Maaseutu- ja tielautakunta, kokous 25.8.2016

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 63 Selvitys tarkastuslautakunnan arviointikertomukseen 2015 maaseutu- ja tielautakunnan osalta

MliDno-2016-656

Kuvaus

Tarkastuslautakunnan arviointikertomus 18.5.2016 s. 17:

3.5.2 Maaseutu- ja tielautakunta

Lautakunta on ollut aktiivisesti mukana kehittämässä maaseutua ja maaseudun elinkeinotoimintaa sekä alempaa tieverkkoa. Se on mm. osaltaan avustanut lukuisia kyläyhdistyshankkeita. Yksityistiekuntien perusparannushankkeita toteutui vuoden 2015 aikana 114 kpl tavoitteeksi asetetun 60 kpl:n sijaan, mikä aiheutti tietoimen avustusmäärärahojen ylittymisen lähes 0,1 miljoonalla eurolla. Kaupungin avustamat, hyvin hoidetut yksityistiet ovat osaltaan parantamassa syrjäseuduilla asuvien kuntalaisten elinoloja. Yksityisteitä käyttävät myös vapaa-ajan asukkaat, marjastajat, metsästäjät ja muut luonnossa liikkuvat.

Millainen on kaupungin vesihuollon kokonaistilanne tällä hetkellä ja onko aiheellista pitää riskinä sitä, että kaupungin alueella on runsaasti vesiosuuskuntia, joista jokaista hoidetaan omalla tavallaan? Mikkelissä on yksi merkityksellinen pohjavesialue, josta haluamme ilmaista huolemme. Kyseisellä pohjavesialueella toimii ampumarata, jossa on aktiivista ampumatoimintaa, kuten myöskin paikallisen vesiosuuskunnan vedenottamo, josta otetaan juomavettä yli 70 kotitalouteen. Miten juomaveden turvallisuus voidaan taata nyt ja tulevaisuudessa, jos ja kun pohjavesialueellamme annetaan tietoisesti harjoittaa ampumatoimintaa, mistä kuitenkin tulee sivutuotoksena raskasmetalleja maastoon ja niiden siirtyminen pohjavesiin on todellinen uhka? Vastaavia pohjavesialueiden saastumisvaarakohteita lienee muitakin, joten onko näitä riskitekijöitä osattu kartoittaa ja miten esimerkiksi tämän Hangastenmaan vedenottamon kohdalla aiotaan toimia jatkossa, jotta vedenkäyttäjille ei aiheudu turhaa riskiä?

Tarkastuslautakunta otti myös viime vuonna kantaa lomitusasioihin eikä tilanne ilmeisesti ole muuttunut. Miksi lomitustilanne ei ole parantunut eikä henkilöstövajetta ole saatu paikattua ja minkälaisia suunnitelmia tilanteen parantamiseksi on laadittu? Eläköityminen on toki selittävänä tekijänä sille, miksi nykyinen henkilöstö jää pois työstä, mutta miksi uusien lomittajien rekrytoinnissa ei ole onnistuttu? Maaseutuyrittäjyyden näkökulmasta tilanne on erittäin huolestuttava, lisääntyvä työtaakka ja vähenevä apu ovat vaarallinen ja pitkässä juoksussa kallis yhdistelmä.”

Selvityksenään tarkastuslautakunnan arviointikertomukseen maaseutu- ja tielautakunta ilmoittaa seuraavaa:

Tietoimi/valmistelija Markku Suomela
Mikkelin kaupungin vesihuollon kokonaistilanne on esitetty vesihuollon kehittämissuunnitelmassa, jonka tekninen toimi on laatinut v. 2013 ja jota päivitetään koko ajan kun tarvetta ja muutoksia ilmenee. Kehittämissuunnitelma löytyy ajantasaisena kaupungin nettisivuilta. 

Maaseutu- ja tielautakunta on laadituttanut vesiosuuskuntien tilaa luotaavan selvityksen ”Mikkelin alueen vesiosuuskuntien yhteishallinnoinnin selvitystyö 2013/Martti Kääriäinen. Maaseutu- ja tielautakunta on 3.7.2014/§ 67 käsitellyt asiaa vastineena kaupunginvaltuutettu Pauliina Viitamiehen 20.12.2012  tekemään valtuustoaloitteeseen vesiosuuskuntien taksojen korottamiseksi. Mainittu pykälä on lähetetty kaupunginvaltuustolle tiedoksi.

Lisäksi tänä keväänä on käynnistetty maaseutu- ja tielautakunnan toimesta hanke vesihuoltolaitosten varautumissuunnitelmien laatimiseksi yhteistyössä valvontaviranomaisten kanssa. Hanke valmistuu vuoden loppuun mennessä (MLI dno 2016-1631).

Teknisen toimen tietojen mukaan Ristiinan Hangastenmaassa ei ole vedenottamoa, joka palvelisi 70 kiinteistön vedensaantia. Sen sijaan Parkatniemessä sijaitsee Löytö-Vitsiälän vesiosuuskunnan toinen vedenottamo, joka ei ole ollut enää vuosiin käytössä. Kyseiselle vedenottamolle on aikoinaan tehty Etelä-Savon Ely-keskuksen kanssa yhteistyössä suojelusuunnitelma, jota ei kuitenkaan useasta syystä ole lähdetty toteuttamaan. Löytö-Vitsiälän vesiosuuskunnalla on tällä hetkellä käynnissä noin 1,5 M€:n viemäröinti- ja vesijohdon laajennushanke, jonka yhteydessä valmistuu myös koko verkostolle putkiyhteys Mikkelin vesilaitoksen puhtaan veden putkeen.

Muille vastaavalla tavalla uhatuille vedenottamoalueille on tehty suunnitelmat ampumaratapäästöjen poistamiseksi. Viimeksi on valmistunut Haukivuoren keskustaajamaa palvelevan Huosiuskankaan vedenottamoalueella sijaitsevan entisen soramontun PIMA-hanke, jonka yhteydessä alueelta kuoritut pintamaat on ajettu Kaatronsuolle piakkoin valmistuvalle ampumaradalle.

Maatalouslomitus/valmistelija Arto Pulkkinen
Arviointikertomuksessa tarkastuslautakunta kiinnittää huomioita lomittajien työvoimavajaukseen ja siihen, ettei aiemmin todettuihin ongelmiin ole pystytty vaikuttamaan ja tilannetta parantamaan. Maatalous on maassamme suurimmassa kriisissä kautta aikojen: Tehokkaiden, suurten tilojen mittavat investoinnit ovat ajaneet yrittäjät taloudellisesti ja henkisestikin kestämättömään tilanteeseen. Investointien myötä tilojen kustannukset ovat räjähdysmäisesti kasvaneet, kun taasen tuotteiden hinnat ja maataloustukien määrä ovat laskeneet. Kannattavuuslaskelmat ovat pettäneet. Lisääntyneestä stressistä ja liiallisesta työtaakasta johtuen sijaisavun tarve yrittäjillä on kasvanut, mikä osaltaan sitoo merkittävästi lomittajatyövoimaa. Tilojen kokonaismäärä on laskenut, mutta tilakoko ja maatalousyritysten tekninen vaativuustaso ovat lisääntyneet, mikä aiheuttaa haasteita ikääntyvien lomittajien ammattitaidolle. Uusien, nuorten lomittajien rekrytointi on haasteellista: lomitus- ja karjanhoitotyöt eivät kiinnosta nuoria, eikä alalle saada mistään tarvittavaa, uutta työvoimaa. Hallinnon keinot ovat tässä asiassa varsin rajalliset: Aiempina vuosina lomitustyötä on käyty esittelemässä mm. yläasteilla. Lomitustyötä on myöskin suositeltu nuorille, tuleville tilan jatkajille ennen sukupolvenvaihdosta.

Yksittäisen toimijan, esim. Mikkelin maaseututoimen, mahdollisuudet vaikuttaa siihen, että lomittajatyövoimaa olisi riittävästi tarjolla, ovat varsin rajalliset. Valtakunnassa lähes jokaisessa yksikössä on työvoimavajetta ainakin osalla vuotta. Mikkelin maaseututoimi kehittää lomittajien työoloja ja ammattitaitoa mahdollisuuksien mukaan. Yrittäjiä kannustetaan etsimään myös omia varajärjestelmiä tiloille yllätysten varalle.

Lomitusjärjestelmä on muutosten edessä: Vuoden 2019 alusta siirrytään uusiin toiminta- ja hallintojärjestelmiin, jolloin Mikkelin kaupunki ei enää järjestä ko. toimintaa.

Päätösehdotus

Esittelijä

  • Arto Pulkkinen, maaseutuasiamies

Maaseutu- ja tielautakunta hyväksyy esityksen mukaiset selvitykset arviointikertomukseen ja esittää ne edelleen kaupunginhallitukselle.

Päätös

Hyväksyttiin.

Tiedoksi

Talouspalvelut, kaupunginhallitus