Lupa- ja valvontajaosto, kokous 1.11.2018

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 41 Rakennuslupahakemus talousrakennukselle tilalle Pähkee 491-564 1-153

MliDno-2018-2142

Valmistelija

  • Juha Ruuth, hallintopäällikkö, juha.ruuth@mikkeli.fi

Kuvaus

Rakennusvalvontaan on tullut kesäkuussa 2018 ilmoitus, että tilalla Pähkee, kiinteistötunnus 491-564-1-153, on varasto-korjaamorakennus, joka sijaitsee liian lähellä naapuritilan rajaa. Ilmoituksen mukaan ulkoseinän etäisyys rajasta on lyhimmillään 3,5, metriä. Ilmoittaja kysyi, onko rakennuksen sijoitukselle saatu naapuritilan aikaisemman omistajan suostumus.

Asiaa selvitettäessä kävi ilmi, ettei kyseiselle rakennukselle ole haettu rakennuslupaa lainkaan. Suoritetun mittauksen mukaan rakennuksen ulkoseinä on lähimmillään 4,219 metrin päässä naapuritilan rajasta, kun maankäyttö- ja rakennusasetuksen mukaan etäisyyden on oltava vähintään 5 metriä. Rakennus asetettiin välittömään käyttökieltoon 12.6.2018 lähetetyllä kirjeellä, koska rakennuksella ei ole tarvittavaa rakennuslupaa eikä sen turvallisuutta näin ollen ole voitu katselmuksissa tarkastaa. Samalla tilan omistajalle varattiin tilaisuus antaa oma selityksenä, miksi rakennus on rakennettu ilman lupaa ja liian lähelle naapuritilan rajaa. 

28.6.2018 saapuneen selityksen mukaan kyseessä on autotalli-varastorakennus, joka on rakennettu entisen Ristiinan kunnan aikaan vuonna 1993. Tilalle oli valmistunut omakotitalo vuonna 1991. Omistajan mukaan Ristiinan silloinen rakennustarkastaja oli tietoinen myös autotalli-varastorakennuksesta. Siitä on maksettu kiinteistöveroa alusta alkaen ja verotoimisto on saanut tiedon rakennuksesta kunnalta. Tämän perusteella omistaja on olettanut lupa-asian olleen kunnossa.

Selityksen mukaan talousrakennuksen sijoittamiseen oli saatu suostumus kyseisen tilan myyneeltä ja myös naapuritilan aikanaan omistaneelta henkilöltä. Omistaja vetoaa siihen, että naapuritila on kyseiseltä kohdalta vain 15 metriä leveä eikä siihen ole mahdollista rakentaa. Näin ollen talousrakennuksen sijainti ei voi aiheuttaa naapuritilan käyttämiselle haittaa. 

Maankäyttö- ja rakennuslain 125 ja 126 §:n mukaan kyseisen rakennuksen rakentaminen vaatii rakennusluvan.

Saman lain 153 §:n mukaan rakennusta tai sen osaa ei saa ottaa käyttöön ennen kuin rakennusvalvontaviranomainen on hyväksynyt sen loppukatselmuksessa käyttöön otettavaksi.

Saman lain 166 § 3 momentin mukaan rakennus tulee määrätä purettavaksi tai kieltää sen käyttäminen, jos rakennuksesta on ilmeistä vaaraa turvallisuudelle.

Saman lain nojalla annetun maankäyttö- ja rakennusasetuksen 57 §:n 3 momentissa säädetään, että rakennusta ei saa asemakaava-alueen ulkopuolella rakentaa viittä metriä lähemmäksi toisen omistamaa tai hallitsemaa maata, ellei siihen ole erityistä syytä.

Maankäyttö- ja rakennuslain 182 §:ssä säädetään, että jos joku ryhtyy toimiin tämän lain tai sen nojalla annettujen säännösten tai määräysten vastaisesti taikka lyö laimin näihin perustuvan velvollisuutensa, kunnan rakennusvalvontaviranomainen voi päätöksellään velvoittaa niskoittelijan määräajassa oikaisemaan sen, mitä on tehty tai lyöty laimin.

Edelleen saman lainkohdan 2 momentin mukaan viranomaisen antamaa kieltoa tai määräystä voidaan tehostaa uhkasakolla tai uhalla, että tekemättä jätetty toimenpide teetetään laiminlyöjän kustannuksella.

Saman lain 185 §:ssä säädetään, että joka ilman tässä laissa edellytettyä lupaa tai ilmoitusta aloittaa rakentamisen tai ryhtyy muuhun toimenpiteeseen vastoin tätä lakia tai sen nojalla annettuja säännöksiä ja määräyksiä taikka muutoin laiminlyö hänelle näissä säädetyn tai määrätyn rakentamista tai ympäristön hoitoa koskevan velvollisuutensa, on tuomittava rakentamisrikkomuksesta sakkoon.

Saman lain 186 §:ssä säädetään vielä, että kunnan rakennusvalvontaviranomaisen on rakennustyön keskeyttämistä taikka uhkasakon tai teettämisuhan käyttämistä edellyttävän teon tai teettämisuhan käyttämistä edellyttävän teon tai laiminlyönnin todettuaan ilmoitettava asiasta poliisille esitutkintaa varten. Ilmoitus saadaan jättää tekemättä, jos tekoa tai laiminlyöntiä olosuhteet huomioon ottaen on pidettävä vähäisenä, eikä yleisen edun ole katsottava vaativan syytteen nostamista.

Pähkee-tilan omistaja on jättänyt rakennuslupahakemuksen 85 neliämetrin kokoisesta autotalli-varastorakennuksesta 29.8.2018. Hakemukseen liittyvien piirutusten mukaan kyseessä on kolmen auton autotalli, eikä siinä hakijan mukaan harjoiteta korjaamotoimintaa.

Hakemuksen johdosta on kuultu naapuritilan Lahna 491-564-1-156 omistajaa, joksi on tullut syyskuussa 2018 tapahtuneen kaupan kautta Emnel Oy. Yhtiön edustaja on lähettänyt vastineen, jossa todetaan, että yhtiö ei hyväksy rakennuksen sijoittamista säädettyä etäisyyttä lähemmäksi naapuritilan rajaa. Kielteistä kantaa on perusteltu sillä, ettei poikkeamiselle ole esitetty erityistä syytä maankäyttö- ja rakennusasetuksen 85§ ja maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti, koska se, että rakennus on jo rakennettu, ei voi olla erityinen syy poikkeamiselle ja sillä, että kyseessä on autotalli/korjaamorakennus, joka on palovaarallinen. Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 57§ mukaan etäisyyden tulee tällöin olla 15 metriä rajasta.

Yhtiö katsoo, että rakennusvalvontaviranomaisen tulisi tehdä luvattomasta rakentamisesta ja kiinteistöverojen välttelystä tutkintapyyntö poliisille. Sen mukaan rakennusta käytetään jatkuvasti kiellosta huolimatta.

Pähkeen tila on rantaosayleiskaavassa merkitty pientalon rakennuspaikaksi. Autotalli-varastorakennus on kaavassa määrätyn käyttötarkoituksen mukainen eikä ylitä tilan rakennusoikeutta. Kaavaan ei ole merkitty rakennusten rakennusaloja tai muuten määrätty niiden sijaintia.

Rakennus sijaitsee niin, että sen lähin nurkka on 4,219 metrin päässä naapuritilan rajasta, kun säädetty vähimmäisetäisyys on viisi metriä. Kyse on autotalli-varastosta, jota ei voi verrata palovaaralliseen korjaamorakennukseen. Poikkeamista etäisyysvaatimuksesta on pidettävä vähäisenä poikkeamisena, joka voidaan myöntää rakennusluvan yhteydessä. Poikkeamista on perusteltu sillä, että talousrakennuksen ja asuinrakennuksen väliin jää riittävästi tilaa. Kun naapuritila on Pähkeen tilan kohdalta vain noin 15 metrin levyinen rantaan johtava ja lähinnä tiealueksi tarkoitettu suikale, jolle ei voi rakentaa mitään, ei poikkeamisesta ole mitään haittaa naapuritilan käyttämisen kannalta. Vaikka sillä, että rakennus on jo rakennettu, ei voi olla merkitystä luvan myöntämiselle, olisi toisaalta kohtuutonta vaatia siirtämään rakennusta 78 senttimetriä asetuksen mukaisen etäisyysvaatimuksen täyttämiseksi, kun poikkeaminen ei käytännössä koske naapurin etua.

Asetuksessa säädetystä etäisyysvaatimuksesta voi poiketa myös naapurin suostumuksella. Luvan hakija kertoo saaneensa suullisen luvan sijoitukseen naapuritilan aiemmalta omistajalta, mutta tästä ei ole esitetty mitään näyttöä.

Koska rakennus on rakennettu valmiiksi jo ennen luvan myöntämistä, eikä tarvittavia katselmuksia ole voitu pitää, tulee rakennusvalvonnan vaatia luvan hakijalta ulkopuolisen asiantuntijan suorittama tarkastus.

Normaalin rakennuslupamaksun lisäksi hakijalta laskutetaan maksu ylimääräisestä katselmuksestä ja vähäisen poikkeamisen käsittelystä.

Rakennus on määrätty käyttökieltoon, koska sen turvallisuutta ei ole katselmuksissa varmistettu. Käyttökielto tulee pitää voimassa siihen saakka, kunnes rakennus on rakennusvalvonnan hyväksymällä tavalla todettu turvallisuus- ja terveellisyysvaatimukset täyttäväksi.

Hakijan antaman selityksen perusteella on pidettävä uskottavana, että hakija oli toiminut vilpittömässä mielessä ja perustellusti uskonut talousrakennuksen lupa-asian olleen kunnossa, joten asian ilmoittaminen poliisille esitutkintaa varten ei ole tarpeen.

Liitteenä karttaote ja asemapiirustus. Muut lupa-asiakirjat esitellään tarkemmin kokouksessa.

Päätösehdotus

Esittelijä

  • Sari Valjakka, johtava rakennustarkastaja, Sari.Valjakka@mikkeli.fi

Lupa - ja valvontajaosto päättää myöntää tilan Pähkee, kiinteistötunnus 491-564-1-153, omistajalle rakennusluvan tilalla olevan autotalli-varastorakennuksen pysyttämiseksi paikallaan. Rakennuksen sijaintia niin, että lähin nurkka on 4,219 metrin päässä naapuritilan rajasta, on pidettävä vähäisenä poikkeamisena, joka myönnetään rakennusluvan yhteydessä. Hakija on esittänyt poikkeamiselle perustellun syyn. Normaalin lupamaksun lisäksi hakijalta peritään rakennusvalvontataksan mukainen maksu ylimääräisestä katselmuksesta sekä vähäisen poikkeamisen käsittelystä.

Rakennus pidetään käyttökiellossa siihen saakka, kunnes se on rakennusvalvonnan hyväksymällä tavalla todettu turvallisuus- ja terveellisyysvaatimukset täyttäväksi.

Hakijan antaman selityksen mukaan on pidettävä uskottavana, että hakija oli toiminut vilpittömässä mielessä ja perustellusti uskonut talousrakennuksen lupa-asian olleen kunnossa, joten asiaa ei ilmoiteta poliisille esitutkintaa varten.

Päätös

Hyväksyttiin.

Tiedoksi

Luvanhakija, naapurimaanomistaja

Muutoksenhaku

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen. Valitusoikeus on viereisen ja vastapäätä olevan alueen omistajalla ja haltijalla; sellaisen kiinteistön omistajalla ja haltijalla, jonka rakentamiseen tai muuhun käyttämiseen päätös voi olennaisesti vaikuttaa; sillä, jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa sekä kunnalla.

Viranomainen, osoite ja postiosoite:

Itä-Suomen hallinto-oikeus
Postiosoite: PL 1744, 70101 Kuopio
Käyntiosoite: Minna Canthin katu 64
Sähköpostiosoite: ita-suomi.hao(at)oikeus.fi
Puhelinnumero: 029 564 2500
Hallinto-oikeuden asiakaspalvelu on avoinna arkisin 8.00 - 16.15
Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet

Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Päätös on annettu julkipanon jälkeen, jolloin sen katsotaan tulleen asianosaisten tietoon (maankäyttö- ja rakennuslaki 198 §).

Valituskirjassa on ilmoitettava
- valittajan nimi, ammatti, asuinkunta ja postiosoite
- päätös, johon haetaan muutosta
- miltä osin päätöksestä valitetaan ja muutos, joka siihen vaaditaan tehtäväksi
- muutosvaatimuksen perusteet

Valituskirja on valittajan tai valituskirjan muun laatijan omakätisesti allekijoitettava. Jos ainoastaan laatija on allekirjoittanut valituskirjan, siinä on mainittava myös laatijan ammatti, asuinkunta ja postiosoite. Valituskirjaan on liitettävä päätös, josta valitetaan, alkuperäisenä tai jäljennöksenä.

Valitusasiakirjat on toimitettava valitusviranomaiselle ennen valitusajan päättymistä. Josvalitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valitusasiakirjat toimittaa valitusviranomaiselle ensimmäisenä sen jälkeisenä arkipäivänä. Omalla vastuulla valitusasiakirjat voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille ennen valitusajan päättymistä.

Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetun lain (701/93) nojalla muutoksenhakijalta peritään oikeudenkäyntimaksua, mikä on määrätty mainitun lain 3 §:ssä. Saman lain 6 §:ssä on määräys niistä asioista, joista ei peritä oikeudenkäyntimaksua.