Kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntalautakunta, kokous 28.9.2016

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 75 Kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntalautakunnan talousarvio vuodelle 2017 ja taloussuunnitelma vuosille 2018 - 2020

MliDno-2016-2003

Kuvaus

Valmistelijat: sivistystoimenjohtaja Virpi Siekkinen, p. 044 794 3000, taloussuunnittelija Aija Kuuppo, p. 044 794 2443, intendentti Nikke Isomöttönen, p. 050 581 3377, museotoimenjohtaja Matti Karttunen,
p. 044 794 2420, kirjastotoimenjohtaja Virpi Launonen, p. 044 794 2460, kulttuurijohtaja Marita Kajander, p. 044 794 2457, liikunta- ja nuorisojohtaja Antti Mattila, p. 044 794 2431

Kaupunginvaltuusto vastaa kunnan toiminnasta ja taloudesta. Valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden keskeisistä tavoitteista sekä päättää talouden, rahoituksen ja sijoitustoiminnan perusteista ja hyväksyä talousarvio.

Kaupunginvaltuusto hyväksyy vuoden loppuun mennessä seuraavan kalenterivuoden talousarvion ottaen huomioon kuntakonsernin talouden vastuut ja velvoitteet. Talousarvion hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi. Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi.

Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että ne toteuttavat kuntastrategiaa ja edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden tavoitteet. Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen. (Kuntalaki 410/2015 §110)

Talousarvio ja -suunnitelma sitovat toimielimiä ja henkilöstöä ja ovat samalla näiden ohjauksen ja valvonnan välineitä. Talousarvioon tehtävistä muutoksista päättää kaupunginvaltuusto. Määrärahat ovat lupa käyttää rahaa ja tulot ovat sitovia velvoitteita kerätä rahaa. Talousarvion määrärahat voi alittaa ja tuloja voi kerryttää talousarviota enemmän, mutta ei toisinpäin.

Talousarvioraami on lautakuntatasolla sitova valmistelupohja. Lautakunnat valmistelevat 2017 talousarvion kaupunginhallituksen 20.6.2016 § 246 hyväksymän raamin pohjalta.

Talousarvioehdotuksen laadinnan lähtökohdat
Kaupungin käyttötalouden reaalitilanne on ollut alijäämäinen noin 4-5 miljoonaa euroa vuosina 2013- 2015. Mikkelin kaupungin taseessa on tilinpäätöksen 2015 mukaan noin 5,9 milj. euroa edellisten tilikausien ylijäämiä.

Kaupungin tilinpäätös tulee toimialojen tekemien ennusteiden mukaan olemaan selvästi alijäämäinen myös vuonna 2016, mikäli välittömiin nopeavaikutteisiin toimenpiteisiin talouden tervehdyttämiseksi ei ryhdytä. Talousarvion ylityspaine johtuu pääosin sosiaali- ja terveystoimen ja erityisesti erikoissairaanhoidon laskutuksen ylityksestä.

Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt 21.1.2013 § 16 kaupungille tasapainoisen kasvun ja talouden ohjelman, jota on päivitetty tammikuussa 2015 vuosille 2015- 2016 (kv 19.1.2015 § 8). Tasapainoisen kasvun ja talouden ryhmä on kokoontunut keväällä 2016 ja kaupunginhallitus on päättänyt 6.6.2016 § 221, että kaikki tasapainoisen kasvun ja talouden ohjelman vuonna 2016 alkavat toimenpiteet tuodaan päätöksentekoon mahdollisimman nopealla aikataululla. Talousarvioraami 2017 sisältää vuonna 2016 alkavaksi suunniteltuja tasapainoisen kasvun ja talouden sopeuttamistoimenpiteitä 1,1 milj. euroa, joiden vaikutukset jatkuvat vuodelle 2017. Lisäksi talousarvioraami sisältää talouden tasapainottamistoimenpiteitä 0,6 milj. euroa, joista sovitaan yksilöidysti talousarvion 2017 valmistelun yhteydessä syksyllä 2016. Tasapainoisen kasvun ja talouden toimenpiteet on vietävä täysimääräisinä toimialoilla läpi.

Kaupungin palveluprosesseja on arvioitava kriittisesti ja etsittävä aktiivisesti tuottavampia toimintatapoja. Kaupunki on sitoutunut hallintorakenteen uudistamiseen ja digitalisaatioasteen kasvattamiseen. Hallintorakenneuudistus ja hallintopalvelukeskuksen muodostuminen ovat myös keskeisiä muutoksia, joiden osalta toimintaa uudistetaan vuoden 2017 aikana. Talousarvion rakenne muuttuu talousarviovuoden 2017 ja suunnitelmasuunnitelmavuosien 2018- 2020 osalta em. osin.

Palkkakehitys perustuu voimassa oleviin sopimuksiin. Palkkalistauksessa on huomioitava, että palkkalistojen summia ei saa siirtää suoraan palkkakustannuksien pohjaksi, vaan palkkavarauksessa pitää huomioida toiminnassa tapahtuvat muutokset ja suhteuttaa henkilöstömäärä palvelutarpeisiin. Sopimuskaudella 1.2.2017 - 31.1.2018 palkkoihin ei tule sopimuskorotuksia. Lomarahavaraus on 3,85 %, jossa on huomioitu 30 % lomarahaleikkaus (vaikutus työvoimakustannuksiin keskimäärin -1,46 %).

Työajan pidennys tulee olemaan 24 tuntia vuodessa pysyvästi. Vuosittaista työaikaa pidennetään 24 tunnilla ansiotasoa muuttamatta, siten että työaika pitenee viikossa 30 minuuttia. Työajan pidennyksen laskennallinen vaikutus työvoimakustannuksiin on keskimäärin -1,32 %.

Työnantajan työeläkemaksua, työttömyysvakuutusmaksua ja sosiaaliturvamaksua alennetaan asteittain vuosina 2017 - 2020 yhteensä
2,05 %.

Vuonna 2016 kuntatyönantajan palkkaperusteinen eläkemaksu on 17,10 %, johon muutos tulee kumulatiivisesti vuosina 2017- 2020 seuraavasti:

  • 2017: -0,20 prosenttiyksikköä
  • 2018: -0,40 prosenttiyksikköä
  • 2019: -0,80 prosenttiyksikköä
  • 2020: -1,20 prosenttiyksikköä

Työnantajan keskimääräinen työttömyysvakuutusmaksu laskee 0,85 prosenttiyksiköllä vuosina 2017- 2018. Kaikkien työnantajien sairausvakuutusmaksua (vuonna 2016: 2,12 %) alennetaan minimissään seuraavasti:

  • Alennus 2017 - 2020: -0,94/-1,00/-1,04/-0,58 %-yksikköä
  • Sairausvakuutusmaksu tulisi olemaan vuonna 2020: 1,54 %

Kilpailukykysopimus ja kuntataloudelle aiheutuvat tulojen leikkaukset
Palkansaajien työeläkemaksun ja työttömyysvakuutusmaksun korotus lisää palkansaajien verovähennyksiä ja pienentää kuntien verotuloja, myös palkansaajien sosiaalivakuutusmaksujen korotukset pienentävät merkittävästi kuntien veropohjaa. VM:n mukaan vaikutus kunnallisveroon on noin -500 milj. euroa vuoteen 2020 mennessä. Maksumuutoksista aiheutuneita verotuottomenetyksiä ei ole kompensoitu kunnille. Työnantajamaksujen alennuksen oletetaan lisäävän kuntien yhteisöverotuloja 100 milj. euroa. Kaikkien työnantajien sosiaaliturvamaksun alennus 2017- 2020 rahoitetaan julkisen sektorin (kunnat, kuntayhtymät ja valtio) työnantajien työvoimakustannusten säästöillä ja kuntatyönantajille sopimuksesta koituvat säästöt leikataan kuntien tuloista.

Muu kustannusten tason kehitys
Sopeutustoimista huolimatta julkisen talouden ei ennakoida tasapainottuvan keskipitkällä aikavälillä, vaikka velan kasvu hidastuukin suhteessa bruttokansantuotteeseen. Pysyvän lisähaasteen julkisen talouden tasapainottamiselle aiheuttaa väestön ikääntyminen, mikä johtaa eläke-, terveydenhuollon ja pitkäaikaishoidon menojen kasvuun. Tuottavuuden kasvun hidastuminen ja työpanoksen kasvun pysähtyminen puolestaan rajoittavat talouskasvua ja sitä kautta verotulojen kasvua. Tämä tarkoittaa sekä tuottavuuden tason nostovaadetta että rakenteellisten tervehdyttämisratkaisujen eteenpäin viemistä.

Palkkakustannusten kehittyessä maltillisesti palvelujen kysynnän kasvu purkautuu väistämättä ostopalveluihin. Menojen kasvulle ei ole merkittävästi varaa ja tämän vuoksi palveluiden ostoja sekä aineiden ja tarvikkeiden ostoja on arvioitava kriittisesti.

Talousarvioraami 2017 osoittaa -296,8 milj. euron toimintakatetta, mikä on 1,9 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2015 tilinpäätös (294,9 milj. euroa). Kustannusten nousu on noin 0,6 % tilinpäätöksestä 2015.

Kaupungin strategia valtuustokaudella ja visio vuoteen 2020
Mikkelin kaupungin strategia on kestävän kasvun ja hyvinvoinnin strategia. Perustehtävänä on rakentaa vastuullisesti asukkaiden, elinkeinojen ja ympäristön hyvinvointia. Tavoitteena on Digitaalinen Mikkeli – kestävästi uudistuva kasvukeskus Saimaan rannalla. Strategiassa on kolme näkökulmaa – asukkaiden, elinkeinojen ja ympäristön hyvinvointi. Strategian näkökulmien mukaisia ohjelmia on kolme: asukkaiden, elinkeinojen ja ympäristön hyvinvointi. Lisäksi toteutetaan tasapainoisen kasvun ja talouden ohjelmaa.

Olennaisena osana kaupungin strategiaa ovat laadittavan henkilöstöohjelman painopistealueet: Osaava johtaminen ja esimiestyö, asiakaslähtöinen henkilöstön osaamisen kehittäminen, Mikkelin Tapa Toimia – laadukkaat ja tehokkaat yhteiset toimintamallit ja vuorovaikutteinen toimintakulttuuri sekä hyvinvoiva henkilöstö – aktiivinen ja ennakoiva välittäminen. Painopistealueet viedään kaupungin johtoryhmään hyväksyttäväksi 29.6.

LUPAUS 2016-ohjelman päättyessä palveluiden sähköistäminen ja prosessien automatisointi toteutetaan osana normaalia toimialojen toimintaa.

Strategiaohjelmilla tähdätään vaikuttavuuteen valtuuston asettamien tavoitteiden suuntaisesti. Niillä on oto-johtajat, ja ohjelmien toteutumisesta raportoidaan kerran vuodessa kaupunginhallitukselle ja siitä edelleen valtuustolle osana talousarvion seurantaa.

Tuloskortit kaupungin strategian toteuttamisessa
Kaupunki hyödyntää tuloskortteja varmistaakseen sen, että lautakunnat ja toimialat toteuttavat valtuuston asettamia tavoitteita ja sitoutuvat niihin. Kukin lautakunta ja toimiala ottavat vuosittaisen toimintansa suunnittelun ja seurannan pohjaksi kaupunginvaltuustoon nähden sitovat tavoitteet ja niitä koskevat mittarit ja tavoitetasot. Kaikki tavoitteet koskevat hyvinvoinnin lisäämistä ja pahoinvoinnin vähentämistä.

Lautakunnat ja toimialat määrittelevät mitä toimenpiteitä ne tekevät toteuttaakseen valtuuston asettamia tavoitteita. Toimenpiteet raportoidaan valtuustolle. Lisäksi lautakunnat määrittelevät, mitä muutoksia niiden mahdollisesti täytyy tehdä toimialan sisäisessä palvelu- ja suorituskyvyssä, jotta valtuuston määrittelemät tavoitteet ja niitä koskevat mittarit kehittyvät toivottuun suuntaan.

Lautakunnan tulee siis määritellä päämäärien osalta mitä muutoksia on mahdollisesti tehtävä seuraavilla osa-alueilla, jotta kehitys on indikaattorin asettaman tavoitteen suuntaista:

Palvelut ja niiden laatu: Mitä muutoksia edellytetään palvelujen tuottamisessa, mistä luovutaan tai miten tuotetaan uudella tavalla, jotta päästään valtuuston asettamiin tavoitteisiin? Mitä toimia/muutoksia toimenpide edellyttää lautakunnan toimialalla palveluissa, niiden tuottamisessa ja laadussa.

Rakenteet ja prosessit: Mitä muutoksia lautakunnan toimialalla tulee tehdä palveluverkolle, rakenteille ja/tai prosesseille?

Esimiesten ja henkilöstön uudistuminen ja hyvinvointi: Mitä muutoksia tarvitaan esimiesten ja henkilöstön uudistumisessa ja hyvinvoinnissa?

ICT:n mahdollisuudet: Miten digitaalisuutta voidaan hyödyntää lautakunnan toimialan palveluissa ja prosesseissa?

Talous: Mitä taloudellisia vaikutuksia edellä kuvatuilla muutoksilla on kaupungin talouteen (menojen lisäys/väheneminen ja arvio euromääräisistä suorista vaikutuksista)?

Lautakunnan toiminta- ja taloussuunnitelman sisältö
Strategian ohjauksessa käytetään edelleen tuloskorttia.

Perustehtävä
Tuloskortin alkuun kirjoitetaan lyhyt yhteenveto toimielimen perustehtävästä.

Palvelusuunnitelma
Palvelusuunnitelmassa kerrotaan palvelustrategian linjauksen mukaisesti lyhyesti toimielimen tärkeimmät ja keskeisimmät palveluun liittyvät kehittämissuunnitelmat ja palvelutuotantoon vaikuttavat muutokset sekä myös mahdolliset sellaiset toimenpiteet, joita ei ole otettu huomioon palvelustrategiassa. Tarkoituksena on kuvata mihin suuntaan palveluita kehitetään.

Tuloskortin rakenne
Tuloskortti jakaantuu kahteen osaan:

  1. Kaupunginvaltuustolle ne toimenpiteet, joilla vaikutetaan hyvinvointi-indikaattoreiden myönteiseen kehittymiseen ja vastuutus toimialalla (vastuuhenkilö, joka seuraa ja raportoi miten ao. toimialalla toteutetaan toimenpiteitä valtuuston asettamien vaikuttavuustavoitteiden saavuttamiseksi)
  2. Lautakunnan operatiiviset toimenpiteet, joilla on joko vaikutusta valtuustotason vaikuttavuuden toteuttamiseen tai oman toimintakyvyn parantamiseen. Miten kehitetään vastuullisesti oman toimialansa palvelu- ja suorituskykyä asukkaiden, elinkeinojen ja luonnon sekä ympäristön näkökulmista.  Mitä muutoksia tarvitaan, jotta toimialan määrittelemät toimenpiteet ovat toteutettavissa ja valtuuston asettamat indikaattorit kehittyvät myönteiseen suuntaan. Muutostarpeita arvioidaan palveluiden ja niiden laadun, prosessien ja rakenteiden, henkilöstön ja esimiesten uudistumisen ja hyvinvoinnin sekä digitaalisuuden ja talouden näkökulmista.

Maisema
Maisema- lautakuntien talousarviossa suoritteet on kytketty määrärahoihin. Tilaus-tauluihin liitetään TP2015, TA2016, TA2017 ja MUUTOS 2017 - 2016 sekä MUUTOS-% vuoteen 2017 - 2016 verrattuna. Viestit tilaajalle -kentässä kerrotaan keskeiset toiminnan muutokset, keskeiset toiminnan painopisteet ja perustelut määrärahamuutoksille sekä suoritemäärille.

Tunnusluvuista esitetään tilinpäätös 2015, talousarviot 2016 ja 2017 sekä toimintasuunnitelmavuodet TS 2018, TS 2019ja TS 2020.

Henkilöstösuunnitelma laaditaan seuraavasti:

Henkilöstötarpeeseen vaikuttavat muutokset vuosina 2017 - 2020
      Toiminnan ja toimintaympäristön muutos
      Ostopalvelut ja ulkoistaminen
Henkilöresurssin kohdentaminen/siirtäminen sisäisesti
      Määräaikainen henkilöstö
      Eläkepoistuma
Henkilöstöresurssisuunnitelma 2017 - 2020
Henkilöstömenojen vähentäminen
Osaamisen kehittäminen ja koulutussuunnitelma
Koulutussuunnitelma

Investoinnit
Kaupungin tavoitteena on, että investointiohjelma on maltillinen ja sitä ei toteuteta velkarahalla. Tämä tarkoittaa, että ohjelman tavoitteena on pitää investoinnit poistojen tasossa (< 20 milj. euroa), pois lukien Vesiliikelaitoksen laitosinvestointi.  Tekninen toimi vastaa yhdessä talouspalveluiden kanssa kaupungin investointiohjelman laatimisesta ja on laatinut koko kaupunkia koskevan alustavan investointiohjelman. Poistotasoon pääsemiseksi on suunnitelmavuosien ohjelmaa karsittu talousarvioista 2015 ja 2016 ja hankkeita on siirretty eteenpäin.

Irtaimiston osalta investointiosaan budjetoidaan yli 10 000 euroa maksavat koneet ja kalusto sekä muu irtaimisto. Irtaimiston hankintaperusteet on myös ilmoitettava. Irtaimistomäärärahan käyttö-kohteen muutos on aina hyväksytettävä kaupunginvaltuustolla. Jokainen investointiesitys on selkeästi yksilöitävä, eikä ao. määrärahaa saa käyttää muuhun tarkoitukseen.

Keskitetyt veloitukset
Työterveyden kustannukset: työterveyden palvelut budjetoi jokainen toimialue oman arvion perusteella perustuen vuoden 2015 käyttöön
Työllistämistukipalkat budjetoidaan keskitetysti Hallintopalvelut-yksikössä.
Tietohallinnon kustannukset laskuttaa Tiera Oy koko kaupungin osalta tietohallintopalveluista ja ne jaetaan keskitetysti toimialojen kuluksi sovitulla laskutusperusteella.

Sisäiset erät
Sisäiset vuokrat: Tilakeskuksen osalta vyörytetään vuokrakulut kustannuspaikoille tilojen käytön mukaisesti. Toimitilojen vuokriin on päätetty 1,00 % korotus.
Työllisyydenhoidon osalta vyörytetään yhteisesti hoidettavat työllisyydenhoitoon (sis. tukityöllistämisen, kesätyöntekijät ja oppisopimuskoulutuksen) liittyvät toiminnot kahden henkilön palkkamenojen osalta sekä yhteinen koulutus.
Asiahallinnan palveluista laskutetaan listatiimin kustannukset. Sisäisen veloituksen perusteena on pöytäkirjat (kpl) toimialoittain.
Asiointipalvelut/Asiointipisteen veloitus perustuu asiakaspalvelutapahtumien määriin (kpl) toimialoittain.
Yleishallinto tuottaa sihteeri, talonmies- ja vahtimestaripalveluita. Veloitus perustuu toimialoille osoitettuun henkilöstömäärään.
Keskitettyihin henkilöstöpalveluihin luetaan ns. työnantajapalvelut sekä työsuojelu sekä henkilöstöhallinnon palvelusopimukseen perustuvat kustannukset Kunnan Taitoa Oy:lle.
Puhelinvaihteen kustannusten veloitus perustuu käytössä olevien liittymien määrään.
Puhtauspalveluiden veloitus perustuu solmittuihin palvelusopimuksiin. Ruokapalveluiden hinta määräytyy tilattavien ruokien määrällä/ruokapalveluiden kustannuksista.
Talouspalvelujen laskennan pohjana on käytetty vuoden 2015 tositerivimääriä (mm. ostolaskut, myyntilaskut, muistiot, palkkatositteet). Tositerivimäärällä on jaettu talouspalveluiden veloitettavat kustannukset, mitkä sisältävät mm. taloushallinnon palvelusopimukseen perustuvat kustannukset Kunnan Taitoa Oy:lle sekä KuntaERP:n vuosittaisen poiston. Laskennassa saadulla yksikkö-hinnalla/tositerivimäärä on kerrottu ao. tulosyksikön tositerivimäärät.
Hankintapalveluiden veloituksesta puolet perustuu yhteisesti kilpailutettavien hankintojen kustannuksiin ja puolet veloituksesta perustuu materiaalihallinto-ohjelman käyttöön toimialoilla. Kilpailuttamisen arviointi perustuu kaupungin eri menolajien suhteesta eri toimialoille, jotka suhteutetaan hankintapalveluiden kustannuksiin. Materiaalihallinto-ohjelman käyttömäärä saadaan ko. ohjelmasta. Laskennassa on käytetty vuoden 2016 käyttösuunnitelmaan varattujen määrärahojen suhdetta.
Tietohallintopalveluista vyörytetään tietohallintoyksikön operatiivinen toiminta. Laskennassa on käytetty vuoden 2016 käyttösuunnitelmassa varattujen määrärahojen suhdetta toimialoilla.

Projektit/Hankkeet
Projektisuunnitelma esitellään projektitoiminnan käsikirjassa kuvatulla tavalla. Kunkin projektisuunnitelman kohdalla arvioidaan kehittämisestä aiheutuvia taloudellisia ja asiakashyötyjä sekä yhteyttä kaupungin strategiaan.

Esitysten valmisteluaikataulu
Lautakuntien ja liikelaitoksien johtokuntien talousarvioehdotukset valmisteluun liittyvineen asiakirjoineen on oltava valmiina aikaisemmin ilmoitetusta aikataulusta poiketen 19.10.2016. Kaupunginhallituksen ensimmäinen talousarviokäsittely suunnitellaan pidettäväksi 21.11.2016. Muutos johtuu Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän talousarvion valmisteluaikataulusta ja kaupungin omien laskelmien tarkistuksesta. Aikataulumuutos vahvistetaan vielä kaupunginhallituksessa.

Maisema – lautakunnat (tekninen lautakunta, rakennuslautakunta ja kasvatus- ja opetuslautakunta sekä kulttuuri- nuoriso- ja liikuntalautakunta) valmistelevat esityksensä SAP- järjestelmään ja Kuntamaisemaan.

Kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntalautakunnan talousarvio
Kaupungin omien laskelmien tarkistuksesta johtuen tulosalueiden talousarvioesitykset eivät ole vielä valmiina. Tulosaluejohtajat esittelevät talousarvioluonnoksensa kokouksessa ja käydään keskustelu niistä toiminnallisista muutoksista ja toimenpide-ehdotuksista, joilla lautakunnan talousarvio tullaan tasapainottamaan lautakunnalle annettuun raamiin.

Päätösehdotus

Esittelijä

  • Virpi Siekkinen, sivistystoimenjohtaja, Virpi.siekkinen@mikkeli.fi

Kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntalautakunta käy keskustelua tulosalueiden talousarvioesityksistä ja talouden tasapainottamistoimenpiteistä.

Lisäksi kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntalautakunta päättää siirtää talousarvioehdotuksen käsittelyn kokoukseen, joka tulee pitää ennen 19.10.2016. Lautakunta päättää talousarviokokouksen ajankohdan.

Päätös

Kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntalautakunta kävi keskustelun tulosalueiden talousarvioesityksistä ja talouden tasapainottamistoimenpiteistä.

Lautakunta merkitsi tiedoksi, ettei talousarviokokouksen ajankohtaa tarvitse muuttaa talouspalveluista saadun tiedon mukaan, vaan kokous pidetään aiemmin sovitusti 19.10.2016 klo 17:00.

Merkittiin, että Nikke Isomöttönen poistui tämän pykälän käsittelyn aikana klo 17:56.


Muutoksenhaku

Valmistelua tai täytäntöönpanoa koskevaan päätökseen ei saa hakea muutosta. Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 91 §.