Lupa- ja valvontajaosto, kokous 14.5.2020

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 15 Lausunnon antaminen Itä-Suomen hallinto-oikeudelle, luvaton aita, 491-7-19-13

MliDno-2019-1503

Aikaisempi käsittely

Valmistelija

Juha Ruuth, hallintopäällikkö, juha.ruuth@mikkeli.fi

Kuvaus

Naapurikiinteistön omistajat ovat ilmoittaneet rakennusvalvonnalle, että tontin 491-7-19-13 omistajat ovat rakentaneet tonttien rajalla olevaan aitaan korotusosia kysymättä heiltä suotumusta rakentamiseen. He katsovat myös, että korotusosat ovat kaupungin rakennusjärjestyksen vastaisia.

Rakennustarkastaja on käynyt tarkastamassa tilanteen ja todennut, että tonttien välistä raja-aitaa on korotettu useasta kohdasta. Korotusten jälkeen aita tulee näiltä kohdin niin korkeaksi, että se edellyttää kaupungin rakennusjärjestyksen mukaan toimenpidelupaa. Kiinteistöjen rajalle tehtävä aita vaatii myös naapurin suotumuksen.

Tontin 491-7-19-13 omistavalle kuolipesälle on lähetetty selityspyyntö aidan korottamisesta. Kuolinpesän puolesta annetut kaksi selitystä on toimitettu jaoston jäsenille.

Aidan korotusosien osalta on jätetty toimenpidelupahakemus 23.8.2019. Naapuritontin omistajia on kuultu hakemuksen johdosta ja he ovat tekemässään huomautuksessa vastustaneet luvan myöntämistä. Huomautuksessa esitetyt asiat on sisällytetty lupapäätökseen.

Johtava rakennustarkastaja on päätöksellään 17.12.2019 § 735 hylännyt lupahakemuksen. Päätös on liitteenä.

Oikaisuvaatimuksen mukaan luvanhakijat eivät ole saaneet lupapäätöstä tiedoksi ajoissa, koska sitä ei ole toimitettu heille saantitodistuksella ja näin ollen heille ei ole jäänyt tarpeeksi aikaa oikaisuvaatimuksen tekemiseen. Päätös on postitettu hakemuksessa ilmoitettuun osoitteeseen normaalin käytännön mukaisesti. Sinänsä kaikki maankäyttö- ja rakennuslain mukaiset lupapäätökset annetaan julkipanon jälkeen ja kyseisen lain mukaan asianosaisten katsotaan saaneen päätöksestä tiedon sinä päivänä, jona päätös on annettu. Postitse lähetettävällä kirjallisella päätösotteella ei ole merkitystä muutoksenhakuajan kulumisen kannalta. Se, että luvanhakijat eivät ole seuranneet asian käsittelyä ja havainneet päätöksen antopäivää eivätkä ole käyneet noutamassa postia ilmoittamastaan osoitteesta, ei aiheuta muotovirhettä päätöksen tiedoksiannossa. Luvanhakijoille on kuitenkin varattu tilaisuus tarvittaessa täydentää oikaisuvaatimustaan vielä sen saapumisen jälkeen.

Lupahakemuksen käsittelyssä tulee selvittää se, täyttääkö hakemus lainsäädännön, kaavamääräysten ja muiden lupaharkintaa sitovien määräysten mukaiset edellytykset luvan myöntämiseksi. Kyse ei siis ole minkään kantelun johdosta tehtävästä päätöksestä vaan lupahamuksen käsittelystä. Naapureita on lupahakemuksen johdosta kuultava, ellei ole ilmeistä, ettei hakemus koske heidän etuaan. Naapurilla on oikeus esittää kuulemisen yhteydessä huomautuksia hakemuksesta, mutta ne eivät ole este lupahakemuksen hyväksymiselle, jos hakemus täyttää edellä mainitut vaatimukset. Tässä tapauksessa olennaista naapurin lausumissa on ollut se, että naapurin suotumusta raja-aidan rakentamiseen nykyisen korkuisena ei ole ollut. Tonttien rajalla sijaitsevan aidan korkeus aiheuttaa luvantarpeen. Muut naapurin huomautuksessa esitetyt seikat eivät ole olleet olennaisia lupahakemuksen ratkaisemisen kannalta eikä hakijan uusi kuuleminen ole ollut niiden osalta tarpeen.

Luvattomasta aidasta on tullut ilmoitus rakennusvalvontaan ja rakennustarkastaja on sen perusteella käynyt toteamassa tilanteen paikan päällä. Mitään kirjallista ilmoitusta tai "kantelua" asiasta ei ole tehty.

Lupapäätöksen valmistelussa on huomioitu tasapuolisesti niin luvanhakijan kuin naapurinkin esittämät näkemykset. Rakennusvalvonnan viranhaltijat eivät ole avustaneet ketään asian osapuolista tai toimineet kenekään asiamiehenä. Selvityspyyntö on lähetetty rakennustarkastajan käytyä itse toteamnassa tilanteen. Naapurin kuulemisvaiheessa esittämät huomautukset on kirjattu päätökseen, jotta hakijakin saa tiedon niistä, vaikka niillä ei naapurin suostumuksen puuttumista lukuun ottamatta ole ollut merkitystä lopputuloksen kannalta. Tonteilla olevilla istutuksilla tai puilla tai niiden hoidolla, kiinteistöjen arvoilla, naapurin autotallin sijainnilla, sen räystäskouruilla tai aitakehikoiden asentamisen vaikeudella ei ole mitään merkitystä nyt käsiteltävänä olevan lupahakemuksen ratkaisemisen kannalta. Naapuritontilla olevan autotallin lupaprosessi on oma asiansa eikä sitä voi käsitellä yhdessä tämän raja-aidan korottamista koskevan toimenpidelupahakemuksen kanssa.

Emolan alueen rakennustapaohjeet ovat hierarkisesti asemakaavamääräyksiä tai kaupungin rakennusjärjestyksen määräyksiä alempia eikä niillä voi perustella määräysten vastaista rakentamista.  

Päätösehdotus

Esittelijä

Sari Valjakka, johtava rakennustarkastaja, Sari.Valjakka@mikkeli.fi

Lupa- ja valvontajaosto päättää edellä esitetyillä perusteilla hylätä johtavan rakennustarkastajan päätöksestä 17.12.2019 § 735 tehdyn oikaisuvaatimuksen ja pitää muuttamattomana voimassa päätöksen, jolla toimenpidelupahakemus tontin 491-7-19-13 raja-aidan korottamisesta on hylätty.

Päätös

Hyväksyttiin.

Valmistelija

  • Juha Ruuth, hallintopäällikkö, juha.ruuth@mikkeli.fi

Kuvaus

Lupaa hakenut kuolinpesä on valittanut Itä-Suomen hallinto-oikeuteen lupa- ja valvontajaoston päätöksestä 13.2.2020 § 7, jolla on hylätty oikaisuvaatimus johtavan rakennustarkastajan päätöksestä hylätä kuolinpesän lupahakemus tontin 491-7-19-13 ja naapuritontin välisen aidan korottamiseksi. Valituskirjelmä on liitteenä.

Valituksessa vedotaan siihen, että lupapäätös olisi valmisteltu puolueellisesti. Asian valmistelu on suoritettu normaalin käytännön mukaisesti ja kaikkia asianosaisia tasapuolisesti kohdellen. Väite siitä, että rakennustarkastaja olisi laatinut asiakirjan rajanaapurin puolesta, on perätön. Kyseinen rakennustarkastaja on virkavelvollisuuksiensa mukaisesti käynyt tarkastamassa tilanteen paikan päällä ja todettuaan, ettei raja-aita ollut määräysten mukainen, laatinut viranomaisen kuulemiskirjeen kuolinpesälle. Se, että asian käsittelijäksi vaihdettiin myöhemmin toinen henkilö, johtui vain siitä, että kuolinpesän edustajat hyökkäsivät hyvin voimakkaasti kyseistä rakennustarkastajaa vastaan ja vaihdoksella haluttiin turvata työrauha.

Valituksen mukaan lupapäätöksessä huomioitiin vain naapurin mielipiteet. Kun kyse on kiinteistöjen välisestä lupaa edellyttävästä raja-aidasta, vaaditaan, että lupaa haetaan joko yhdessä tai naapurilta hankitaan suostumus siihen. Tässä tapauksessa naapurikiinteistön omistajat eivät ole suostumustaan antaneet vaan ovat vastustaneet aidan korottamista. Ilman naapurin suostumusta aidan voi rakentaa, kunhan se on niin kaukana naapurin rajasta, ettei sitä tulkita raja-aidaksi. Etäisyyden tulee olla sellainen, että aidan pystyy huoltamaan kokonaan oman kiinteistön puolelta. Valituksessa tarkoitetussa tapauksessa aita on tarkalleen kiinteistöjen rajalla.

Asemakaavan mukaan kyseisellä korttelialueella tontin saa aidata pensasaidalla tai noin metrin korkuisella aidalla. Suoritettu aidan korotus on  siis asemakaavamääräyksen vastainen.

Naapurikiinteistöllä oleva autotalli tai sen lumiesteiden puuttuminen eivät millään tavalla liity nyt käsiteltävän aidan lupa-asiaan. Se, että aidalla halutaan peittää näkymää naapurin autotalliin, ei ole hyväksyttävä peruste raja-aidan korottamiseen ilman naapurin suostumusta. Sillä, ketä tai millä tavalla on 50 vuotta sitten kuultu kyseisen autotallin rakennuslupahakemuksen yhteydessä, ei myöskään ole merkitystä käsiteltävänä olevan aidan korottamisluvan kanssa. Rakennusvalvonnan arkistossa olevista asiakirjoista tuo tieto ei löydy. Kun autotalli on aikanaan rakennettu lainvoimaisen rakennusluvan mukaisesti, ei sen sijaintiin ole enää mahdollista puuttua.

Vaatimusta luvatta rakennettujen määräysten vastaisten aidan osien purkamisesta ei voi pitää kohtuuttomana, koska korotusosat ovat asemakaavan vastaisia.

Maankäyttö- ja rakennuslain mukaiset lupapäätökset annetaan julkipanon jälkeen. Päätösten katsotaan tulleen tiedoksi ja muutoksenhakuaika alkaa silloin, kun päätös on annettu. Päätökset toimitetaan postitse myös luvan hakijoille ja sellaisille muille asianosaisille, jotka ovat sitä pyytäneet. Asiakirjojen saaminen kirjepostin kautta ei kuitenkaan vaikutta tiedoksisaanti- tai muutoksenhakuaikaan. Tässä tapauksessa kuolinpesälle on annettu vielä mahdollisuus täydentää oikaisuvaatimustaan sen tekemiselle varatun määräajan jälkeenkin, joten mitään oikeudenmenetystä siinä ei ole voinut tapahtua.

Kuolinpesälle lähetetty lasku lupahakemuksen käsittelystä perustuu vahvistettuun taksaan. Kun asia on jouduttu yleisestä käytännöstä poiketen käsittelemään paperiasiakirjoja käyttäen, on siitä veloitettu taksan mukainen lisäkustannus.

Edellä esitetyillä perusteilla lupa- ja valvontajaosto katsoo, että valitus tulee kokonaisuudessa hylätä perusteettomana.

Päätösehdotus

Esittelijä

  • Sari Valjakka, johtava rakennustarkastaja, Sari.Valjakka@mikkeli.fi

Lupa- ja valvontajaosto päättää antaa Itä-Suomen hallinto-oikeudelle edellä olevan lausunnon jaoston päätöksestä 13.2.2020 § 7 tehdyn valituksen johdosta.

Päätös

Hyväksyttiin.

Tiedoksi

Itä-Suomen hallinto-oikeus

Muutoksenhaku

Päätökseen, joka koskee valmistelua tai täytäntöönpanoa ei saa kuntalain (410/2015) 136 §:n perusteella hakea muutosta.