Mikkelin pitäjän aluejohtokunta, kokous 12.11.2019

Esityslista on tarkastamaton

§ 31 Lausunto hyvinvoinnin ja osallisuuden lautakunnan talousarviosta 2020/Mikkelin pitäjän aluejohtokunta

MliDno-2019-1494

Aikaisempi käsittely

Valmistelija

Virpi Siekkinen, sivistysjohtaja, Virpi.siekkinen@mikkeli.fi

Kuvaus

Kaupunginvaltuusto vastaa kunnan toiminnasta ja taloudesta. Valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden keskeisistä tavoitteista sekä päättää talouden, rahoituksen ja sijoitustoiminnan perusteista ja hyväksyä talousarvio. Kunnassa on oltava kuntastrategia, jossa valtuusto päättää kunnan toiminnan ja talouden pitkän aikavälin tavoitteista. Kuntastrategian tulee perustua arvioon kunnan nykytilanteesta sekä tulevista toimintaympäristön muutoksista ja niiden vaikutuksista kunnan tehtävien toteuttamiseen. Kuntastrategiassa tulee määritellä myös sen toteutumisen arviointi ja seuranta. (Kuntalaki 410/2015 § 37)

Kaupungin valtuustostrategia 2018 - 2021 visionaan Teemme yhdessä Saimaan kauniin Mikkelin on hyväksytty valtuustossa 11.12.2017. Samalla hyväksyttiin Mikkelin kaupungin arvoiksi Luottamus, Avoimuus, Yhdenvertaisuus, Kestävä kehitys ja Vaikuttavuus. Kaupunkistrategian strategiset ohjelmat hyväksyttiin valtuustossa 20.8.2018 § 92.

Strategian visiota, painopisteitä, Mikkelin arvoja ja strategisten ohjelmien toimenpiteitä toteutetaan talousarviossa ja toimintasuunnitelmissa. Strategia konkretisoituu Hyvän elämän, Kestävän kasvun ja Elinvoimaohjelmassa. Hyvän elämän ohjelmassa painopisteenä ovat Yhteisöllisyys, Aktiivinen ja hyvinvointia tukeva arki sekä Sujuva ja turvallinen elämä vauvasta ikäihmisiin. Kestävän kasvun ohjelmassa painopisteinä ovat Terveellinen ja turvallinen elinympäristö, Elinvoimaisuus ja Kaupungistuminen. Elinvoimanohjelman painopisteinä ovat Osaaminen ja TKI-toiminta, Asiakaslähtöiset yrityspalvelut sekä Matkailu- ja vapaa-ajanasuminen, kulttuuri ja liikunta sekä niihin liittyvä tapahtumatuotanto.

Strategisten ohjelmien seuranta ja raportointi valtuustolle toteutetaan valtuuston hyväksymien seurantamittareiden avulla erillisenä raportointina. Valtuustotason seurantamittareiden tavoitetaso on asetettu valtuustokaudeksi. Vuositasolla tarkastellaan, edetäänkö asetettujen tavoitteiden suuntaan. Palvelualueille lautakuntatasolle on laadittu strategian ohjelmien seurantaa varten raportointipohjaksi ohjelmakortit. Korttiin kirjataan strategisiin ohjelmiin perustuvat talousarvion 2020 konkreettiset tavoitteet ja toimenpiteet, jotka voivat olla osin samoja kuin edellisenä vuonna, tai uusia.

Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että ne toteuttavat kuntastrategiaa ja edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen. (Kuntalaki 410/2015 § 110)

Kuntamaisema-ohjelmaa ei käytetä enää vuoden 2020 talousarviosta eteenpäin. Kuntamaiseman maisemataulukoita korvaamaan käytetään suoritetaulukoita.

Vuoden 2020 henkilöstösuunnitelmassa pääpaino on tavoiteorganisaation laatimisessa. Henkilöstösuunnittelu Mikkelin kaupungissa pohjautuu kaupungin strategiaan, strategisiin kehitysohjelmiin sekä kevään 2018 kaupunkirakenneselvitykseen ja vuonna 2019 valmistuneeseen palvelusuunnitelmaan. Tavoiteorganisaatiota kuvataan tulosyksikkötason kautta ja syksyn 2020 aikana kuvataan koko kaupungintason tavoiteorganisaatio, johon sisältyy 120 henkilötyövuoden vähennystavoite.

Henkilöstösuunnitelmalla ja tavoiteorganisaation kuvaamisella ohjataan strategian ja palvelujen tuottamisen vaatimaa henkilöstöresurssia ja osaamista. Henkilöstösuunnittelun tavoitteena on olla ennakoivaa toimenpiteiden suunnittelua ja varautumista toiminnan edellyttämiin henkilöstöä koskeviin muutoksiin. Hyvällä henkilöstösuunnittelulla varmistetaan palvelutuotannon kannalta optimaaliset henkilöstörakenteet ja mitoitukset ottaen huomioon kaupungin taloudellinen tilanne.

Talouden tasapainottaminen edellyttää rakenteellisia muutoksia kaupungin palveluverkossa, palveluissa ja sitä kautta myös koko kaupungin organisoitumisessa. Optimaalisen henkilöstöresurssin lisäksi myös henkilöstömenojen ennakointi on tärkeässä roolissa, koska tarvittavan henkilöstön yhtenä sopeuttamistoimenpiteenä on hyödyntää luonnollinen poistuman (eläköitymiset ja muu poistuma). Taloussuunnitelmakaudella säästöjä henkilöstömenoissa haetaan myös kaupunkirakenneselvityksen ja palvelusuunnitelman mukaisten säästötoimenpiteiden kautta. Henkilöstömenojen vähentäminen vaatii kriittistä tarkastelua täytettäessä avautuvia tehtäviä. Keinoina avautuvien tehtävien kriittiseen tarkasteluun on henkilöstön sisäinen siirto tai tehtävistä kokonaan luopuminen. Tämä ei kuitenkaan saa johtaa ulkopuolisen työvoiman käytön tai ostopalveluiden lisääntymiseen. Lisäksi on otettava huomioon, ettei uusilla vakansseilla, henkilöstöjärjestelyillä eikä palkantarkistuksilla voida perustella annetun raamin ylittämistä.  

Toimialojen tulee kokonaisraamin puitteissa kattaa kulloinkin voimassa olevien virka- ja työehto-sopimusten mukaiset palkat korotuksineen. Kilpailukykysopimuksen mukainen lomarahojen leikkaus päättyy, joten lomanmääräytymisvuoden 2019 - 2020 lomaraha maksetaan KVTES:n vuosilomaluvun 18 §:n määräyksen perusteella 4 - 6 prosentin suuruisena. Kunnallisten virka- ja työehtosopimusten nykyinen kausi päättyy 31.3.2020 ja mahdollisiin sopimuskorotuksiin on varauduttu henkilöstöpalveluiden toimittamissa palkkaliitteissä. Talousarvioehdotukseen palkat on ajettu päivämäärällä 7.6.2019 ja sopimuskorotusvaraus 1,5 % sekä lomaraha 5,5 %.

Kukin toimiala vastaa henkilöstönsä työhyvinvointia, työturvallisuutta ja työterveyttä turvaavan toiminnan rahoituksesta. Työoloja, työympäristöä ja työkykyä ylläpitävän toiminnan (esim. työturvallisuuslain mukaiseen työn vaarojen selvittämiseen ja arviointiin perustuvat korjaustoimenpiteet) määrärahatarpeet on katettava kokonaisraamin puitteissa.

Osaamisen kehittäminen sisältyy strategiaan perustuvaan henkilöstösuunnitteluun. Osaamisen kehittämisessä huomioidaan palvelualueiden osaamisvaatimukset ja tulevaisuuden tarpeet, kuten osaamisen ylläpito, osaamisen siirtäminen sekä uuden osaamisen ennakointi ja hankkiminen.

Mikkelin kaupungin vuoden 2018 tulos oli 13,3 miljoonaa euroa alijäämäinen. Taseeseen kertyi alijäämää tilinpäätöksen 2018 jälkeen 8,45 miljoonaa euroa, kun vuoden 2017 tilinpäätöksen jälkeen taseessa oli 4,88 miljoonaa euroa ylijäämää. Myös vuosi 2019 on muodostumassa merkittävästi alijäämäiseksi. Niin sanottuihin kriisikuntakriteereihin liittyvän sääntelyn (kuntalaki 110.3 §) mukaisesti Mikkelin kaupungin on kyettävä kattamaan tilinpäätöksessä 2018 muodostunut alijäämä vuoden 2023 loppuun mennessä.

Talousarviovuotta 2020 ja suunnitelmakautta 2021 - 2023 leimaa näin ollen voimakas talouden sopeuttamisen tarve. Kaupunginvaltuusto on linjannut kaupungin talouden tasapainotustoimenpiteistä kaupunkirakenneselvityksessä (18.6.2018 § 71) ja palvelusuunnitelmassa (18.3.2019 § 35). Talousarviovuodelle 2020 ja suunnitelmavuosille 2021 - 2024 määritetyt sopeutustavoitteet on huomioitava talousarviovalmistelussa. Talousarvioraami on lautakuntatasolla sitova valmistelupohja. Lautakunnat ja johtokunnat valmistelevat vuoden 2020 talousarvion kaupunginhallituksen 20.8.2019 vahvistaman talousarvioraamin pohjalta.

Lautakunnan talousarvioesitys rakentuu seuraavista osista: palvelusuunnitelma, ohjelmakortit, määrärahaesitys, suoritetaulukot, tunnuslukutaulukot, henkilöstösuunnitelma sekä irtaimen investointisuunnitelma.

Lautakuntien ja liikelaitosten johtokuntien talousarvioehdotusten valmisteluun liittyvine asiakirjoineen on oltava valmiina 18.10.2019.

Kaupunginhallituksen antama talousarvioraami on seuraava: tulot 2,969 milj. euroa, menot 20,33 milj. euroa ja toimintakate 17,361 milj. euroa. Raamiin on sisällytetty kaupunkirakenneselvityksen ja palvelusuunnitelman toimenpiteet eurovaikutuksineen. Tulosalueet ovat valmistelleet talousarvionsa annettuun raamiin siten, että tulot ovat 2,887 milj. euroa (ta2019 2,835 milj. euroa), menot 19,888 milj. euroa (ta2019 20,294 milj. euroa) ja toimintakate 17,001 milj. euroa (ta2019 17,459 milj. euroa).

Kukin tulosalue on sisällyttänyt talousarvioehdotukseensa kaupunkirakenneselvityksen ja palvelusuunnitelman sisältämät toimenpiteet.

Lautakunnan hallinto pitää sisällään hyvinvoinnin ja osallisuuden lautakunnan kulut sekä kumppanuudet Mikkelin Teatterin, Mikkelin musiikkiopiston ja Mikaelin kanssa. Hallinnon toimintakulut ovat 2,195 milj. euroa (ta2019 2,281milj. euroa). Hallinnon talousarvioon on sisällytetty kaupunkirakenneselvityksen ja palvelusuunnitelman mukaisesti leikkaukset kumppanuussopimuksista (Mikkelin Teatteri 71 000 euroa, Mikkelin musiikkiopisto 24 000 euroa ja Mikaeli 15 000 euroa).

Elinikäisen oppimisen ja osallisuuden tulosalueen toimintatuotot ovat 1,039 milj. euroa (ta2019 1, 04 milj. euroa). Toimintakulut ovat 5,998 milj. euroa (ta2019 6,412 milj. euroa). Toimintakate on 4,959 milj. euroa (ta2019 5,372milj. euroa). Tulosalue pitää sisällään kansalaisopiston, kirjastopalvelut ja osallisuustehtävät. Kansalaisopiston toiminta on seudullista ja perustuu paitsi tiiviiseen yhteistyöhön sivistys- ja hyvinvointipalvelujen sisällä ja kaupungin muiden toimialojen kanssa myös erilaisiin kumppanuuksiin muiden vapaan sivistystyön oppilaitosten, kolmannen sektorin toimijoiden ja muiden potentiaalisten yhteistyökumppaneiden kanssa.

Kirjastolaissa kirjastojen perustehtäväksi nostetaan mm. lukemisharrastuksen ja lukutaidon edistäminen sekä kansalaisvalmiuksien edistäminen muun muassa tiedonhankintataitoja opettamalla. Kirjastotoimintaa kehitetään kirjastolaki huomioiden ja palvelustrategian linjausten mukaan lähi-palveluna, mutta taloudentasapainottamistoimenpiteet vaikuttavat siten, että kirjastoverkkoa jou-dutaan tiivistämään.  Talousarvioehdotus sisältää viiden lähikirjaston (Kalevankangas, Lähemäki, Otava, Rantakylä ja Suomenniemi) lakkautuksen. Kirjastopalvelujen saatavuuden turvaamiseksi kehitetään hakeutuvia palveluja sekä verkkopalveluja.

Aluejohtokunnat toimivat Anttolassa, Haukivuorella, Ristiinassa, Suomenniemellä ja Mikkelin pitä-jän alueella. Ne edistävät alueensa elinvoimaisuutta, hyvinvointia ja osallisuutta muun muassa strategisten hankkeiden ja kumppanuuksien kautta. Lisäksi ne myötävaikuttavat alueensa verkostojen kehittymiseen ja hyödyntämiseen. Aluejohtokuntien toiminta esitetään uudistettavaksi, ja talousarvioesityksessä on toimintaan varattu uudistetun mallin mukaiset talousresurssit. Tavoitteena on vähemmän muodollinen ja hallinnollista resurssia edellyttämä toimintamalli.

Vaikuttamistoimielimet vammaisneuvosto, vanhusneuvosto, nuorisovaltuusto ja lasten parlamentti ovat tärkeitä väyliä osallisuuden turvaamiseksi sekä eri ryhmien näkökulmien huomioon otta-miseksi päätöksenteossa.

Liikunta- ja nuorisopalvelujen toimintatuotot ovat 1,521 milj. euroa (ta2019 1,478 milj. euroa). Toimintakulut ovat 8,566 milj. euroa (ta2019 8,607 milj. euroa). Toimintakate on 7,004 milj. euroa (ta2019 7,130 milj. euroa). Liikunta- ja nuorisopalvelut edistää palveluillaan ja rakennetulla ympäristöllä asukkaiden hyvinvointia ja ehkäisee syrjäytymiskehitystä. Monipuolinen nuorisotyö, liikuntapaikkatarjonta ja liikunnan ohjaus kannustavat kuntalaisia ohjattuun ja omaehtoiseen toimintaan. Liikunta- ja nuorisopalvelut ovat lähipalveluita, joiden tavoitettavuus sekä kaupunki- että haja-asutusalueella tulisi turvata. Palvelusuunnitelman mukaisesti eräistä liikuntapaikoista, kuten Runeberginaukion urheilutalosta ja joistakin vähäkäyttöisistä ulkoliikuntapaikoista, luovutaan. Lisäksi on käynnistetty Liikkuva Mikkeli 2030 -ohjelman laatiminen.

Taide, kulttuuri ja tapahtumat - tulosalueen toimintatuotot ovat 0,327 milj. euroa (ta2019 0,317 milj. euroa). Toimintakulut ovat 3,129 milj. euroa (ta2019 2, 994 milj. euroa). Toimintakate on 2,802 milj. euroa (ta2019 2,677 milj. euroa). Tulosalueen tavoitteena on edistää kaupunkilaisten hyvinvointia, harrastuneisuutta, lisätä poikkihallinnollisuutta, kehittää toimintaympäristöjä ja sähköisten palvelujen käyttöä sekä tehostaa kumppanuussuhteita yhdistysten ja järjestöjen kanssa. Tulosalue vastaa museopalvelujen, yleisten kulttuuripalvelujen ja orkesteripalvelujen tuottamisesta. Toiminnassa korostuu tulosalueen eri yksikköjen yhteistyö esimerkiksi Kulttuuripolun ja Museoiden yön toteuttamisessa.

Museopalvelujen keskeisiä tavoitteita ovat kulttuuriperinnön tallettaminen ja säilyttäminen sekä kulttuuriperinnön arvostuksen lisääminen. Lisäksi tavoitteena on tulosyksikön peruspalveluiden turvaaminen museolain ja -asetuksen edellyttämällä tavalla huomioiden erityisesti lapset ja nuoret, ikääntyneet ja erityisryhmät. Keväällä 2019 taidemuseon asiakaspalvelu, näyttelytoiminta ja museoiden toimistot siirtyivät Graniittitalosta väistötiloihin kauppakeskus Akseliin. Graniittitalossa sijaitsevat museokokoelmat siirretään muihin tiloihin vuoden 2019 loppuun mennessä. Sodan ja rauhan keskus Muisti aloittaa toimintansa Päämajatalossa keväällä 2021. Päämajamuseon perusnäyttelyä uusitaan 2020-2021 vaiheittain. Museopalveluiden kehittämistä jatketaan syksyllä 2019 valmistuneen Mikkelin kaupungin museosuunnitelman mukaisesti.

Yleisissä kulttuuripalveluissa toiminnan painopisteinä ovat lasten ja nuorten sekä ikäihmisten kulttuuripalvelut sekä erilainen tapahtumatoiminta. Hyvät ja toimivat poikkihallinnolliset yhteistyöprojektit kuten KulttuuriKameli päivähoidon kanssa sekä Kulttuuripolku kasvatus- ja opetuspalveluiden kanssa ovat jatkuvat edelleen. Ikäihmisten kulttuuripalveluiden osalta tehdään vahvasti yhteistyötä Essoten suuntaan. Avustuksilla on tärkeä rooli myös jatkossa kulttuuripalveluiden toiminnassa. Avustusten myötä tuetaan paikallisia toimijoita sekä turvataan monipuolista ja runsasta tapahtumatoimintaa. Kotiseututyö ja kulttuuriperinnön eteenpäin saattaminen ovat mukana koko toiminnassa. Tapahtumien järjestämisessä painotus on kumppanuuksissa ja avustusten kautta tapahtumien mahdollistamisessa. Toiminnan järjestämisessä ja sisältöjä pohdittaessa otetaan entistä vahvemmin huomioon kaupunkilaisten mielipiteet. Kulttuuripalvelut luovat ja edistävät kuntalaisten yleistä hyvinvointia ja terveyttä sekä lisäävät yhteisöllisyyttä ja osallistumista sekä kunnan vetovoimaisuutta.

Kaupunginorkesteri tuottaa korkeatasoista ja monipuolista konserttitoimintaa ja yleisötyötä Mikkelissä ja Etelä-Savossa yhteistyössä paikallisten ja maakunnallisten musiikkitoimijoiden, lähiorkesterien sekä kotimaisten ja kansainvälisten yhteistyökumppanien kanssa. Sen tehtävänä on taidemusiikkitradition vaaliminen ja kehittäminen sekä yleisötyö kaikenikäisen kuulijakunnan parissa. Orkesteri on asukkaiden hyvinvoinnin kehittymistä mahdollistava helposti saavutettava kulttuuritoimija. Orkesteri näyttäytyy merkittävänä tekijänä kaupungin mainekuvan kehittämisessä. Orkesteri tekee yhteistyötä paikallisten ja alueellisten musiikkitoimijoiden kanssa, erityisesti Saimaa Sinfonietta -orkesteriyhteistyötä Lappeenrannan kaupunginorkesterin kanssa.

Palvelualuejohtaja ja tulosaluejohtajat esittelevät talousarvion kokouksessa.

Liite Hyvinvoinnin ja osallisuuden lautakunnan talousarvio vuodelle 2020 ja taloussuunnitelma vuosille 2021 - 2024.

Päätösehdotus

Esittelijä

Virpi Siekkinen, sivistysjohtaja, Virpi.siekkinen@mikkeli.fi

Hyvinvoinnin ja osallisuuden lautakunta hyväksyy ja esittää lautakunnan talousarvion vuodelle 2020 ja taloussuunnitelman vuosille 2021 - 2024 kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle.

Lisäksi hyvinvoinnin ja osallisuuden lautakunta pyytää lausunnot kaikilta aluejohtokunnilta, nuorisovaltuustolta, vanhusneuvostolta ja vammaisneuvostolta talousarviosta 2020 ja taloussuunnitelmasta 2021 - 2024. Lausunnot pyydetään toimittamaan suoraan kaupunginhallitukselle 14.11.2019 mennessä.

Päätös

Käydyn keskustelun pohjalta hyvinvoinnin ja osallisuuden lautakunta hyväksyy ja esittää lautakunnan talousarvion vuodelle 2020 ja taloussuunnitelman vuosille 2021 - 2024 kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle seuraavin muutoksin:

Asiasta käydyn keskustelun aikana Reijo Hämäläinen esitti Juhani Sihvosen kannattamana, että Teatterin avustusleikkaus on 35 000 €. Puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Reijo Hämäläisen esitys hyväksyä yksimielisesti. Hyväksyttiin.

Asiasta käydyn keskustelun aikana Laura Hämäläinen esitti Nina Jussi-Pekan kannattamana, että Otavan ja Suomenniemen kirjastot säilytetään. Selvitetään säästömahdollisuudet esimerkiksi henkilöstöresurssin yhdistämisestä ja itsepalveluaukioloaikojen laajentamisesta ja muista keinoista.

Puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Laura Hämäläisen esitys hyväksyä yksimielisesti. Ei hyväksytty yksimielisesti, joten puheenjohtaja totesi, että asiasta on äänestettävä. Puheenjohtaja esitti asian ratkaistavaksi äänestyksellä siten, että ne, jotka kannattavat esittelijän ehdotusta äänestävät "kyllä" ja ne, jotka kannattavat Laura Hämäläisen ehdotusta äänestävät "ei". Selonteko keskustelusta ja äänestysesitys hyväksyttiin.

Suoritetussa äänestyksessä annettiin viisi (5) ”kyllä"-ääntä (Jatta Juhola, Aleksi Nieminen, Erja Haukijärvi, Hannu Toivonen ja Juhani Sihvonen) ja kuusi (6) "ei"-ääntä (Nina Jussi-Pekka, Heino Lipsanen, Jari Sihvonen, Laura Hämäläinen, Liisa Pulliainen ja Reijo Hämäläinen). Puheenjohtaja totesi, että Laura Hämäläisen ehdotus on äänestetty hyvinvoinnin ja osallisuuden lautakunnan päätökseksi.

Asiasta käydyn keskustelun aikana Nina Jussi-Pekka esitti Heino Lipsasen kannattamana, että Rahulan liikuntasalin tiloille annetaan jatkoaikaa 31.12.2020 saakka. Puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Nina Jussi-Pekan esitys hyväksyä yksimielisesti. Hyväksyttiin.

Asiasta käydyn keskustelun aikana Liisa Pulliainen esitti Reijo Hämäläisen kannattamana, että aluejohtokuntien toiminta pysyy entisellään kuluvan vaalikauden loppuun.

Puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Liisa Pulliaisen esitys hyväksyä yksimielisesti. Ei hyväksytty yksimielisesti, joten puheenjohtaja totesi, että asiasta on äänestettävä. Puheenjohtaja esitti asian ratkaistavaksi äänestyksellä siten, että ne, jotka kannattavat esittelijän ehdotusta äänestävät "kyllä" ja ne, jotka kannattavat Liisa Pulliaisen ehdotusta äänestävät "ei". Selonteko keskustelusta ja äänestysesitys hyväksyttiin.

Suoritetussa äänestyksessä annettiin kuusi (6) ”kyllä"-ääntä (Jatta Juhola, Nina Jussi-Pekka, Aleksi Nieminen, Erja Haukijärvi, Hannu Toivonen ja Juhani Sihvonen) ja viisi (5) "ei"-ääntä (Heino Lipsanen, Jari Sihvonen, Laura Hämäläinen, Liisa Pulliainen ja Reijo Hämäläinen). Puheenjohtaja totesi, että esittelijän ehdotus on äänestetty hyvinvoinnin ja osallisuuden lautakunnan päätökseksi.

Asiasta käydyn keskustelun aikana Reijo Hämäläinen esitti, että kirjastojen lakkautuksia ei tehdä. Koska kukaan ei kannattanut esitystä, esitys raukesi.

Asiasta käydyn keskustelun aikana Jari Sihvonen esitti, että orkesterin lakkauttamista tai yhdistämistä mietitään. Koska kukaan ei kannattanut esitystä, esitys raukesi.

Hyvinvoinnin ja osallisuuden lautakunta esittää Rahulan liikuntatilojen siirtämisen selvittämisestä paikallisten toimijoiden omistukseen.  

Hyvinvoinnin ja osallisuuden lautakunta päätti, että viranhaltijat oikeutetaan tekemään tekniset korjaukset ja täydennykset talousarvioon 2020 ja taloussuunnitelmaan 2021 - 2024.

Hyvinvoinnin ja osallisuuden lautakunta pyytää lausunnot kaikilta aluejohtokunnilta, nuorisovaltuustolta, vanhusneuvostolta ja vammaisneuvostolta talousarviosta 2020 ja taloussuunnitelmasta 2021 - 2024. Lausunnot pyydetään toimittamaan suoraan kaupunginhallitukselle 14.11.2019 mennessä.

Merkitään, että Hannu Toivosta kuultiin Mikkelin Teatterin asiassa asiantuntijana, jonka jälkeen hän jääväsi itsensä Teatteri-asian käsittelyn ajaksi.

Merkitään, että Viljam Tiainen, Tarja Sinioja, Matti Karttunen ja Virpi Launonen poistuivat tämän pykälän käsittelyn aikana.

Merkitään, että tämän pykälän käsittelyn aikana pidettiin tauot klo 19.13 - 19.20 ja klo 21.00 - 21.04.

Eriävä mielipide

Jari Sihvosen eriävä mielipide: jätän eriävän mielipiteen orkesterin lakkauttamisen selvittämisestä, koska lautakunta ei löytänyt sille edellytettyjä säästöjä.

Päätösehdotus

Esittelijä

  • Teija Räihä, teija.raiha@esedu.fi

Mikkelin pitäjän aluejohtokunta antaa lausuntonsa kokouksessa.

Tiedoksi

talouspalvelut, hyvinvoinnin ja osallisuuden lautakunta, elinikäisen oppimisen ja osallisuuden johtaja, sivistysjohtaja