Lupa- ja valvontajaosto, kokous 13.6.2019

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 37 Töiden keskeyttäminen, luvaton aita kiinteistöllä 491-537-32-7 (lisäpykälä)

MliDno-2019-1301

Valmistelija

  • Juha Häyrinen, rakennustarkastaja, juha.hayrinen@mikkeli.fi
  • Juha Ruuth, hallintopäällikkö, juha.ruuth@mikkeli.fi

Kuvaus

Mikkelin rakennusvalvonnan tietoon on tullut, että Mikkelin kaupungin Liikalan kylän Linnakallio RN:o 32:7 kiinteistölle (kiinteistötunnus 491-537-32-7) on rakennettu aita ilman, että sille olisi haettu lupaa.

Mikkelin rakennusvalvonta suoritti 31.5.2019 maastokäynnin paikalla. Maastokäynnillä ilmeni, että aita oli rakennettu noin metrin etäisyydelle naapurikiinteistön rajasta ja aidan korkeus oli enimmillään 2,7 metriä maanpinnasta. Aita oli rakenteeltaan hutera ja on ilmeistä, että se kovalla tuulella voi kaatua naapurikiinteistön puolelle. Aita ei korkeutensa eikä ulkoasunsa puolesta sovellu ympäristöön. Aidan keskeneräinen osa tulee kallioalueelle. Naapurilta ei ole kysytty suostumusta aidan rakentamiseen eikä edes ilmoitettu asiasta ennen rakentamisen aloittamista.

Kun huomioidaan aidan korkeus ja sen etäisyys rajasta, on kysymys raja-aidasta, jonka rakentamiseen tulee olla naapurin suostumus.

Maankäyttö- ja rakennuslain 126 a §:n kohdan 9 mukaan kiinteän erottavan aidan rakentamiseen tarvitaan toimenpidelupa, ellei rakennusjärjestyksessä ole määrätty, ettei lupaa tarvita.

Mikkelin rakennusjärjestyksen kohdan 8.3 mukaan yli 1,5 metriä korkean erottavan kiinteän raja-aidan rakentaminen edellyttää toimenpidelupaa.

Mikkelin rakennusjärjestyksen kohdassa 3.3 määrätään, että aidan tulee materiaaleiltaan, korkeudeltaan ja muulta ulkoasultaan soveltua ympäristöön ja olla turvallinen. Rakennuspaikkojen välisen raja-aidan tekemiseen tulee aina olla naapurin kirjallinen suostumus. Ellei suostumusta ole, tällaisen aidan rakentamiselle on haettava toimenpidelupaa rakennusvalvonnasta, vaikka aita ei korkeutensa puolesta muuten vaatisi lupaa.

Aitaa ei katsota raja-aidaksi, mikäli sen etäisyys rajasta on yli puolet aidan korkeudesta.

Alueelle on laadittu Ristiinan Linnaniemen asemakaava, jonka Ristiinan kunnanvaltuusto on hyväksynyt 4.8.2008. Kaavamääräysten yleismääräyksessä sanotaan, että kortteleiden 302-308 rakentamisessa tulee noudattaa erillisiä kunnanhallituksen hyväksymiä rakennustapaohjeita.

Rakennustapaohjeen kohdassa 5 todetaan, että aitauksessa noudatetaan kunnan rakennusjärjestystä. Aitojen tulee noudattaa asuinrakennuksen materiaaleja ja värejä. Kallioalueelle ei saa rakentaa aitaa, joka halkoo maisemallista kallioaluetta.

Maankäyttö- ja rakennuslain 182 §:ssä säädetään, että jos joku ryhtyy toimiin tämän lain tai sen nojalla annettujen säännösten tai määräysten vastaisesti taikka lyö laimin näihin perustuvan velvollisuutensa, kunnan rakennusvalvonta viranomainen voi päätöksellään velvoittaa niskoittelijan määräajassa oikaisemaan sen, mitä on tehty tai lyöty laimin.

Edelleen saman lainkohdan 2 momentin mukaan viranomaisen antamaa kieltoa tai määräystä voidaan tehostaa uhkasakolla tai uhalla, että jätetty toimenpide teetetään laiminlyöjän kustannuksella.

Saman lain 185 §:ssä säädetään, että joka ilman tässä laissa edellytettyä lupaa tai ilmoitusta aloittaa rakentamisen tai ryhtyy muuhun toimenpiteeseen vastoin tätä lakia tai sen nojalla annettuja säännöksiä ja määräyksiä taikka muutoin laiminlyö hänelle näissä säädetyn tai määrätyn rakentamista tai ympäristön hoitoa koskevan velvollisuutensa, on tuomittava rakentamisrikkomuksesta sakkoon.

Saman lain 186 §:ssä säädetään vielä, että kunnan rakennusvalvontaviranomaisen on rakennustyön keskeyttämistä taikka uhkasakon tai teettämisuhan käyttämistä edellyttävän teon tai teettämisuhan käyttämistä edellyttävän teon tai laiminlyönnin todettuaan ilmoitettava asiasta poliisille esitutkintaa varten. Ilmoitus saadaan jättää tekemättä, jos tekoa tai laiminlyöntiä olosuhteet huomioon ottaen on pidettävä vähäisenä, eikä yleisen edun ole katsottava vaativan syytteen nostamista.

Rakennustarkastaja on määrännyt aidan rakennustyön keskeytettäväksi ja kehottanut kiinteistön omistajaa madaltamaan kyseisen aidan 15.7.2019 mennessä siten, että sen korkeus maanpinnasta on enintään 1,5 metriä.

Kiinteistön omistajalle on varattu tilaisuus antaa selitys neljäntoista vuorokauden kuluessa kirjeen lähetyspäivästä Mikkelin kaupungin lupa- ja valvontajaostolle. Vastineen mahdollinen puuttuminen ei estä viranomaistoimiin ryhtymistä. Määräaika vastineen antamiselle on vielä kesken.

Maankäyttö- ja rakennuslain 180 §:n mukaan rakennustyön keskeyttämisestä on viipymättä ilmoitettava kunnan rakennusvalvontaviranomaiselle. Rakennusvalvontaviranomainen päättää, pysytetäänkö työn keskeyttäminen voimassa. Päätöstä on muutoksenhausta huolimatta noudatettava, jollei valitusviranomainen toisin määrää.

Samalla kiinteistöllä on tullut ilmi muitakin määräysten vastaisia toimenpiteitä, eikä kiinteistön omistaja ole noudattanut rakennustarkastajan antamia kehotuksia niiden oikaisemiseksi. Määräys aidan rakennustyön keskeyttämisestä on syytä pitää voimassa. Mikäli rakennustöitä ei jatketa, ei asiaa tarvitse ilmoittaa poliisille esitutkintaa varten. Jos töitä jatketaan kiellosta huolimatta eikä tähän esitetä hyväksyttävää syytä, on ilmoitus tehtävä.

Päätösehdotus

Esittelijä

  • Sari Valjakka, johtava rakennustarkastaja, Sari.Valjakka@mikkeli.fi

Lupa- ja valvontajaosto päättää, että määräys aidan rakennustöiden keskeyttämisestä kiinteistöllä 491-537-0032-0007 pidetään voimassa, kunnes aidan rakentamiselle on myönnetty maankäyttö- ja rakennusasetuksen ja Mikkelin kaupungin rakennusjärjestyksen edellyttämä toimenpidelupa tai rakenteilla oleva aita on purettu ja sen tilalle rakennetaan aita, joka ei edellytä viranomaislupaa. Raja-aidalle tulee aina hankkia naapurin suostumus.

Rakennustöitä ei saa jatkaa, vaikka tähän päätökseen haettaisiin muutosta.

Johtava rakennustarkastaja oikeutetaan sallimaan töiden jatkaminen, mikäli kiinteistön omistaja myöhemmin esittää tähän hyväksyttävän syyn.

Asiasta ei tehdä ilmoitusta poliisille esitutkintaa varten, mikäli rakennustöitä ei jatketa tämän päätöksen vastaisesti. Mikäli päätöstä ei noudateta eikä tähän esitetä hyväksyttävää syytä, johtava rakennustarkastaja oikeutetaan tekemään ilmoitus poliisille.

Päätös

Hyväksyttiin.

Tiedoksi

Kiinteistön omistaja

Muutoksenhaku

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen. Valitusoikeus on sillä, jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa.

Viranomainen, osoite ja postiosoite:

Itä-Suomen hallinto-oikeus
Postiosoite: PL 1744, 70101 Kuopio
Käyntiosoite: Minna Canthin katu 64
Sähköpostiosoite: ita-suomi.hao(at)oikeus.fi
Puhelinnumero: 029 564 2500
Hallinto-oikeuden asiakaspalvelu on avoinna arkisin 8.00 - 16.15
Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet

Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Valituskirjassa on ilmoitettava
- valittajan nimi, ammatti, asuinkunta ja postiosoite
- päätös, johon haetaan muutosta
- miltä osin päätöksestä valitetaan ja muutos, joka siihen vaaditaan tehtäväksi
- muutosvaatimuksen perusteet

Valituskirja on valittajan tai valituskirjan muun laatijan omakätisesti allekirjoitettava. Jos ainoastaan laatija on allekirjoittanut valituskirjan, siinä on mainittava myös laatijan ammatti, asuinkunta ja postiosoite. Valituskirjaan on liitettävä päätös, josta valitetaan, alkuperäisenä tai jäljennöksenä.

Valitusasiakirjat on toimitettava valitusviranomaiselle ennen valitusajan päättymistä. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valitusasiakirjat toimittaa valitusviranomaiselle ensimmäisenä sen jälkeisenä arkipäivänä. Omalla vastuulla valitusasiakirjat voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille ennen valitusajan päättymistä.

Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetun lain (701/93) nojalla muutoksenhakijalta peritään oikeudenkäyntimaksua, mikä on määrätty mainitun lain 3 §:ssä. Saman lain 6 §:ssä on määräys niistä asioista, joista ei peritä oikeudenkäyntimaksua.