Lupa- ja valvontajaosto, kokous 20.11.2019

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 49 Purkulupahakemus Rinnekatu 8, Urpolan koulu

MliDno-2019-2152

Valmistelija

  • Sari Valjakka, johtava rakennustarkastaja, Sari.Valjakka@mikkeli.fi
  • Juha Ruuth, hallintopäällikkö, juha.ruuth@mikkeli.fi

Kuvaus

Mikkelin kaupunki on jättänyt purkulupahakemuksen 10.9.2019 kiinteistöllä 491-11-16-2, Rinnekatu 8:ssa sijaitsevan koulurakennuksen purkamiseksi. Purkamisen perusteeksi on esitetty: koulurakennuksen sisäilmaongelmat. Kaupunginvaltuusto on tehnyt päätöksen uuden koulurakennuksen rakentamisesta kiinteistölle.

Rakennuksesta ei ole tehty kuntoarvioita. Sisäilmatutkimus on tehty.

Maankäyttö- ja rakennuslain 127 §:n 1 momentin mukaisesti rakennusta tai sen osaa ei saa ilman lupaa purkaa asemakaava-alueella.

Maankäyttö- ja rakennuslain 139 §:n 1 momentin mukaan purkamisluvan myöntämisen edellytyksenä on, ettei purkaminen merkitse rakennettuun ympäristöön sisältyvien perinne-, kauneus- tai muiden arvojen hävittämistä eikä haittaa kaavoituksen toteuttamista.

HE 101/1999 139 § mukaan purkamisluvan edellytyksistä ehdotetaan säädettäväksi samaan tapaan kuin voimassa olevan lain asemakaavalle asetetuissa laatimissäännöksissä rakennetusta ympäristöstä ja sen vaalimisesta säädetään. Purkamislupa voitaisiin siten myöntää, jos rakennuksen tai sen osan purkaminen ei merkitse rakennettuun ympäristöön ehkä sisältyvien perinne-, kauneus- tai muiden arvojen hävittämistä eikä haittaa kaavoituksen toteuttamista. Useimmissa tapauksissa asiaa koskeva arvoperusta olisi harkittu ja ratkaisu sen suhteen tehty jo asemakaavassa. Säännöksellä siten olisi merkitystä myös asemakaavoituksessa.

Lain rakennusperinnön suojelemista 5 §:n mukaisesti rakennuksen suojelua koskeva asia tulee elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksessa vireille sille tehdystä esityksestä tai sen omasta aloitteesta ja saman lain 6 §:n mukaisesti ELY-keskus voi kieltää rakennuksen kulttuurihistoriallista merkitystä vaarantaviin toimenpiteisiin ryhtymisen. Toisen momentin mukaan esityksen rakennuksen suojelemisesta saa tehdä omistaja, valtion viranomainen, kunta, jonka alueella rakennus sijaitsee, maakunnan liitto ja toimialueellaan sellainen rekisteröity yhteisö, jonka toimialaan kuuluu kulttuuriperinnön vaaliminen.

Voimassa oleva asemakaava on saanut lainvoiman 15.8.2019. Asemakaavassa ei ole osoitettu rakennukselle suojelumerkintää.

Rakennuksesta on tehty 21.12.2018 rakennushistoriaselvitys, joka on kaavaselostuksen liitteenä. Selvityksessä on todettu kohteen arvoista seuraavaa: ”Rakennuksella on paikallishistoriallisia arvoja ja se liittyy jälleenrakennuskauden historiaan, jolloin rakennettiin uudenlaista hyvinvointiyhteiskuntaa. Mikkelissä aikakauden koulut ja asuinalueet kertovat sotien jälkeen voimakkaasti kasvaneen väestön tarpeista. Puutarhakaupunkiaatteesta ammentava kaupunkisuunnittelu korosti luontoyhteyttä ja ihmisen mittakaavaa, lisäksi uusien alueiden suunnittelua ohjasi vahva käytännöllisyyden huomiointi. Urpolan koululla on myös maisemallisia arvoja, se jäsentää koko Urpolan asuinalueen luoteis- ja pohjoisreunaa. Urpolan koululla on rakennushistoriallisia arvoja. Se on säilyttänyt hyvin 1950-luvulle ajoittuva rakentamisajankohdan tyylipiirteensä. Rakennuksen massoittelu ja julkisivujen jäsentely sekä materiaalit ovat lähes alkuperäiset. Käytännöllisyyden ja toimintojen sujuvuuden merkitys arkkitehtuurin lähtökohtana on havaittavissa rakennuksen ”helppolukuisesta” yleisilmeestä, tilaohjelma on hahmotettavissa rakennuksen massoittelusta ja julkisivuista. Arvoja lisää ajan suunnitteluihanteisiin liittyvän detaljimaailman säilyneisyys - liuskekivet, kaiteet ja puuovet ovat taiten mietittyjä yksityiskohtia muutoin yksinkertaisessa arkkitehtuurissa. Erilaisten materiaalien yhdistäminen rapattuun julkisivuun on aikakaudelle tyypillinen piirre, samoin kuin sisäänkäyntien ja yhteisten tilojen huolellinen viimeistely.Rakennuksella on paikallishistoriallisia ja rakennushistoriallisia arvoja. Jos rakennus puretaan, osa arvoista väistämättä menetetään. Rakennuksen säilyminen koulukäytössä edellyttää kuitenkin, että rakennus on kuntonsa puolesta sopiva oppimis- ja opetusympäristö.”

ELY-keskus on antanut purkuhakemuksesta 28.10.2019 lausunnon, jossa todetaan, että ”Urpolan koulun säilyminen on tosiasiallisesti ratkaistu jo tuoreessa kaavaprosessissa, jossa koulun purkaminen mahdollistettiin. Urpolan koulu on kiistatta arkkitehtuuriltaan hyvin säilynyt jälleenrakennusajan koulu, jolla on kulttuurihistoriallisia ja maisemallisia arvoja (ks. esim.Urpolan koulun rakennushistoriallinen selvitys, Ramboll 21.12.2018). ELY-keskus pitää valitettavana ja huolestuttavana, että koulurakennuksen huollon ja ylläpidon osalta on ajauduttu nykyiseen tilanteeseen, etenkin kun Urpolan koulu ei ole kaupungin ainoa epävarmassa tilanteessa oleva jälleenrakennuskauden koulu. Koulun purkaminen on merkittävä menetys Mikkelin rakennetulle kulttuuriympäristölle. ELY-keskus toivoo, että uuden koulun suunnittelussa tavoitellaan maisemallisesti ja arkkitehtuuriltaan korkeatasoista ratkaisua, joka voisi lunastaa paikkansa nykyisen kulttuuri- ja rakennushistoriallisesti merkittävän koulun korvaajana.”

Museovirasto on antanut purkuhakemuksesta 15.10.2019 lausunnon, jossa todetaan seuraavasti: ”Laaditussa rakennushistoriaselvityksessä (Ramboll 21.12.2018) Urpolan koulurakennuksella todetaan olevan paikallishistoriallisia, rakennushistoriallisia ja maisemallisiakin arvoja. Jälleenrakennuskauteen liittyvä koulutalo on säilyttänyt hyvin 1950- luvun tyylipiirteensä. Vuonna 1955 valmistuneen Urpolan koulun suunnittelijana toimi arkkitehti Eero Jokilehto. Korttelialueen asemakaavan muutoksessa on lähdetty siitä, että nykyinen koulurakennus voidaan korvata uudella. Asemakaava ei sisällä rakennuksia suojelevia määräyksiä. Rakennussuojelun tarve on selvitetty asemakaavoituksen yhteydessä. Museovirasto toteaa purkamisluvan käsittelyn yhteydessä saman, minkä se on asemakaavahankkeen osallisena todennut: Urpolan koulun purkaminen on menetys Mikkelin kaupungin kouluverkon rakennushistoriallisten, paikallishistoriallisten ja kaupunkikuvallisten arvojen kannalta.”

Rakennuslupatyöryhmä käsitteli asiaa 13.11.2019 kokouksessaan, eikä puoltanut hanketta edellä esitettyjen lausuntojen perusteella.

ELY-keskus on tarkentanut lausuntoaan 13.11.2019 seuraavasti:"Tarkennan lausuntoamme siltä osin, että Etelä-Savon ELY-keskuksen näkemyksen mukaan Urpolan koulun tulevaisuus on ratkaistu tuoreessa asemakaavaprosessissa, jossa vaihtoehtojen punninta päätyi siihen, että rakennukselle ei sen todetuista arvoista huolimatta osoitettu suojelumerkintöjä, vaan kaava mahdollistaa koulun korvaamisen uudella koululla. Kaavaprosessi suoritettiin asianmukaisesti myös viranomaisyhteistyön osalta. Kaavatyössä arvojen menettämistä on pyritty joltain osin kompensoimaan  uudisrakentamisen ohjauksella. ELY-keskuksen näkökulmasta purkamiselle ei täten ole estettä, vaikka se harmillinen lopputulema koulun paikalliset arvot huomioiden onkin."

Edellä mainituin perustein voidaan todeta, että purkaminen ei merkitse rakennetun ympäristön säilyvien perinne-, kauneus ja muiden arvojen hävittämistä. Asemakaavassa ei ole osoitettu rakennukselle suojelumerkintää, joten purkaminen ei haittaa kaavoituksen toteutumista.

Naapurit on kuultu viranomaisen toimesta eikä huomautuksia purkulupahakemuksesta ole jätetty.

Lupahakemuksessa on selvitetty rakennusjätteen määrä ja sijoitus MRL 139 §:n mukaisesti.

Maankäyttö- ja rakennuslain 139 §:n 1 momentin mukaan purkamisluvan myöntämisen edellytyksenä on, ettei purkaminen merkitse rakennettuun ympäristöön sisältyvien perinne-, kauneus- tai muiden arvojen hävittämistä eikä haittaa kaavoituksen toteuttamista. Museoviraston ja ELY-keskuksen lausunnoissa on todettu, että rakennuksella on kulttuurihistoriallisia ja maisemallisia arvoja. Koulurakennuksen purkaminen on merkittävä menetys Mikkelin rakennetulle kulttuuriympäristölle. Tuoreen kaavaprosessin yhteydessä koulun tulevaisuus on kuitenkin tutkittu, eikä rakennukselle sen arvoista huolimatta osoitettu suojelumerkintöjä vaan kaava mahdollistaa koulun korvaamisen uudella koululla. Ely-keskuksen on todennut, että purkamiselle ei ole estettä.

Asumisen ja toimintaympäristön palvelualueen toimintasäännön kohdan 5.4. nojalla asia on siirretty lupa- ja valvontajaoston päätettäväksi.

Päätösehdotus

Esittelijä

  • Sari Valjakka, johtava rakennustarkastaja, Sari.Valjakka@mikkeli.fi

Lupa- ja valvontajaosto päättää myöntää Mikkelin kaupungille luvan purkaa kiinteistöllä 491-11-16-2, osoitteesa Rinnekatu 8 sijaitseva koulurakennus seuraavin ehdoin.

Lupahakemukseen tulee liittää erillinen selvitys purkamistyön järjestämisesta (purkamissuunnitelma), selvitys vaarallisen jätteen käsittelystä sekä selvitys käyttökelpoisten rakennusosien hyväksi käyttämisestä (MRL 139 §, 154 §).

Vastaava purkutyönjohtaja on nimettävä.

Purkutyössä on kiinnitettävä huomiota melu- ja pölyhaittojen rajoittamiseen, purkutyömaa on aidattava niin, etteivät ulkopuoliset pääse sinne.

Rakennuspaikka tulee maisemoida ja tästä tulee laatia aluesuunnitelma rakennusvalvonnan hyväksyttäväksi ennen purkutyön aloittamista.

Päätös

Keskustelun aikana Miikka Heikkinen esitti, että purkulupaa ei myönnetä, koska rakennus on paikallinen maamerkki eikä siinä ole todellisia rakenteellisia ongelmia. Rakennuksella on suojeluarvoja, jotka estävät purkuluvan myöntämisen.

Terhi Taskinen kannatti Heikkisen esitystä.

Puheenjohtaja totesi, että keskustelun aikana oli tehty esittelijän päätösehdotuksesta poikkeava esitys, jota oli kannatettu, joten asiasta oli äänestettävä. Äänestys suoritetaan kättennostoäänestyksenä. Esittelijän päätösehdotusta kannattavat äänestävät jaa ja Miikka Heikkisen vastaesitystä kannattavat ei. Lupa- ja valvontajaosto hyväksyi yksimielisesti esityksen kättennostolla tapahtuvasta äänestyksestä.
Suoritetussa äänestyksessä annettiin 3 jaa ääntä (Keijo Siitari, Susanna Rusakko ja Kauko Väisänen) ja 2 ei ääntä (Miikka Heikkinen ja Terhi Taskinen).
Puheenjohtaja totesi esittelijän päätösehdotuksen tulleen hyväksytyksi.

Merkitään, että Terhi Taskinen ja Miikka Heikkinen jättivät päätökseen eriävän mielipiteen, joka liitetään pöytäkirjaan.

Tiedoksi

Hakija, Etelä-Savon Ely-keskus

Muutoksenhaku

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen. Purkulupaa koskevasta päätöksestä valitusoikeus on sillä, jonka oikeutta, velvollisuutta tai etua päätös välittömästi koskee sekä viereisen tai vastapäisen tontin tai muun alueen tai muun kiinteistön, jonka rakentamiseen tai muuhun käyttämiseen päätös voi olennaisesti vaikuttaa, omistajalla ja haltijalla.

Valitusoikeus rakennuksen purkamista koskevasta päätöksestä on myös elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksella silloin, kun rakennus on valtakunnallisesti tai maakunnallisesti merkittävä. Jos rakennusluvan mukainen rakentaminen merkitsee purkamislupaa edellyttävän valtakunnallisesti tai maakunnallisesti merkittävän rakennuksen purkamista, valitusoikeus rakennusluvasta on myös elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksella.

Viranomainen, osoite ja postiosoite:

Itä-Suomen hallinto-oikeus
Postiosoite: PL 1744, 70101 Kuopio
Käyntiosoite: Minna Canthin katu 64
Sähköpostiosoite: ita-suomi.hao(at)oikeus.fi
Puhelinnumero: 029 564 2500
Hallinto-oikeuden asiakaspalvelu on avoinna arkisin 8.00 - 16.15
Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet

Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Päätös on annettu julkipanon jälkeen, jolloin sen katsotaan tulleen asianosaisten tietoon (maankäyttö- ja rakennuslaki 198 §).

Valituskirjassa on ilmoitettava
- valittajan nimi, ammatti, asuinkunta ja postiosoite
- päätös, johon haetaan muutosta
- miltä osin päätöksestä valitetaan ja muutos, joka siihen vaaditaan tehtäväksi
- muutosvaatimuksen perusteet

Valituskirja on valittajan tai valituskirjan muun laatijan omakätisesti allekijoitettava. Jos ainoastaan laatija on allekirjoittanut valituskirjan, siinä on mainittava myös laatijan ammatti, asuinkunta ja postiosoite. Valituskirjaan on liitettävä päätös, josta valitetaan, alkuperäisenä tai jäljennöksenä.

Valitusasiakirjat on toimitettava valitusviranomaiselle ennen valitusajan päättymistä. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valitusasiakirjat toimittaa valitusviranomaiselle ensimmäisenä sen jälkeisenä arkipäivänä. Omalla vastuulla valitusasiakirjat voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille ennen valitusajan päättymistä.

Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetun lain (701/93) nojalla muutoksenhakijalta peritään oikeudenkäyntimaksua, mikä on määrätty mainitun lain 3 §:ssä. Saman lain 6 §:ssä on määräys niistä asioista, joista ei peritä oikeudenkäyntimaksua.