Mikkeli (491-9-107-2) pilaantunutta maata. Alueella on toiminut Partasen Kuljetusliike Oy ja Kymi Oy:n sahalaitos. Viime aikoina alueella toimi Saksalan toimintakeskus, pesula ja kiinteistönhoitoliike.

Ilmoitus (ESAELY/90/2016), 18.5.2016) koskee osoitteessa Virransalmentie 89, Mäntyharju (507-423-1-208) pilaantunutta aluetta. Alueella on toiminut rakennusliikkeen varikko ja lasikuituun /muoviin liittyvää toimintaa. Kohteen alueelta on mm. vuonna 2015 poistettu satoja kuutioita lasikuitujätettä, hartsitynnyreitä ja metallijätettä.

Etelä-Savon ely-keskus on lähettänyt 23.5.2016 päivätyllä kirjeellä (ESAELY/472/2016) selvityspyynnön Urpola seuralle Urpolan luonnonsuojelualueella tehdyistä luvattomista toimista. Ely-keskuksen mukaan Urpola seuran 26.4.2016 järjestämissä talkoissa on rikottu luonnonsuojelualueen rauhoitusmääräyksiä ja toimittu luonnonsuojelulain vastaisesti. Selvitystä pyydetään 8.6.2016 mennessä.

Itä-Suomen aluehallintoviraston 6.6.2016 antama päätös (ISAVI/3350/2015) Kirkonvarkauden pienvenesataman rakentamisesta ja valmisteluluvasta, Mikkeli. Päätöksessä aluehallintovirasto myöntää Mikkelin kaupungille luvan Kirkonvarkauden pienvenesataman rakentamiseen ja valmisteleviin toimenpiteisiin ryhtymiseen ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Hakijan pyynnöstä hakemuksesta on erotettu omaksi asiakseen Antellinrannan maisemalaiturin ja venepaikkojen rakentamista koskeva asia, jota jatketaan omalla diaarinumerolla.

Metsäsarila Jätekeskus, velvoitetarkkailutulos 2015 (22.2.2016 Ramboll)

Jätekeskuksen viimeisin hyväksytty velvoitetarkkailuohjelma on vuodelta 2013. Kaatopaikka on toiminut vuodesta 1971 lähtien. Jätekeskuksen pinta-ala on noin 60 ha, josta käytössä olevaa jätetäyttöaluetta on noin 3,5 ha ja noin 9 ha on vanhaa jätetäyttöä. Palvasen ojan (tarkkailupiste pt 7) vedessä ojassa ovat kaatopaikan vaikutuksia kuvanneet korkea ammoniumtypen, orgaanisen aineen ja suolojen pitoisuudet. Iso Palvasen vedessä on ajoittaista hapen vajautta. Saimaan Myllylahteen (pt3) on kaatopaikkaveden vaikutus ollut viime aikoina vähäistä. Jätekeskuksen alueen pohjavesissä kaatopaikan vaikutus on todettu joko lievänä tai selvänä (arseeni, ammoniumtyppi ja orgaaninen hiili, sähkönjohtavuus, kloridipitoisuudet). Jätekeskuksen ulkopuolisissa kaivoissa ei ole todettu kaatopaikan vaikutusta.

Euroopan päästörekisterin ilmoitettavien aineiden (E-PRTR -aineet) perusteella jätevesiviemäriin pumpattava vesi oli laimeahkoa kaatopaikkavettä. Ojavesissä havaitut haitta-ainepitoisuudet olivat pieniä, joskin ojassa (pt7) tiettyjen pyreenien summapitoisuus (ka 0,065 µg/l) ylitti ko. yhdisteiden yhdisteille määritellyn pintaveden ympäristölaatunormin (0,0002 µg/l).

Haukivuoren vanha kaatopaikka, velvoitetarkkailutulos 2015 (30.3.2016 Ramboll)

Vanhalta kaatopakalta ojastoon purettavat suotovedet ovat laadultaan laimeita. Mittapadolta otetuista kevään näytteistä voidaan todeta kohonnutta sähkönjohtavuutta (57 - 75 mS/m) ja ammoniumtyppipitoisuutta (6,1 mg/l)

Ristiinan vanha kaatopaikka, ympäristötarkkailu 2015 (25.4.2016 Ramboll)

Ojastoon purettavat suotovedet vastaavat laadultaan tyypillisiä kaatopaikan purkuvesiä, lukuun ottamatta ammoniumtypen pitoisuutta, joka on mediaanipitoisuutta (14 mg/l) huomattavasti korkeampi, 180 -190 mg/l. Etelän suuntaan ohjavesien vaikutus on vähäistä vähäisen virtaaman vuoksi. Yleisesti ottaen kaatopaikan sulkemisen jälkeen, v. 2007, kuormitus on vähenemään päin.

Särkimäen kaatopaikan (Mäntyharju) velvoitetarkkailu 2015 (Ahma Ympäristö 0y, projektinumero 10867)

Mäntyharjun kunnan Särkimäen kaatopaikan vesien velvoitetarkkailu perustuu Etelä-Savon ympäristökeskuksen 30.1.2002 myöntämään ympäristölupaan (Drno 0595Y0022-121). Etelä-Savon ympäristökeskus on 31.12.2008 antamallaan päätöksellään (Drno ESA-2006-Y-120-111) myöntänyt ympäristöluvan kaatopaikan sulkemiselle 1.11.2007 alkaen. Lupa koskee kaatopaikan käytöstä poistamista ja jälkihoitotoimenpiteitä sekä hyöty- ja ongelmajätteiden vastaanottoa, välivarastointia ja toimittamista muualle hyötykäyttöön tai käsittelyyn. Lupa myönnettiin myös kuivatun yhdyskuntajätevesilietteen aumakompostoinnille kaatopaikka-alueella sijaitsevalla kompostointikentällä siihen asti kun kaatopaikan pintarakenteet ovat valmiina. Nykyisessä velvoitetarkkailussa noudatetaan Ramboll Finland Oy:n 24.2.2006 laatimaa tarkkailuohjelmaa Etelä-Savon ympäristökeskuksen kirjeellään 18.12.2009 (Drno ESA-2008-Y-92-121) hyväksymin muutoksin.

Kaatopaikkavesille tyypilliseen tapaan kaatopaikan purkukaivon A/95 veden sähkönjohtavuuden arvo, kloridipitoisuus sekä orgaanisen aineen ja typpiyhdisteiden määrät olivat edellisvuosien tavoin korkealla tasolla, erityisesti syyskuun näytteenottokierroksella, jolloin myös vesi oli happipitoisuudeltaan heikkoa. Veden hygieeninen taso kaatopaikkavedeksi oli hyvä. pH-arvoltaan vesi oli emäksistä. Raskasmetallien pitoisuudet olivat alhaiset eivätkä lyijyn, sinkin tai nikkelinosalta ylittäneet EU:n prioriteettiainedirektiivissä annettua ympäristölaatunormia (EQS-arvoa). Vuonna 2015 kokonaisfosforin ja kokonaistypen kuormitus oli korkeampi vuonna 2014 ja tarkkailukautena keskimäärin. Happea kuluttavan orgaanisen aineen osalta biologinen hapenkulutus oli keskimääräistä korkeampi, kuten myös kemiallinen hapenkulutus.

Öljyhiilivetyjen määrä oli koholla syyskuun näytteenottokierroksella. Haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (VOC) – pitoisuus olivat alle määritysrajan. Veden adsorboituvien orgaanisten halogeeniyhdisteiden (AOX) – pitoisuudet olivat huhtikuussa 100 μg/l ja syyskuussa 200 μg/l, joka on kaatopaikkaveden arvoksi alhainen. Kaatopaikalta etelään laskevassa ojassa C/95 kaatopaikan vaikutusta selvimmin ilmentävät parametrit (sähkönjohtavuuden arvo, kloridipitoisuus ja typpiyhdisteiden määrät) olivat jonkin verran kohonneella tasolla. Veden hygieeninen laatu oli hieman heikentynyt. Sormusjoen pisteellä D/95 veden kemiallinen laatu oli hyvä eikä kaatopaikanvaikutusta voitu havaita. Veden hygieeninen taso oli syyskuussa heikentynyt lämpökestoisten koliformistenbakteerien määrän ollessa 72 pmy/100 ml, kun huhtikuussa bakteerien määrä oli vain 10 pmy/100 ml.

Pohjavesi oli kaikissa havaintoputkissa hapanta. Laadultaan heikointa vesi oli putkessa HP3, jossa kaatopaikan vaikutus oli havaittavissa korkeina sähkönjohtavuuden, orgaanisen aineen ja ravinnepitoisuuksien arvoina. Putkessa HP3 veden typpipitoisuus oli korkea ja kaikissa putkissa pohjaveden fosforipitoisuudet olivat korkeammat kuin keskimäärin suomalaisissa lähes luonnontilaisissa pohjavesissä. Tutkittujen metallien pitoisuudet olivat putkessa HP1 kohonneella tasolla. Huhtikuussa sinkkipitoisuudet kaikissa putkissa ja syyskuussa putkessa HP3 ylittivät Valtioneuvoston asetuksessa 1040/2006 asetetunpohjavettä pilaavien aineiden ympäristölaatunormin arvon (60 μg/l). Lisäksi putkessa HP1 veden rautapitoisuus oli korkea ( 11 200 μg/l ja 18 100 μg/l) ja ne olivat huomattavasti suuremmat kuin keskimäärin suomalaisissa lähes luonnontilaisissa pohjavesissä (706 μg/l). Syyskuussa putkessa HP1 veden alumiinipitoisuus oli suurempi kuin keskimäärin suomalaisissa lähes luonnontilaisissa pohjavesissä. Hygieeniseltä laadultaan vesi oli kaikissa putkissa moitteetonta.

Vuonna 2015 kaivon K7 veden ainepitoisuudet eivät tutkituilta osin kesäkuussa ylittäneet yksityiskaivoille asetettuja laatuvaatimuksia tai -suosituksia (STM asetus 401/2001). Veden typpipitoisuus oli suurempi kuin keskimäärin suomalaisissa lähes luonnontilaisissa pohjavesissä . Syyskuussa kaivo K7 veden rautapitoisuus oli koholla (158 μg/l), mutta ei ylittänyt STM asetusta 401/2001 laatusuosituksesta (200 μg/l). Veden hygieeninen laatu oli moitteeton.

J.P. Pulkkisen kalibrointi Ky:n laatima Ilmanlaadun vuosiraportti Mikkelistä vuodelta 2015

Mikkelissä mitattiin tarkastelujakson aikana hengitettävää pölyä Porrassalmenkadun mittausasemalla. Päästölähteistä merkittävimmät ovat Etelä-Savon Energia Oy:n Pursialan laitokset ja liikenne. Pölyn ohjearvo ylittyi maaliskuussa. Pölyn raja-arvon lukuarvon ylityksiä oli vuoden aikana yhdeksän kappaletta, kun ylityksiä saa olla 35 kappaletta. Hengitettävän pölyn vuosikeskiarvo oli 13 ug/m3, mikä alitti ohjearvon 40 ug/m3. Ilmanlaatuindeksillä arvioituna ilmanlaatu Mikkelissä oli 92 % ajasta hyvää, 5 % ajasta tyydyttävää, 2 % ajasta välttävää ja 1 % ajasta huonoa/erittäin huonoa.

 

 

Päätösehdotus

Esittelijä

  • Arja Holopainen, terveysvalvonnan johtaja

Merkitään tiedoksi.

Päätös

Hyväksyttiin.