Mikkelin seudun ympäristölautakunta, kokous 15.6.2016

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 56 Emostensuon turvetuotantoalueen ympäristölupa ja toiminnanaloittamislupa sekä Aveasuon turvetuotantoalueen ympäristöluvan raukeaminen, Mikkeli - ISAVI/453/2016

MliDno-2016-1344

Valmistelija

  • Heikki Tanskanen, ympäristösuunnittelija, heikki.tanskanen@mikkeli.fi

Kuvaus

Vapo Oy hakee ympäristölupaa Mikkelin Haukivuorella sijaitsevalle Emostensuon 47,6 ha turvetuotantoalueelle. Itä- Suomen  aluehallintoviraston ympäristövastuualue pyytää asiasta Mikkelin kaupungin ympäristönsuojelu- ja terveysvirannaomaisen lausuntoa 4.7.2016  mennessä. Hakija on esittänyt, että samalla päätöksellä kumottaisiin samalla valuma-alueella sijaitsevan lainvoiman saaneen Aveasuon turvetuotantoalueen ympäristölupa. Hakemuksella on tarkoitus ratkaista turvetuotantoalan ohella vesitaloudellisena hankkeena ympäröivän valuma-alueen kuivattamisen ja veden johtamisen kannalta tarpeellisen ympärysojan toteutustapa. Lupaa haetaan myös valmistelutöiden aloittamiselle mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. Toiminnan, jolle lupaa haetaan, arvioidaan jatkuvan vuoteen 2055. Tuotantoalueelta koottavien vesien käsittelyyn suunnitellaan käytettävän luonnontilaiselle suolle rakennettavaa pintavalutuskenttää, jolla arvioidaan häiriötilanteet ja huomioiden saavutettavan virtaamapainotettuna vuosikeskiarvona seuraavat poistuvan veden ainepitoisuudet: Kiintoaine 6 mg/l, kokonaisfosfori 70 µ/l, kokonaistyppi 2100 µ/l. Hanke- ja ympärysalueella syntyvät kuivatus- ja jätevedet johdetaan Kyyveden lähialueen valuma-alueella (14.932) sijaitsevaa Heinolanjokea ja edelleen Lonkarinjokea myöten Haukivuoren Kirkonkylän edustalle Kyyveteen. Hakemusasiakirjat ovat keskeisiltä osin nähtävillä Lupa -Tietopalvelussa: https://tietopalvelu.ahtp.fi/Lupa/Lisatiedot.aspx?Asia_ID=1272841.

Hakemuksessa katsotaan, että luvan myöntämiselle on olemassa edellytykset ja perustellaan luvan myöntämistä mm. sillä, että  aiemmin lainvoimaisen ympäristöluvan saanutta Aveasuon turvetuotantoalueen hanketta ei toteuteta. Tuotantoon suunnitellun suoalueen osalta hakija arvioi GTK:n  lausuntoon perustuen, että suoalue on luonnontilaltaan laajasti muuttunut.

Lausunto annetaan yhteisenä kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen ja terveydensuojeluviranomaisen lausuntona.


 

Päätösehdotus

Esittelijä

  • Arja Holopainen, terveysvalvonnan johtaja

Mikkelin seudun ympäristölautakunta ei puolla toiminnan mahdollistavan ympäristöluvan myöntämistä. Myöskään ympäristönsuojelulain 199 § tarkoitettua lupaa aloittaa turvetuotantoon liittyvät valmistelutyöt (metsänkaato, ojitus, eristysojan perkaus yms.) ennen lainvoimaisen päätöksen saamista ei tule myöntää. Kantaa perustelaan seuraavilla syillä:

  1. Ympäristölupapäätöksellä ratkaistavan toiminnan ja siihen liittyvän vesitaloushankkeen vaikutukset vastaanottavan vesistön tilaan ja vesienhoidon tavoitteiden toteutumiseen.

Haetun toiminnan kuntoonpanovaiheen ja varsinaisen toiminnan aikainen kuormitus ja osana hankkeen ympäristöluparatkaisua tehtävä ympäröivän alueen kuivatushanke kasvattavat ravinnekuormituksen ohella varsinkin alueelta johtuvaa orgaanisen aineen kuormaa ja kiintoaineskuormaa. Tuotantoalueen ulkopuolista kuivatusta ei lueta vakiintuneesti ympäristölupaharkinnassa toimintaa koskevalla luvalla sallituksi kuormitukseksi, mutta tehostuva kuivatusojitus vaikuttaa pitkäaikaisesti olosuhdeluonteisesti vastaanottavan vesistön tilaan ja vaikuttaa muuttuneiden edellytystekijöiden osalta lupaharkintaan. Matalan Kyyveden keskusaltaassa varsinkin vesirungon kiintoaineksen ja orgaanisen aineen arvot ovat olleet pitkäaikaisen tarkastelujen perusteella kasvussa. Kyyveden keskusaltaan osalta vesienhoidon toimenpiteiden yleissuunnitelmatasoinen suunnittelutyö tullaan tekemään kalastuslaissa tarkoitetun käyttö- ja hoitosuunnitelman osana vuosina 2016- 2017. Kyyveden hoidon johtoryhmässä käydyn keskustelun perusteella keskeisiä kysymyksiä tulevat olemaan ulkoisen kuormituksen hallinta yleisesti ja erityisesti orgaanisen kuorman hallinta.

Hankkeen kuormituksen purkualue on tällä hetkellä hyvässä ekologisessa tilassa, mutta vesistöön kulkevat ainemäärät kasvavat edelleen ja taantuvan kehityksen vallitessa keskeisimpänä vesienhoidon haasteena on tilan pysyminen hyvänä. Toistaiseksi tehtyjen kuormituslaskelmien perusteella on jo tässä vaiheessa arvioitu, että Kyyveteen kulkeutuvaa kokonaiskuormitusta on edelleen vähennettävä varsinkin orgaanisen aineen ja kiintoainekuorman osalta. Turvemaat kokonaisuutena (turvemaiden pellot, metsät, turvetuotanto, muut turvemaiden käyttömuodot) ovat Kyyveden vesienhoidon kannalta keskeisin kuormituslähde ja hoidon suunnittelun kohde. Kyyveden valuma-alueella luultavasti tärkein vesienhoidon toimenpide tulee olemaan turvemaiden tarkennettu vesitaloussuunnittelu, jolla pyritään hillitsemään kuormituskehitystä ja kääntämään turvemailla tehtävistä vesitaloushankkeista aiheutuva kuormituskehitys laskuun. Ohessa esimerkkinä suunnittelun kohdentumisesta Kyyveden valuma-alueen pohjoisosiin tehdyn yleissuunnitelman esittely:

 https://esvesienhoito.files.wordpress.com/2011/05/kyyvesi_kokous_muistion_liiteet.pdf

Turvetuotannosta ja vesitalousjärjestelyyn liittyvästä ympärysmaiden kuivatustilan muutoksesta aiheutuvan lisäkuormituksen johtaminen Kyyveteen Haukivuoren taajaman edustalle vaikeuttaa vesienhoidon tavoitteiden toteutumista eikä Emostensuon tuotannolle haettua ympäristölupaa tule myöntää. 

  1. Hankehakemuksessa annetut virheelliset tiedot hankealueen luonnontilaisuudesta

Hankehakemuksessa selostetaan GTK:n lausuntoon nojautuen Emostensuon olevan vesitaloudellisilta ja luonnontilaisuuteen liittyviltä olosuhteistaan luonnontilaisuudeltaan muuttunutta suota. Ilmaisulla viitataan valtioneuvoston periaatepäätökseen (30.8.2012) Soiden ja turvemaiden vastuullisesta ja kestävästä käytöstä.  Mainittu lausunto on laadittu GTK rajauskäytännön mukaisesti koko suoaltaan sisältävälle ns. geologisen suon turvemuodostumalle. Nyt lupaharkinnan kohteena oleva 47,6 ha tuotantoala käsittää GTK:n arvioimasta turvemuodostumasta osan, joka on keskeisiltä osin vesiolosuhteiltaan pääosin luonnontilainen.   

Käsillä olevan lupahakemuksen yhteydessä arvioinnin kohteena oleva hankealue kohdistuu pääosin alueelle, jolla suon vesitaloudelliset olosuhteet ja luonnonolosuhteet ovat säilyneet lähes luonnontilaisen kaltaisina. Arviomme mukaan tuotantoalue kuuluu luonnontilaisuusluokitukseltaan luokkaan 3. Luonnontilaisuusarvion määräytyminen koko turvealueen perusteella antaa tässä tapauksessa väärän kuvan lupaharkinnan kohteena olevan alueen luonnontilaisuudesta ja mahdollistaa turvetuotannon laajentamisen luonnontilaiselle tai luonnontilaisen kaltaiselle noin 26 ha:n alueelle, mikä on ristiriidassa valtioneuvoston periaatepäätöksen ja uudistetun ympäristönsuojelulain tavoitteiden kanssa. Etelä- Savossa suurin osa turvealtaista on ainakin reunaosiltaan ojitusten seurauksena vesitaloudeltaan muuttuneita ja pienetkin luonnontilaisen suon esiintymät ovat suoluonnon suojelulle merkittäviä. Tätä voidaan pitää olosuhteena, joka määrittää paikallisesti YSA 44§ tulkintatapaa. Lakia tulee tulkita tarkoitussidonnaisesti. Toiminnan aloittaminen hankealueella muuttaisi tällä hetkellä luonnontilaisia tai lähes luonnontilaisia olosuhteita peruttamattomasti.

Haettua YSL 199 § mukaista toiminnan aloittamislupaa ei tule myöntää ennen lainvoimaista päätöstä. Alueella on vesiolosuhteiltaan pääosin tai lähes luonnontilaista avosuota ja ottotoiminnan valmistelun käynnistäminen (kuivatusojitus, eristysojituksen perkaus) itsessään aikaan saisivat hankealueeseen ja ympäröivään valuma-alueeseen kohdistuvat kuivatustilan pysyvät muutokset ja kuormituksen kasvun. Valmistelutyöt sinällään aiheuttavat keskeiset hankkeeseen liittyvät haitalliset vaikutukset, mikä tekee tosiasiassa muutoksenhaun luonnonolosuhteiden ja vesitalouden muutoksesta aiheutuvan hajakuormitusvaikutuksen osalta hyödyttömäksi. Tällä hetkellä itse hankealue on vesitaloudeltaan vielä pääosin muuttumatonta suota. Hankealuetta ympäröivät maat on ojitettua suota, jonka ojat ovat pääosin palautuneet kuormitustasoltaan lähes ojittamatonta tilannetta vastaaviksi umpeenkasvaneiksi ojiksi. Ympäröivällä alueilla metsän kasvun turvaaminen ei edellytä ojittamalla tehtävän kuivatuksen lisäämistä.

Mikäli ympäristölupa kuitenkin myönnetään, on asutuksen ja toiminta-alueen väliin jätettävä riittävä suojavyöhyke terveyshaittojen ehkäisemiseksi. Suojavyöhyke on hakemuksessa esitetyn mukaisesti pidettävä puustoisena koko toiminta-ajan, jolloin toiminnasta aiheutuvia pöly- ja meluhaittoja saadaan vähennettyä. 

Päätös

Hyväksyttiin.

Tiedoksi

Itä-Suomen aluehallintovirasto (kirjaamo.ita@avi.fi)