Lupa- ja valvontajaosto, kokous 14.5.2020

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 13 Poikkeamislupahakemus kiinteistölle 491-29-7-1, Moisionrannantie 2

MliDno-2020-988

Valmistelija

  • Ilkka Tarkkanen, kaavoituspäällikkö, ilkka.tarkkanen@mikkeli.fi

Kuvaus

Rakennusliike Ola Oy hakee lupaa poiketa maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 171 §:n nojalla MRL:n 58 §:n säädöksistä. Lupaa haetaan rakentaa kerrostalo Kirkonvarkauden kortteliin 7. Hanke poikkeaa asemakaavan määräyksistä koskien pysäköintipaikkojen määrää, kellarikerrokseen sallitun kerrosalaan laskettavan tilan määrää ja lämmitysmuotoa.

Kerrostalossa on yksiöitä, kaksioita ja kolmioita. Kaava määrää 2 autopaikkaa/asunto. Hakija perustelee poikkeamista sillä, että asuntojakaumassa yksiöille varataan 1 ap/asunto ja sitä suuremmille asunnoille 2 ap/asunto.

Kaavassa määrätään liittämään kiinteistöt kaukolämpöverkkoon, mutta hakija haluaa hyödyntää maalämpöä, joka on ympäristöystävällinen lämmitysmuoto.

Kaavamerkintä ½ k mahdollistaa pääkäyttötarkoituksen mukaisten tilojen sijoittamisen kellarin tasolle siten, että näihin tiloihin rakennuksen kerroksen alasta saa käyttää puolet. Kerroksen alaksi on esitetty 615 m2 ja kellarin tasolla kerrosalaan laskettavaa tilaa on 370 m2 eli 60 % kerroksen alasta. Hakija on perustellut poikkeamista sillä, että porrashuone on laskettu kerrosalaan myös maanalaisessa tilassa.

Asemakaava
Kirkonvarkauden asemakaava on vuodelta 2015 ja laadittiin vuoden 2017 asuntomessujen varten. Samanaikaisesti asemakaavan kanssa laadittiin Moisio-Kyyhkylän osayleiskaava, jossa Kirkonvarkauden kohdalle on osoitettu AP/R merkintä, joka kuuluu: ”Pientalovaltainen asunto-, loma-asunto ja matkailualue”. Asuntomessuilla esitetään monipuolisesti erilaisia asuinmahdollisuuksia ja tämän lähtökohdan takia Kirkonvarkauden asemakaavaan asuinrakennusten korttelialueille merkittiin joustava A-kaavamerkintä. Kaava on toteutunut hyvin ja vain muutama hajatontti on vielä rakentamatta.

Korttelin 7 käyttötarkoitusmerkintä on asuinrakennusten korttelialue (A). Rakennusoikeus on 1 600 k-m², joka vastaa n. e=0,50 tonttitehokkuutta, kerrosluku ½k II u½. Korttelissa on yksi ohjeellinen tontti. Kortteli sijoittuu rinteeseen Kirkonvarkaudensuon/Paasosenpuiston ylärinteen puolelle. Korttelin ylä- ja alarinteen välinen korkeusero on n. 7 metriä.

Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 135 § 1 momentin mukaan rakennusluvan myöntämisen edellytyksenä asemakaava-alueella on, että rakennushanke on voimassa olevan asemakaavan mukainen. Tästä haetaan edellä esitettyjä poikkeamisia.

Poikkeamisen edellytyksenä MRL 171 §:n mukaan on, että hanke ei saa

  1. aiheuttaa haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai aluei¬den käytön muulle järjestämiselle
  2. vaikeuttaa luonnonsuojelun tavoitteiden saavuttamista; eikä
  3. vaikeuttaa rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoit¬teiden saavuttamista
  4. johtaa vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai muutoin aiheuttaa merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.
     

Kuuleminen
Naapureita on kuultu laajasti (katujen vastakkaisella puolella olevat rajanaapurit sekä vesistön rannalla olevat kiinteistöt) ja heistä osa on vastustanut hanketta. Mielipiteissä on tuotu esille mm. se, että kerrostalo:

  • poikkeaa alueen muusta rakennuskannasta
  • ei sovellu pientaloympäristöön
  • poikkeaa rakentamisesta, jossa on otettu huomioon alueen luontoarvot
  • peittää näkymiä
  • asunto- ja autopaikkamäärä nostaa tontin käyttöasetetta merkittävästi verrattuna pientaloasumiseen
  • autopaikkamäärän vähentäminen tontilla siirtää autopaikat katujen varsille
  • esitetty pysäköintinormi 1,2 autopaikkaa/asunto ei ole perusteltu
     

Hankkeen maisemaan ja maastoon soveltuvuuden arvioimiseksi rakennuspaikalla järjestettiin MRL 133 § mukainen maastokatselmus 7.5.2020, josta tieto oli annettu ennakkoon rakennushankkeen ryhtyvälle sekä naapureille lähetetyllä kirjeellä.

Suunnitelmia on muokattu poikkeamislupaprosessin aikana ja 7.5.2020 katselmusta varten esitetyssä uudessa suunnitelmassa ullakkokerroksesta ja rakennusoikeuden ylityksestä on luovuttu, kattomuoto on tasapuolinen harjakatto. Harjakorkeutta on alennettu metrillä ja se on nyt +99,00 metriä. Asuntojen lukumäärä on vähentynyt 26:een ja autopaikkojen lukumäärä on kohonnut 46:een. Rakennuksen pituus on kasvanut n. 4 metriä ja leveys metrin. Uusia suunnitelmia käsiteltiin maastokäynnillä Moisionrannatie 2:ssa 7.5.2020, johon naapurusto oli kutsuttu mukaan. Edellä mainitut mielipiteet olivat saapuneet kirjallisina kaupungille ja katselmuksessa saadut kommentit olivat sisällöltään vastaavia. Naapureille on varattu aikaa jättää kirjalliset mielipiteet 13.5.2020 mennessä. Kirjallisia kommentteja saapui määräaikaan kaksi kappaletta sekä yksi suullinen kannanotto, jotka esiteltiin kokouksessa.

Saadun palautteen perusteella hakija on muokannut rakennuksen kattomuotoa matalammaksi rinteen suuntaiseksi pulpettikatoksi, jolloin katon ylin korkeus on madallettu korkoon +97.5.

Hakemus täyttää MRL 171 §:ssä poikkeamiselle asetetut edellytykset.

Korttelin 7 käyttötarkoitusmerkintä A mahdollistaa kerrostalorakentamisen. Poikkeamisessa joudutaan ottamaan kantaa mm. siihen, että onko esitetty rakentaminen sellaista, joka soveltuu alueelle ja johtaako poikkeaminen maankäyttö- ja rakennuslain 117 §:n vastaiseen lopputulokseen. Maankäyttö- ja rakennuslain 117 §:ssä vaaditaan, että ”Rakennuksen tulee soveltua rakennettuun ympäristöön ja maisemaan sekä täyttää kauneuden ja sopusuhtaisuuden vaatimukset”. Naapurit ovat mielipiteissään vastustaneet hanketta ja vedonneet mm. siihen, että kerrostalo ei sovellu rakennettuun ympäristöön ja on maisemallinen haitta.

Asemakaavan pysäköintinormi noudattaa Mikkelin pientaloalueille tyypillistä 2 ap/asunto -normia. Mikkelissä kerrostaloalueilla on käytetty erilaisia autopaikkanormeja vaihdellen yleensä 1 ap/85–100 k-m² välillä, ydinkeskustassa on tätä väljempi mitoitus. Vanhemmissa kaavoissa on myös hyödynnetty 1,2 ap/asunto -normia, joka vastaa n. 1 ap/85 k-m² -normia. Kirkonvarkauden asemakaava-alueen joissakin rivitalohankkeissa toteutuneet autopaikkamäärät ovat pienempiä kuin 2 ap/asunto. Kerrostalossa on autopaikkaselvityksen mukaan 26 asuntoa, joista kolmioita ja kaksioita on 20 kappaletta ja yksiöitä 6 kappaletta. Kaupungin liikennesuunnittelijan mukaan yksiöille riittää 1 ap/asunto ja sitä suuremmille asunnoille tulisi varata 2 ap/asunto. Esitetyllä asuntojakaumalla autopaikkamääräksi muodostuu 46 kappaletta eli 1,77 ap/asunto. Ei ole todennäköistä, että tämä aiheuttaisi erityistä painetta kadunvarsipysäköintiin.

Asemakaavassa on määrätty, että uudet rakennukset on liitettävä kaukolämpöön ja todettu ne tontit, joita määräys ei koske. Hakija haluaa toteuttaa kohteen maalämpöä hyödyntäen. Määräys on tehty suojelemaan alueen pohjavesiä. Kaavaan on merkitty (pv) merkinnällä tärkeä tai vedenhankintaan soveltuva alue. Alueellinen ELY-keskus ja kaupunki päivittävät pohjavesialueiden rajoja aika-ajoin. Kortteli 7 sijoittuu kaavan (pv) merkinnän- ja päivitettyjen pohjavesikarttojen pohjavesialueen ulkopuolelle ja tältä osin kaava ei estä maalämmön hyödyntämistä ja poikkeaminen on perusteltu. Kyseisen pohjavesialueen ulkopuolelle on myönnetty asemakaava-alueella muissakin hankkeissa maalämmön rakentamiseen lupia edellä mainituin perustein.

Rakennus sijoittuu siten, että pihan oleskelu- ja leikkialueet ovat tontin yläosissa ja pohjoisosalla. Järjestely mahdollistaa piha-alueiden visuaalisen jatkumisen vireiselle puustoiselle suojaviheralueelle. Alarinteen puolella kulkee kevyen liikenteen väylä ja on suotavaa, että asuntojen ja kevyen liikenteen väylän väliin jää riittävä korkeusero, jolloin ohikulkijat eivät näe suoraan asuntojen sisätiloihin. Rakennus sijoittuu kevyen liikenteen väylän mukaisesti ja maaston korkeuskäyrät asettuvat tasaisesti rakennuksen massaan nähden.
 
Hakija on tutkinut korttelin toteutusta huhtikuun alun ja 4.5.2020 piirustuksissa rivitalomaisena ja kerrostalomaisena ja sen massoittelun vaikutusta ympäristöönsä (maastoleikkaukset A-A ja B-B sekä leikkauskuva missä on vertailtu harjakorkeuksia). Huhtikuun alun piirustuksissa esitetyssä, alarinteen puolelta tarkasteltuna nelikerroksisessa kerrostalossa harjakaton harjakorkeus oli +100,60. Rivitalomaisena toteutuksena, kolmikerroksisena pulpettikattoisena ja ilman ullakkoa harjakorkeus asettuu tasoon +97,50. Kummassakin tapauksessa rakennus muodostaa näköesteen korttelin 1 näkymille kohti Saimaata. Tällä perusteella kerrostalomainen toteutus ei oleellisesti estä näkymiä, vaan kyse on enemmän rakennuksen sijoittumisesta tontille ja sijoitetaanko korttelin rakennusoikeus yhteen vai useampaan massaan ja kuinka moneen kerrokseen. Maastoleikkaus B-B näyttää millä tavalla kerrostalo sijoittuu viereisiin Moisionrannantien omakotitaloja vasten. Ullakkokerroksen poistaminen ei merkittävästi muuta päädyn näkymää naapureiden puolelle. Rakennuksen sijoittamiseen kaava-alueella ei ole tarkemmin ohjattu. Rakennuksen sijoittaminen esim. Kirkonvarkaudenkadun vastaiselle osalle tonttia näkyisi maisemassa korkeampana.

Kerrosluku ½k II u½ mahdollistaa osoittaa ullakolle ja kellarikerrokseen korkeintaan puolet rakennuksen suurimman kerroksen pääkäyttötarkoituksen mukaiseen kerrosalaan laskettavasta tilasta. Rakennus sijoittuu rinteeseen siten, että se täyttää puolikkaan, rinteeseen rakennetun kellarikerroksen määritelmän. Rinteen muoto huomioiden on perusteltua, että rakennuksessa on suunnitelman mukainen kellarikerros.

7.5.2020 päivitetyissä suunnitelmissa kerrostalo on alarinteen puolelta tarkasteltuna kolmikerroksinen, harjakattoinen ja ilman ullakkokerrosta. Viimeisimmässä suunnitelmassa rakennus on pulpettikattoinen ja 1,5 metriä matalampi kuin aiemmassa sunnitelmassa. Rakennusoikeus ja rakennuksen sijoittuminen rinteeseen ovat kaavan mukaisia. Kellarikerros tulee sijoittumaan rinteeseen siten, että yli puolet kellarin tilavuudesta on maanalaista tilaa. Käytävätilan osalta kellarin tasolla kerrosalan ylityksellä ei ole merkitystä kokonaisrakennusoikeuteen eikä rakennuksen ulkoiseen ilmeeseen. Käytävätila on ikkunatonta tilaa.

Maankäyttö- ja rakennuslain 117 §:ssä vaaditaan, että ”Rakennuksen tulee soveltua rakennettuun ympäristöön ja maisemaan sekä täyttää kauneuden ja sopusuhtaisuuden vaatimukset”. Moisio-Kyyhkylän osayleiskaavan ja Kirkonvarkauden asemakaavan suunnittelun tavoitteet eroavat esitetystä kerrostalorakentamisesta ja kokonaisharkintaa poikkeamisen hyväksymisestä on tarkasteltu myös tästä tulokulmasta. Kokonaisuutena tarkastellen esitetty kerrostalo voidaan katsoa sopeutuvan ympäristöönsä tavalla, joka ei poikkea kaavasta ikä merkittävällä tavalla toteutuneesta rakennuskannasta massoittelun, maastoon sijoittumisen tai ulkonäön osalta. Kaava-alueelle on rakentunut I-II -kerroksisia rivitaloja, ½ k II pientaloja sekä laajempia pohjapinta-alaltaan olevat päiväkoti ja palvelutalot yksikerroksisina. 

Mikkelin kaupunkisuunnittelu on ollut päätöksen valmistelussa mukana ja puoltaa hanketta. Rakennuslupatyöryhmä on kokouksessaan 13.5.2020 puoltanut hanketta. Työryhmän kommentit esitellään tarkemmin kokouksessa.

Asumisen ja toimintaympäristön palvelualueen toimintasäännön kohdan 5.7 mukaisesti johtava rakennustarkastaja on siirtänyt toimivaltaansa kuuluvan asian lupa- ja valvontajaoston päätettäväksi, koska hanke on herättänyt vastustusta naapurustossa.

Naapureiden kuulemisvaiheessa esittämät muistutukset sekä katselmustilaisuuden jälkeen saadut kannanotot on toimitettu tiedoksi lupa- ja valvontajaoston jäsenille.

Useat naapurit ovat lähettäneet muistutuksia, jotka koskevat mm. rakennuksen talotyyppiä, kerrosten määrää ja korkeutta, rakennuksen soveltumista ympäristöön ja maisemaan, rakennuksen julkisivuja, pihasuunnitelmaa, luontoarvoja ja yleensäkin koko tontin käyttämistä rakentamiseen. Nämä kaikki ovat sellaisia asioita, joita ei voi ratkaista nyt käsiteltävänä olevan poikkeamislupahakemuksen yhteydessä. Varsinainen rakennuslupahakemus käsitellään myöhemmin erikseen ja sen yhteydessä otetaan kantaa myös edellä esitettyihin seikkoihin.

Mitään sellaista seikkaa ei ole tullut esiin, jonka nojalla kyseisen asuinkäyttöön kaavoitetun tontin rakentaminen olisi mahdollista kokonaan kieltää. Rakennuspaikasta johtuen niin rakennuksen julkisivujen tasoon kuin istutuksiin ja pihasuunnitteluun ja muihin ympäristöön soveltumiseen vaikuttaviin seikkoihin tullaan rakennuslupavaiheessa kiinnittämään erityistä huomiota.

Päätösehdotus

Esittelijä

  • Sari Valjakka, johtava rakennustarkastaja, Sari.Valjakka@mikkeli.fi

Lupa- ja valvontajaosto päättää hyväksyä Ola Oy:n poikkeamishakemuksen Kirkonvarkauden alueen kortteliin 7.

Päätös

Hyväksyttiin.

Merkitään, että Susanna Rusakko saapui kokoukseen tämän pykälän käsittelyn aikana ja kaavoituspäällikkö Ilkka Tarkkanen poistui kokouksesta tämän pykälän käsittelyn jälkeen.

Tiedoksi

Rakennusliike Ola Oy, huomautuksen tehneet naapurit

Muutoksenhaku

Tähän päätökseen haetaan muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen.

Valitusoikeus
Tähän päätökseen saa maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 192.1 §:n perusteella hakea muutosta:

  • viereisen tai vastapäätä olevan alueen omistaja ja haltija,
  • sellaisen kiinteistön omistaja ja haltija, jonka rakentamiseen tai muuhun käyttämiseen päätös voi olennaisesti vaikuttaa,
  • se, jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa,
  • kunta.

Valitusaika
Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen antamisesta. Päätöksen antopäivä on kirjattu kohtaan tiedoksianto asianosaiselle.

Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.

Omalla vastuulla valitusasiakirjat voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille ennen valitusajan päättymistä.

Päätös on annettu maankäyttö ja rakennuslain (132/1999) 198 §:n mukaisesti julkipanon jälkeen, jolloin sen katsotaan tulleen asianomaisten tietoon.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valitusviranomainen
Hallintovalitus tehdään Itä-Suomen hallinto-oikeudelle.

Postiosoite: PL 1744, 70101 Kuopio
Käyntiosoite: Minna Canthin katu 64
Sähköpostiosoite: ita-suomi.hao@oikeus.fi
Faksinumero: 029 56 42501
Puhelinnumero: 029 56 42500
Hallinto-oikeuden asiakaspalvelu on avoinna arkisin 8.00­­–16.15

Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa
https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet.

Valituksen muoto ja sisältö
Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava:

  1. päätös, johon haetaan muutosta (valituksen kohteena oleva päätös);
  2. miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi (vaatimukset);
  3. vaatimuksen perustelut;
  4. mihin valitusoikeus perustuu, jos valituksen kohteena oleva päätös ei kohdistu valittajaan.

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava valittajan nimi ja yhteystiedot. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja yhteystiedot. Yhteystietojen muutoksesta on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle.

Valituksessa on ilmoitettava myös se postiosoite ja mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite). Mikäli valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, voi hallintotuomioistuin valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat.

Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus. Sähköistä asiakirjaa ei kuitenkaan tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.

Valitukseen on liitettävä:

  1. valituksen kohteena oleva päätös valitusosoituksineen;
  2. selvitys siitä, milloin valittaja on saanut päätöksen tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta;
  3. asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksen tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.

Asiamiehen on liitettävä valituskirjelmään valtakirja, kuten laissa oikeudenkäynnistä hallintoasioissa (808/2019) 32 §:ssä säädetään.

Oikeudenkäyntimaksu
Tuomioistuinmaksulain (1455/2015) nojalla muutoksenhakijalta peritään oikeudenkäyntimaksu, mikä on määrätty mainitun lain 2 §:ssä. Saman lain 5 §:ssä on määräys niistä asioista, joista ei peritä oikeudenkäyntimaksua.

Pöytäkirja
Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä voi pyytää Mikkelin kaupungin kirjaamosta.

Käyntiosoite: Raatihuoneenkatu 8–10, 50100 Mikkeli
Postiosoite: PL 33, (Raatihuoneenkatu 8–10), 50101 Mikkeli
Faksinumero: 015 36 6583
Puhelinnumero: 044 794 2033 / 015 1941 (vaihde)
Sähköpostiosoite: kirjaamo@mikkeli.fi

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 9.00–15.00.