Kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntalautakunta, kokous 29.9.2015

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 62 Kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntalautakunnan talousarvio vuodelle 2016

MliDno-2015-1870

Aikaisempi käsittely

Kuvaus

Valmistelijat: sivistystoimenjohtaja Virpi Siekkinen, p. 044 794 3000, talouspäällikkö Paula Sihvonen, p. 044 794 3003, intendentti Nikke Isomöttönen, p. 050 581 3377, museotoimenjohtaja Matti Karttunen, p. 044 794 2420, kirjastotoimenjohtaja Virpi Launonen, p. 044 794 2460, kulttuurijohtaja Marita Kajander, p. 044 794 2457, liikunta- ja nuorisojohtaja Antti Mattila, p. 044 794 2431

Kaupunginvaltuusto vastaa kunnan toiminnasta ja taloudesta. Valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden keskeisistä tavoitteista sekä päättää talouden, rahoituksen ja sijoitustoiminnan perusteista ja hyväksyä talousarvio. Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että ne toteuttavat kuntastrategiaa ja edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Talousarviossa ja –suunnitelmassa hyväksytään kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden tavoitteet. Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen. (Kuntalaki 410/2015 §110)

Talousarvio ja -suunnitelma sitovat toimielimiä ja henkilöstöä ja ovat samalla näiden ohjauksen ja valvonnan välineitä. Talousarvioon tehtävistä muutoksista päättää kaupunginvaltuusto. Määrärahat ovat lupa käyttää rahaa ja tulot ovat sitovia velvoitteita kerätä rahaa. Talousarvion määrärahat voi alittaa ja tuloja voi kerryttää talousarviota enemmän, mutta ei toisinpäin.

Talousarvioraami on lautakuntatasolla sitova valmistelupohja. Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt 21.1.2013 § 16 kaupungille tasapainoisen kasvun ja talouden ohjelman, jota on päivitetty tammikuussa 2015 vuosille 2015 – 2016 (Kvalt. 19.1.2015 § 8). Tasapainoisen kasvun ja talouden ohjelman toteutusta jatketaan ja sopeuttamistoimia on tehtävä seuraavien kaupunginhallituksen 15.12.2014 § 466 tekemien linjausten mukaisesti:

”Talouden voidaan sanoa olevan tasapainossa, kun tuotot riittävät palvelurakenteen kulujen kattamiseen ja vuosikate riittää investointien poistoihin. Tasapainoisen kasvun ja talouden vuosien 2015 - 2016 päivityksen keskeiset linjaukset ovat:

  1. Mikkelin kaupungin absoluuttinen lainamäärä tulee saada laskuun
  2. konsernitason suhteellinen velkaantuneisuus korkeintaan 50 %
  3. tulosvaihteluihin varautuminen, kaupungin ylijäämä 3 - 5 miljoonaa euroa vuosittain, konsernitasolla noin 15 miljoonan euron tulosvaihtelupuskuri
  4. priorisoitu, kasvua tukeva investointiohjelma, nettoinvestoinnit enintään 20 miljoonaa euroa
  5. tulopohjan kasvattaminen erityisesti verotuloja kerryttämällä (työttömyyttä alas, uusia yrityksiä)
  6. toimintakatteen heikkenemisen pysäyttäminen (tulosaluekohtaisten toimintakatteiden minimitasot)”

Talousarvioraami käsiteltiin kaupunginhallituksen kokouksessa 8.6.2015 § 208, jossa päätettiin lautakuntakohtaiset sitovat ulkoiset raamit (ulkoiset tuotot ja kulut), joiden pohjalta vuoden 2016 talousarvio valmistellaan.

Talousarvioehdotuksen laadinnan lähtökohdat

Talouden tasapainotus

Kaupungin talousseurannan perusteella kaupungilla on noin 5,9 milj. euron ylityspaine sosiaali- ja terveyspalveluiden ostopalveluissa. Muilta osin toimialat arvioivat pysyvänsä kutakuinkin talousarviossa 2015. Tasapainoisen kasvun ja talouden toimenpiteet on täysimääräisinä vietävä toimialoilla läpi ja erityisesti perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon päällekkäisyyksiä on kyettävä purkamaan jo vuoden 2015 aikana. Muutoksessa on erityisen tärkeää, että ei jäädä lepäämään laakereille, vaan arvioidaan kriittisesti kaupungin palveluprosesseja ja etsitään aktiivisesti tuottavampia toimintatapoja. Kaupunki on sitoutunut hallintorakenteen uudistamiseen ja digitalisaatioasteen kasvattamiseen. Mikkelin kaupungin taseessa on tilinpäätöksen 2014 mukaan reilut 12 milj. euroa edellisten tilikausien ylijäämiä. Kaupunki toteuttaa kaupunginvaltuuston 21.1.2013 hyväksymää tasapainoisen kasvun ja talouden ohjelmaan sovittuja toimenpiteitä, joita on täsmennetty 19.1.2015 hyväksytyssä vuosien 2015 – 2016 päivityksessä. Talousarvion 2016 yhteydessä toimialat täsmentävät toimenpidelistaansa siten, että sen avulla kyetään aidosti saavuttamaan talouden tasapaino.

Palkkakehitys perustuu voimassa oleviin sopimuksiin. Palkankorotusvaraus vuodelle 2016 on 1,2 % ja lomarahavaraus 5,5 %.

Muu kustannusten tason kehitys: Toimintamenojen ennustetaan kasvavan verotuloja, valtionosuuksia ja toimintatuottoja nopeammin. Lähtökohtaisesti vuoden 2016 toimintakulut eivät saa kasvaa yhtään tilinpäätöksen 2014 tasosta, sillä alijäämäistä talousarviota ei uuden kuntalain (410/2015) mukaan enää saa tehdä. Menojen kasvulle ei ole varaa ja tämän vuoksi palveluiden sekä aineiden ja tarvikkeiden ostoja on vähennettävä. Kulujen karsimiseksi hankintojen osalta siirrytään tilausperusteiseen toimintaan ja ohi järjestelmän syntyneitä laskuja ei hyväksytä.

Kaupungin strategia valtuustokaudella ja visio vuoteen 2018

Mikkelin kaupungin strategia on kestävän kasvun ja hyvinvoinnin strategia. Perustehtävänä on rakentaa vastuullisesti asukkaiden, elinkeinojen ja ympäristön hyvinvointia. Tavoitteena on Digitaalinen Mikkeli – kestävästi uudistuva kasvukeskus Saimaan rannalla. Strategiassa on kolme näkökulmaa: asukkaiden, elinkeinojen ja ympäristön hyvinvointi.

Ohjelmat kaupungin strategian toteuttamisessa

Kaupungin tavoitteiden toteutuminen edellyttää entistä tiiviimpää poikkihallinnollista yhteistyötä. Tämän tueksi kaupunki on ottanut käyttöön hyvinvointiohjelmat, jotka on hyväksytty kaupunginvaltuustossa. Strategian näkökulmien mukaisia ohjelmia on kolme: asukkaiden, elinkeinojen ja ympäristön hyvinvointi. Lisäksi toteutetaan tasapainoisen kasvun ja talouden ohjelmaa sekä LUPAUS 2016-ohjelmaa. LUPAUS-ohjelman tavoitteena on tuottavuuden lisääminen, palveluiden sähköistäminen ja prosessien automatisointi kautta linjan sekä Mikkelin kaupungin hallintorakenteen uudistaminen.

Strategiaohjelmilla tähdätään vaikuttavuuteen valtuuston asettamien tavoitteiden suuntaisesti. Niillä on oto-johtajat, ja ohjelmien toteutumisesta raportoidaan kerran vuodessa kaupunginhallitukselle ja siitä edelleen valtuustolle osana talousarvion seurantaa.

Tuloskortit kaupungin strategian toteuttamisessa

Kaupunki hyödyntää edelleen tuloskortteja varmistaakseen sen, että lautakunnat ja toimialat toteuttavat valtuuston asettamia tavoitteita ja sitoutuvat niihin. Kukin lautakunta ja toimiala ottaa vuosittaisen toimintansa suunnittelun ja seurannan pohjaksi kaupunginvaltuustoon nähden sitovat tavoitteet ja niitä koskevat mittarit ja tavoitetasot. Omia tavoitteita ei siis aseteta, vaan kaikki toiminta ja sen suunnittelu perustuu valtuuston asettamiin tavoitteisiin. Kaikki tavoitteet koskevat hyvinvoinnin lisäämistä ja pahoinvoinnin vähentämistä.

Lautakunnat ja toimialat määrittelevät mitä toimenpiteitä ne tekevät toteuttaakseen valtuuston asettamia tavoitteita. Toimenpiteet raportoidaan valtuustolle. Lisäksi lautakunnat määrittelevät, mitä muutoksia niiden mahdollisesti täytyy tehdä toimialan sisäisessä palvelu- ja suorituskyvyssä, jotta valtuuston määrittelemät tavoitteet ja niitä koskevat mittarit kehittyvät toivottuun suuntaan.

Lautakunnan tulee siis määritellä jokaisen indikaattorin osalta mitä muutoksia on mahdollisesti tehtävä seuraavilla osa-alueilla, jotta kehitys on toivotun suuntaista:

  • Palvelut ja niiden laatu: Mitä muutoksia edellytetään palvelujen tuottamisessa, mistä luovutaan tai miten tuotetaan uudella tavalla, jotta päästään valtuuston asettamiin tavoitteisiin? Esimerkiksi: mitä muutoksia lautakunnan toimialalla tulee tehdä palveluissa ja niiden tuottamisessa ja laadussa jotta työttömyys alenee valtuuston määrittelemälle tasolle.
  • Rakenteet ja prosessit: Mitä muutoksia tarvitaan palveluverkossa, rakenteissa ja prosesseissa? Esimerkiksi: mitä muutoksia lautakunnan toimialalla tulee tehdä palveluverkolle, rakenteille ja/tai prosesseille jotta työttömyys alenee valtuuston määrittelemälle tasolle
  • Esimiesten ja henkilöstön uudistuminen ja hyvinvointi: Mitä muutoksia tarvitaan esimiesten ja henkilöstön uudistumisessa ja hyvinvoinnissa? Esimerkiksi: mitä muutoksia esimiesten ja henkilöstön uudistumisessa ja hyvinvoinnissa tarvitaan jotta työttömyys alenee valtuuston määrittelemälle tasolle
  • Lupaus 2016: Miten digitaalisuutta voidaan hyödyntää lautakunnan toimialan palveluissa ja prosesseissa?
  • Talous: Mitä taloudellisia vaikutuksia edellä kuvatuilla muutoksilla on kaupungin talouteen (menojen lisäys/väheneminen ja arvio euromääräisistä suorista vaikutuksista)

Lautakunnan toiminta- ja taloussuunnitelman sisältö

Strategian ohjauksessa käytetään edelleen tuloskorttia.

Perustehtävä

Tuloskortin alkuun kirjoitetaan lyhyt yhteenveto toimielimen perustehtävästä.

Palvelusuunnitelma

Palvelusuunnitelmassa kerrotaan palvelustrategian linjauksen mukaisesti lyhyesti toimielimen tärkeimmät ja keskeisimmät palveluun liittyvät kehittämissuunnitelmat ja palvelutuotantoon vaikuttavat muutokset sekä myös mahdolliset sellaiset toimenpiteet, joita ei ole otettu huomioon palvelustrategiassa. Tarkoituksena on kuvata mihin suuntaan palveluita kehitetään.

Tuloskortin rakenne

Tuloskortti jakaantuu kahteen osaa:

  1. Kaupunginvaltuustolle ne toimenpiteet, joilla vaikutetaan hyvinvointi-indikaattoreiden myönteiseen kehittymiseen ja vastuutus toimialalla (vastuuhenkilö, joka seuraa ja raportoi miten ao. toimialalla toteutetaan toimenpiteitä valtuuston asettamien vaikuttavuustavoitteiden saavuttamiseksi)
  2. Lautakunnan operatiiviset toimenpiteet, joilla on joko vaikutusta valtuustotason vaikuttavuuden toteuttamiseen tai oman toimintakyvyn parantamiseen. Miten kehitetään vastuullisesti oman toimialansa palvelu- ja suorituskykyä asukkaiden, elinkeinojen ja luonnon sekä ympäristön näkökulmista.  Mitä muutoksia tarvitaan, jotta toimialan määrittelemät toimenpiteet ovat toteutettavissa ja valtuuston asettamat indikaattorit kehittyvät myönteiseen suuntaan. Muutostarpeita arvioidaan palveluiden ja niiden laadun, prosessien ja rakenteiden, henkilöstön ja esimiesten uudistumisen ja hyvinvoinnin sekä digitaalisuuden ja talouden näkökulmista.

Maisema

Maisema – lautakuntien talousarviossa suoritteet on kytketty määrärahoihin. Tilaus-tauluihin liitetään rinnalle TP 2014 tiedot, TALOUSARVIO 2015 ja MUUTOS 2016-2015 sekä MUUTOS % vuoteen 2016-2015 verrattuna. Viestit tilaajalle- kentässä kerrotaan keskeiset toiminnan muutokset, keskeiset toiminnan painopisteet ja perustelut määrärahamuutoksille sekä suoritemäärille.

Henkilöstösuunnitelma

Henkilöstösuunnitelma laaditaan seuraavasti:

  • henkilöstötarpeeseen vaikuttavat muutokset vuosina 2016-2019
  • toiminnan ja toimintaympäristön muutos
  • ostopalvelut ja ulkoistaminen
  • henkilöresurssin kohdentaminen/siirtäminen sisäisesti
  • työkykytavoite
  • määräaikainen henkilöstö
  • eläkepoistuma
  • rekrytointitarve 2016 – 2019 ja nimikemuutokset, ns. vakanssipaketti
  • koulutussuunnitelma

Investoinnit

Kaupungin tavoitteena on, että investointiohjelma on maltillinen ja sitä ei toteuteta velkarahalla. Tämä tarkoittaa, että ohjelman tavoitteena on pitää investoinnit poistojen tasossa (20 milj. euroa), pois lukien Vesiliikelaitoksen laitosinvestointi.  Tekninen toimi vastaa yhdessä talouspalveluiden kanssa kaupungin investointiohjelman laatimisesta ja on laatinut koko kaupunkia koskevan alustavan investointiohjelman. Poistotasoon pääsemiseksi on suunnitelmavuosien ohjelmaa karsittu talousarvioista 2014 ja 2015 ja hankkeita on siirretty eteenpäin.

Irtaimiston osalta investointiosaan budjetoidaan yli 10 000 euroa maksavat koneet ja kalusto sekä muu irtaimisto. Irtaimiston hankintaperusteet on myös ilmoitettava. Irtaimistomäärärahan käyttö-kohteen muutos on aina hyväksytettävä kaupunginvaltuustolla. Jokainen investointiesitys on selkeästi yksilöitävä, eikä ao. määrärahaa saa käyttää muuhun tarkoitukseen.

Projektit/Hankkeet

Projektisuunnitelma esitellään projektitoiminnan käsikirjassa kuvatulla tavalla. Kunkin projektisuunnitelman kohdalla arvioidaan kehittämisestä aiheutuvia taloudellisia ja asiakashyötyjä sekä yhteyttä kaupungin strategiaan.

Esitysten valmisteluaikataulu

Lautakuntien ja liikelaitoksien johtokuntien talousarvioehdotukset valmisteluun liittyvineen asiakirjoineen on oltava valmiina 27.9.2015 mennessä. Maisema – lautakunnat (sosiaali- ja terveyslautakunta, tekninen lautakunta, rakennuslautakunta ja opetuslautakunta sekä kulttuuri- nuoriso- ja liikuntalautakunta) valmistelevat esityksensä SAP-järjestelmään ja Kuntamaisemaan.

Kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntalautakunnan talousarvio

Merkittävimmät toiminnan muutokset

Kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntapalveluiden tukipalveluissa leikataan Mikkelin teatterin kannatusyhdistyksen avustusta (50 000 euroa vuoden 2015 tasosta) ja Mikkelin musiikkiopiston avustusta (15 000 euroa vuoden 2015 tasosta) syksyn 2014 linjauksen mukaisesti.

Yleisten kulttuuripalveluiden tulotavoitetta on talousarvioraamissa nostettu TA2015 tasoon nähden. Suhteutettuna toiminta tavoitteisin ja toimintaan nähden on se haasteellinen toteuttaa. Vuoden 2016 tulotavoitetta vääristää saatu hankerahoitus, joka näkyy suurelta osin ensi vuoden budjetissa. Hankerahoitus tulee näkymään myös budjetin menopuolella. Annettu raami vuodelle 2016 tarkoittaa leikkausta kulttuuripalveluiden toimintamäärärahoista sekä avustuksista. Näillä on suora yhteys kulttuuripalveluiden toiminnan laadun osittaiseen heikkenemiseen ja vähenevään kulttuuripalveluiden tarjoamiseen kaupunkilaisille. Avustusten leikkaaminen tarkoittaa erityisesti pienten kulttuurijärjestökentän ja muiden toimijoiden osalta heikennystä mm. kaupungissa järjestettäviin tapahtumiin. Näillä on taas suora yhteys kaupungin imagoon ja elinkeinotoimintaan. Samoin kaupungin strategian mukainen kestävän kasvun ja hyvinvoinnin tavoite asukkaiden terveyden ja hyvinvoinnin lisääntymiseksi ja edistämiseksi huononee. Heijastusvaikutukset tulevat osittain näkymään myös vuoden 2016 tulotavoitteissa.

Kirjastopalvelujen osalta talousarvioesityksen mahduttaminen raamiin tarkoittaa sitä, että kirjastoauto on jätetty pois budjetista ja sitä tullaan esittämään lakkautettavaksi. Säästö on noin 45 000 euroa ilman henkilöstökustannuksia. Lisäksi aineistohankintamäärärahoja on leikattu yli 35 000 eurolla. Kirjastojärjestelmän vaihdosta syntyvät säästöt ovat noin 30 000 euroa. Kirjastoautopalveluiden lakkauttaminen tarkoittaa maaseudun palveluiden heikentymistä. Kirjastopalveluiden saatavuus pyritään takaamaan huomioimalla asiointikuljetukset kirjastojen aukioloajoissa sekä tarjoamaan kouluille, joilla kirjastoauto on käynyt, siirtokokoelmia sekä kohdennettuja monilukutaitoa edistäviä yhteistyömuotoja. Aineistomäärärahasta leikkaaminen heikentää kirjaston mahdollisuuksia tarjota lain määräämiä ajantasaisia ja uusiutuvia aineistoja asiakkaiden käyttöön. Kirjastojärjestelmän vaihtaminen ei heikennä asiakkaiden saamaa palvelua, vaan siitä saatavat säästöt syntyvät ilman asiakkaille aiheutuvaa palvelutason laskua.

Liikunta- ja nuorisopalveluissa annettuun talousarvioraamiin pääsy edellyttää pysyviä vähennyksiä toimintaan, sillä tilapäisratkaisuilla vähennystarve ei toteudu. Karsintaa esitetään tehtäväksi liikunnanohjaukseen ja liikuntatiloihin liittyviä ostopalvelusopimuksia irtisanomalla tai pienentämällä, liikunta- ja nuorisopalveluiden hallinnassa olevista tiloista ja niiden toiminnasta luopumalla, liikuntaseurojen ja nuorisoyhdistysten avustuksia pienentämällä ja avustusmomenteista luopumalla ja mahdollisilla muilla toimenpiteillä. Talousarvioraami edellyttää myös tulojen nostoja, joka kohdentuu pääasiallisesti liikuntalaitosten- ja paikkojen maksuihin, sillä nuorisopalveluiden tulot kertyvät lähes kokonaan toimintaan myönnetyistä valtionavuista. Vaaditut vähennykset ja tulotavoitteen nousu vaikeuttavat seurojen ja järjestöjen toimintaa ja vaikuttavat kielteisesti kaupunkistrategian, erityisesti asukkaiden hyvinvointiohjelman, toteutumiseen.

Museotoimessa digitaalisuus on keskeisessä asemassa toimintojen kehittämisessä. Kokoelmien digitointi ja kaikille kansalaisille internetissä avoinna olevan Finna –aineiston kartuttaminen jatkuu. Näyttelytoiminnassa digitaalisen aineiston hyödyntämistä lisätään resurssien mukaisesti. Tästä esimerkkinä on Talvisodan pommitukset –näyttelyinstallaatio, joka on esillä Päämajamuseossa ja Jalkaväkimuseossa. Installaatio viedään internettiin kaikille avoimena näyttelyaineistona osana Sotahistoriakeskus –hanketta. Hankkeen aikana vastaavia aineistoja tuotetaan lisää. Myös perustutkimusta tehdään tavoitteena julkaista Martti Airion taidekokoelmasta uusi julkaisu vuonna 2017. Museotoimessa toteutetaan vuonna 2016 seitsemän vaihtuvaa näyttelyä esillä olevien perusnäyttelyiden ohella. Mikkelin kaupungin museot liittyy valtakunnalliseen Museokortti –järjestelmään vuonna 2016 mikä edellyttää langattoman verkon käyttöönottamista kaikissa maksullisissa yleisökohteissa. Talousarvioraamin tulotavoite asettaa haasteita, mutta museotoimi pysyy nettoraamissa. Taidemuseon ja museoiden toimistojen siirtyminen uusiin tiloihin on suuri haaste ja mahdollisuus. Mylly-siilo –tontin rakennustyöt alkanevat keväällä 2016. Taidemuseon osalta on varauduttu rakennustöiden aloittamiseen vuonna 2017. Tällä aikataululla taidemuseo voisi siirtyä uusiin tiloihin 2019.

Kaupunginorkesterin tulotavoitetta on talousarvioraamissa nostettu TA2015 tasoon nähden 31 %. Samaan aikaan hanketuottojen odotettu taso vuodelle 2016 on kuitenkin yli 40 000 € vuoden 2015 tasoa alhaisempi. Raamin tulo-odotus ei ole realistinen, minkä vuoksi TA on laadittu realistiseen tulo-odotukseen pohjautuen, jolloin katteen tasapainottamiseksi on jouduttu tekemään suuria leikkauksia toimintamäärärahoihin. Leikkausten vaikutukset ovat äärimmäisen suuret; ne tarkoittavat konserttimäärien vähentämistä sekä mm. kapellimestarien ja solistien käytön vähentämistä. Nämä toimenpiteet vaikuttavat heikentävästi taiteellisen toiminnan laatuun ja vaikeuttavat merkittävästi yleisöä kiinnostavien konserttisisältöjen tuottamista. Odotettavaa on, että lipunmyyntitulot ja yleisömäärät kääntyvät laskuun. Orkesteri haluaa kiinnittää ylläpitäjän huomion siihen, että korkeiden kiinteiden kulujen (mm. vakituiset kuukausipalkat, vuokrat) vuoksi kaikki taloudelliset muutokset koskevat suoraan budjetin sitä osaa, jolla varsinainen tuloja ja suoritteita tuottava esiintymistoiminta järjestetään. Parhaan hyödyn ylläpitäjä saa orkesterista turvaamalla sille asialliset toimintamäärärahat laadukkaiden, kiinnostavien ja monipuolisten sisältöjen toteuttamiseen.

Henkilöstö

Talousarvioesityksessä on seuraavat henkilöstöjärjestelyt

  • perustetaan kuusi etsivää nuorisotyöntekijän vakanssia. Etsivä nuorisotyö on vakiintunut nuorisotyön työmuoto Mikkelissä ja valtakunnallisesti. Etsivä nuorisotyö on joustava, muuta viranomaisverkostoa täydentävä työmuoto, jolla on mahdollisuus tavoittaa avun tarpeessa oleva nuori jo siinä vaiheessa, kun ongelmia on alkamassa kertyä.
  • muutetaan kahden kirjastovirkailijan vakanssi kirjastonhoitajan vakanssiksi.  Kirjastoalalla on valtakunnallisesti vakiintuneet nimikkeet kirjastoammattilaisille. Toisen asteen tutkinnon suorittaneet työskentelevät kirjastovirkailijoina ja korkeakoulutetut kirjastonhoitajina. Nimikkeen muutos on perusteltua, koska henkilöillä on kirjastonhoitajan kelpoisuus ja he tekevät kirjastonhoitajan tehtäviä.
  • muutetaan kirjastossa työskentelevän palvelusihteerin vakanssi kirjastonhoitajan vakanssiksi. Vakanssilla työskentelevä työskentelee puolet työajastaan kirjastossa, jossa hän on ainoa kirjastonhoitajan pätevyyden omaava työntekijä. Vakanssimuutoksella pystytään kehittämään työnjakoa ja palveluita. Vakanssilla työskentelevä on suorittanut vaadittavan pätevyyden töiden ohessa ja jatkaa suostumuksellaan uudella nimikkeellä.

Talouden tasapainotusohjelma

Valtuuston vahvistamaa Mikkelin kaupungin tasapainoisen kasvun ja talouden ohjelmaa toteutetaan. Kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntalautakunnan alaisessa toiminnassa kirjastopalveluihin on kohdistettu 130 000 euron säästötavoite. Kirjaston osalta talouden tasapainottamisohjelmassa oli kaksi vaihtoehtoista mallia: kirjastoauton tai 1-2 lähikirjaston lakkauttaminen. Molempien vaihtoehtojen kustannusvaikutukset näkyvät ohjelman liitetaulukossa. Palveluverkkoselvitystyöryhmä päätyi esittämään kirjastoauton lakkauttamista, jolloin talouden tasapainottamisohjelman tavoitteet toteutuvat vain sen osalta. Säästö kirjastoauton lakkauttamisesta on noin 100 000 euroa, josta vuonna 2016 toteutuu 40 000 euroa ja henkilöstökulusäästö 60 000 euroa eläköitymisten seurauksena tulevina vuosina.

Määrärahat

Talousarvioraamin lähtökohta on vuoden 2014 tilinpäätös. Vuoden 2015-talousarvioon verrattuna lautakunnan ulkoisten toimintatulojen odotetaan kasvavan 6,8 prosenttia (ta2015 2 277 600 euroa ja ta2016 2 432 000 euroa). Ulkoisten menojen raami on ta2015-vuoteen verrattuna 2,1 prosenttia pienempi (ta2015 12 224 200 euroa ja ta2016 11 970 000 euroa). Toimintakate on 9 538 000 euroa (ta2015 9 946 600 euroa).

Tulosalueiden euromääräiset talousarviot talouden tasapainottavine toimenpiteineen, Maisema-taulukoineen ja lautakunnan investointiesitykset toimitetaan sähköisesti niiden valmistuttua.

Tulosalueiden johtajat esittelevät talousarviot kokouksessa.

Liitteenä talousarvioesitys 2016, osat:
organisaatio
talousarviorakenne
henkilöstösuunnitelma
lautakunnan ja tulosalueiden tuloskortit sekä
projektiyhteenveto.

Päätösehdotus

Esittelijä

Virpi Siekkinen, sivistystoimenjohtaja, Virpi.siekkinen@mikkeli.fi

Ehdotus lautakunnan alaisen toiminnan talousarvioksi annetaan tulosalueiden talousarvioesitysten, Maisema-taulukoiden ja investointiesityksen toimittamisen yhteydessä.

Lisäksi lautakunta pyytää lausunnot kaikilta aluejohtokunnilta ja nuorisovaltuustolta talousarviosta 2016 ja taloussuunnitelmasta 2017-2019. Lausunnot pyydetään toimittamaan suoraan kaupunginhallitukselle 20.10.2015 mennessä.

Päätös

Päätettiin pitää uusi kokous 29.9.2015 klo 17.00.

Merkittiin, että Hannu Toivonen jääväsi itsensä Teatterin kannatusyhdistyksen avustusta käsiteltäessä ja poistui kokouksesta avustuskohdan käsittelyn ajaksi.

Merkittiin, että tämän pykälän käsittelyn aikana pidettiin 7 min. tauko.

Merkittiin, että Aliisa Rahikainen poistui tämän pykälän käsittelyn aikana klo 18:35.

Merkittiin, että Jenni Kolmisoppi poistui tämän pykälän käsittelyn aikana klo 20:19.

Valmistelija

  • Paula Sihvonen, talouspäällikkö, Paula.Sihvonen@mikkeli.fi

Päätösehdotus

Esittelijä

  • Virpi Siekkinen, sivistystoimenjohtaja

Lautakunta esittää kaupunginhallitukselle palveluverkkoon liittyvinä toimenpiteinä, että

  • kirjastoautopalvelut lakkautetaan 1.1.2016 alkaen, säästö noin 45 000 euroa
  • irtisanotaan Vanha Sotilaskoti, jolloin toiminta lakkaisi 1.6.2016 (6kk irtisanomisaika), säästö vuositasolla noin 30 000 euroa (sisältää 0,5 htv).

Lisäksi lautakunta esittää kaupunginhallitukselle, että

  • liikuntapalvelujen toimintakuluihin osoitetaan 150 000 euron määräraha jäähalliyhtiön vastikkeeseen. Vastike nousi yhtiökokouksen päätöksellä (17.6.2014) vuositasolla 250 000 euroa, josta 100 000 euroa on huomioitu vuoden 2014 tilinpäätöksessä. Yhtiövastikkeen nousun yhteydessä on sovittu, että yhtiövastikkeen nousu katetaan keskushallinnon taholta.
  • kirjastopalvelujen henkilöstömenoihin osoitetaan 130 000 euron määrärahan, jolla katetaan konsernipalveluista kirjastopalveluihin siirtyneiden yhteispalvelun henkilöiden (3,5 htv) henkilöstökulut.

Lisäksi lautakunta esittää kaupunginhallitukselle, että kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntalautakunnan talousarvio vuodelle 2016 ja taloussuunnitelma 2017-2019 hyväksytään liitteen mukaisena.

Lisäksi lautakunta pyytää lausunnot kaikilta aluejohtokunnilta ja nuorisovaltuustolta talousarviosta 2016 ja taloussuunnitelmasta 2017-2019. Lausunnot pyydetään toimittamaan suoraan kaupunginhallitukselle 20.10.2015 mennessä.

Päätös

Keskustelun kuluessa Pirjo Siiskonen teki seuraavanlaisen esityksen: "Sotkun toiminta tulee turvata, Karkialampi-säätiön avustusta leikataan 10 % ja yleisten kulttuuripalvelujen asiantuntijapalveluista leikataan 15 000 €.” Siiskosen esitystä ei kannatettu.

Keskustelun kuluessa Minna Pöntinen teki seuraavanlaisen esityksen: "Yleisten kulttuuripalvelujen avustuksista leikataan vain 7 500 €.” Hannu Toivonen kannatti Minna Pöntisen esitystä. Puheenjohtaja totesi, että keskustelun aikana on tehty sivistystoimenjohtajan esityksestä poikkeava kannatettu esitys, joten asiasta on äänestettävä. Sivistystoimenjohtajan esitys "JAA" ja Minna Pöntisen esitys "EI". Suoritetussa äänestyksessä ”JAA”-ääniä annettiin 7 kpl (Anne Korhola, Jenni Kolmisoppi, Jari Roivas, Jari Sihvonen, Juha Kontinen, Kyösti Kiljunen, Marianne Huoponen) ja "EI"-ääniä 4 kpl (Enrique Tessieri, Hannu Toivonen, Heikki Pyrhönen, Minna Pöntinen). Puheenjohtaja totesi, että sivistystoimenjohtajan esitys on tullut lautakunnan päätökseksi.

Keskustelun kuluessa Jenni Kolmisoppi teki seuraavanlaisen esityksen: "Mikkelin Teatterin kannatusyhdistyksen tukea leikataan esityksen mukaisesti 50 000 €, palautetaan liikunta- ja nuorisotoimenjohtajan ehdotuksen mukaan Sotku budjettiin sekä muutetaan Karkialampi-säätiön kanssa tehtyä sopimusta siten, että avustusta leikataan 10.000 €. Lisäksi hyväksytään sivistystoimenjohtajan esitys, että lautakunnan alaiset tulosalueet sopeuttavat toimintansa niin, että raamissa pysytään.” Anne Korhola kannatti Jenni Kolmisopin esitystä. Puheenjohtaja totesi, että keskustelun aikana on tehty sivistystoimenjohtajan esityksestä poikkeava kannatettu esitys, joten asiasta on äänestettävä. Sivistystoimenjohtajan esitys "JAA" ja Jenni Kolmisopin esitys "EI". Suoritetussa äänestyksessä ”JAA”-ääniä annettiin 1 kpl (Enrique Tessieri), "EI"-ääniä 8 kpl (Anne Korhola, Jenni Kolmisoppi, Jari Roivas, Jari Sihvonen, Juha Kontinen, Kyösti Kiljunen, Marianne Huoponen, Minna Pöntinen) ja ”TYHJÄ”-ääniä 2 kpl (Hannu Toivonen ja Heikki Pyrhönen). Puheenjohtaja totesi, että Jenni Kolmisopin esitys on tullut lautakunnan päätökseksi.

Muilta osin lautakunta hyväksyi sivistystoimenjohtajan ehdotuksen.

Tiedoksi

Kaupunginhallitus, aluejohtokunnat ja nuorisovaltuusto

Muutoksenhaku

Valmistelua tai täytäntöönpanoa koskevaan päätökseen ei saa hakea muutosta. Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 91 §.

Käsitellyt asiat