Kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntalautakunta, kokous 27.4.2016

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 32 Valtuustoaloite liikuntaharrastuksen mahdollisuuksien lisäämiseksi Mikkelissä

MliDno-2015-2341

Aikaisempi käsittely

Kuvaus

Valtuutettu Markku Aholainen esitti 9.11.2015 SDP:n valtuustoryhmän valtuustoaloitteena otsikkoasiasta seuraavaa:

"Kaupunki tukee strategiansa mukaisesti kaupunkilaisten omaehtoista terveyden edistämistä. Tähän perustuen kaupunki valmistelee ohjelman lähiliikuntapaikoista, erityisesti lasten ja nuorten liikuntaharrastuksesta vastaavien urheiluseurojen toimintamahdollisuuksista sekä eläkeläisten ja erityisryhmien liikuntaharrastusta seuraavasti:

  • jokaisen kaupunginosan läheisyydessä tulee olla lähiliikuntapaikka ulkopelien mm. jalkapallon ja jääurheilun harrastamista varten sekä alueen asukkaiden mahdollisuutta käyttää koulujen liikuntasalien saleja edistetään
  • lumitilanteen salliessa kaupunki huolehtii kattavasta latuverkon ja lenkkeilyreittien ylläpidosta kaupungin eri osissa
  • kaupungin ylläpitämien uimahallien ja uimarantojen kunnosta ja ajantasaisesta varustuksesta huolehditaan
  • kaupunki tukee taloudellisesti lapsi- ja nuorisoliikunnasta vastaavia seuroja siten, että liikuntapaikkojen käyttömaksut eivät aiheuta estettä kenenkään harrastamiselle ja määritellään tätä koskevat ohjeet kaupungin tuen käytölle
  • lasten ja nuorten ja muiden tässä tarkoitettujen ryhmien liikuntaharrastuksen taloudellinen tuki osoitetaan kaupungin talousarviossa erillismäärärahana ensimmäisen kerran vuoden 2017
  • kaupunki tekee mahdolliseksi taloudellisella tai muulla tuella ikääntyneen väestön ja vammaisten henkilöiden aktiivisen liikunnan harrastamisen tukemisesta siten, ettei käyttömaksut aiheuta estettä harrastukselle

Mikkelissä 9.11.2015

Mikkelin SDPn valtuustoryhmä

Markku Aholainen
Markku Turkia
Arto Seppälä
Marianne Huoponen
Paavo Barck
Leena Teittinen
Tapani Korhonen
Osmo Ukkonen
Marita Hokkanen
Hannu Tullinen
Jaana Vartiainen
Heikki Pyrhönen
Kalle Nieminen
Petri Tikkanen
Satu Taavitsainen"


 

Päätös

Kaupunginvaltuusto päättää lähettää aloitteen kaupunginhallituksen valmisteltavaksi.

Päätösehdotus

Esittelijä

Timo Halonen, kaupunginjohtaja, timo.halonen@mikkeli.fi

Kaupunginhallitus päättää lähettää aloitteen sivistystoimen valmisteltavaksi. Lisäksi kaupunginhallitus päättää, että vastaus aloitteeseen tulee käsitellä kaupunginhallituksessa viimeistään maaliskuussa 2016.

Päätös

Hyväksyttiin.

Valmistelija

  • Antti Mattila, liikunta- ja nuorisojohtaja, antti.mattila@mikkeli.fi

Kuvaus

Valtuutettu Markku Aholainen esitti 9.11.2015 SDP:n valtuustoryhmän valtuustoaloitteena otsikkoasiasta seuraavaa:

"Kaupunki tukee strategiansa mukaisesti kaupunkilaisten omaehtoista terveyden edistämistä. Tähän perustuen kaupunki valmistelee ohjelman lähiliikuntapaikoista, erityisesti lasten ja nuorten liikuntaharrastuksesta vastaavien urheiluseurojen toimintamahdollisuuksista sekä eläkeläisten ja erityisryhmien liikuntaharrastusta seuraavasti:

- jokaisen kaupunginosan läheisyydessä tulee olla lähiliikuntapaikka ulkopelien
  mm. jalkapallon ja jääurheilun harrastamista varten sekä alueen asukkaiden
  mahdollisuutta käyttää koulujen liikuntasalien saleja edistetään
- lumitilanteen salliessa kaupunki huolehtii kattavasta latuverkon ja lenkkeily-
  reittien ylläpidosta kaupungin eri osissa
- kaupungin ylläpitämien uimahallien ja uimarantojen kunnosta ja ajan-
  tasaisesta varustuksesta huolehditaan
- kaupunki tukee taloudellisesti lapsi- ja nuorisoliikunnasta vastaavia seuroja
  siten, että liikuntapaikkojen käyttömaksut eivät aiheuta estettä kenenkään
  harrastamiselle ja määritellään tätä koskevat ohjeet kaupungin tuen käytölle
- lasten ja nuorten ja muiden tässä tarkoitettujen ryhmien liikuntaharrastuksen
  taloudellinen tuki osoitetaan kaupungin talousarviossa erillismäärärahana
  ensimmäisen kerran vuoden 2017
- kaupunki tekee mahdolliseksi taloudellisella tai muulla tuella ikääntyneen
  väestön ja vammaisten henkilöiden aktiivisen liikunnan harrastamisen
  tukemisesta siten, ettei käyttömaksut aiheuta estettä harrastukselle

Mikkelissä 9.11.2015

Mikkelin SDPn valtuustoryhmä

Markku Aholainen
Markku Turkia
Arto Seppälä
Marianne Huoponen
Paavo Barck
Leena Teittinen
Tapani Korhonen
Osmo Ukkonen
Marita Hokkanen
Hannu Tullinen
Jaana Vartiainen
Heikki Pyrhönen
Kalle Nieminen
Petri Tikkanen
Satu Taavitsainen"

Vastaus valtuustoaloitteeseen

Valmistelija liikunta- ja nuorisojohtaja Antti Mattila

Kaupunginhallituksen rajaamaan talousarvioraamiin 2016 päästäkseen liikunta- ja nuorisopalvelut joutui vähentämään avustusmäärärahoja 29 500 euroa, eli lähes 14 prosenttia. Tämän lisäksi liikunta- ja nuorisopalveluissa on toteutettu kaikki talousarviovalmistelujen yhteydessä vaaditut avustusvähennykset, muun muassa 10 prosentin vähennys joitakin vuosia sitten. 

Kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntalautakunnan alaisesta toiminnasta laadittiin kaupunginvaltuuston hyväksymä palveluverkkoselvitys vuonna 2014. Selvityksessä päädyttiin muun muassa vain vähän käytettyjen kenttien ja ulkoilureittien (latujen) vähentämiseen. Kaupunginhallitus edellytti palveluverkkoselvityksen päivittämistä keväällä 2016. Saatteena oli, että palveluverkon on kavennuttava, ei laajennuttava. Tämän lisäksi liikunta- ja nuorisopalveluissa on tehty palvelua vähentäviä toimenpiteitä talouden tasapainotusohjelmaan liittyen.

Valtuustoaloite, jonka toteuttamiseen tarvittaisiin lisämäärärahaa ja mahdollisesti kokonaan uuden avustusmuodon avaamista, on ristiriidassa kaupunginvaltuuston ja -hallituksen liikunta- ja nuorisopalveluilta vaatimiin toimenpiteisiin.

- Jokaisen kaupunginosan läheisyydessä tulee olla lähiliikuntapaikka ulkopelien
  mm. jalkapallon ja jääurheilun harrastamista varten sekä alueen asukkaiden
  mahdollisuutta käyttää koulujen liikuntasalien saleja edistetään.
- Lumitilanteen salliessa kaupunki huolehtii kattavasta latuverkon ja
  lenkkeilyreittien ylläpidosta kaupungin eri osissa

Lähiliikuntapaikoilla tarkoitetaan lasten ja nuorten liikuntaan sekä aikuisten terveyttä edistävään liikuntaan suunniteltuja liikuntapaikkoja, jotka sijaitsevat asuinalueilla tai niiden välittömässä läheisyydessä. Lähiliikuntapaikkojen keskeisinä ominaisuuksina ovat monikäyttöisyys, ympärivuotisuus, maksuttomuus, vapaa käytettävyys ja että ne palvelevat mahdollisimman laajaa käyttäjäryhmää.

Tällaisia lähiliikuntapaikkoja on rakennettu Mikkeliin viime vuosina (Kalevankankaan ja Anttolan koulujen piha-alueet, Urheilupuisto) ja sellainen on myös Ristiinassa. Liikuntapalveluissa on havaittu, että monipuoliset ja kunnolliset lähiliikuntapaikat lisäävät kaupunkilaisten omaehtoista liikkumista. Lähiliikuntapaikat on toteutettu teknisen toimen ja liikuntapalveluiden yhteistyönä kaupungin investointiohjelman niin mahdollistaessa.

Lähiliikuntapaikkojen rakentamista asuinalueille kannattaa jatkaa samalla tavalla, vähän kerrassaan ja investointiohjelmaan tukeutuen, ja lähiliikuntapaikkamahdollisuus tulisikin ottaa huomioon aina myös uusilla asuinalueilla heti kaavoitusvaiheessa.

Valtuustoaloitteessa viitattaneen varsinaisen lähiliikuntapaikan lisäksi lähellä sijaitseviin liikuntapaikkoihin.

Palveluverkkoselvityksessä 2016 esitetään, että vuoden 2014 palveluverkkoselvityksessä hyväksyttyä linjaa jatketaan: vain vähän käytettyjä liikuntapaikkoja jätetään hoito-ohjelmasta pois. Taajamissa tulisi säilyttää hyvät liikuntamahdollisuudet niin kenttien kuin latujen ja ulkoilureittien osalta ja erityisesti koulurakennusinvestointien yhteydessä tulisi selvittää mahdollisuus varsinaisille lähiliikuntapaikoille. Mutta, edelleen palveluverkkoselvitykseen viitaten, taajamien ja kaupunkikeskustan ulkopuolisilla alueilla vain vähän käytettyä liikuntapaikkaverkostoa joudutaan karsimaan. Mikäli aivan jokaiseen kaupunginosaan halutaan lähiliikuntapaikka tai halutaan parantaa lähellä sijaitsevia liikuntapaikkoja, rakentamiseen ja ylläpitoon tulee varata merkittävästi nykyistä enemmän määrärahaa ja henkilöstöä.

Liikuntasalitilanne on huonontunut vuosi vuodelta koulujen lakkautumisen ja purkamisten yhteydessä. Korvaavaa salitilaa ei ole voitu rakentaa. Kouluverkkoa on karsittu säästövaateiden vuoksi. Mikäli yksittäisen koulun lakatessa liikuntapalvelut ottaa liikuntasalin vuokralle tilakeskukselta ja ylläpitää salia, se vesittää koulun lakkautumisesta laskettuja säästöjä koko kaupungin budjetissa.

Salitilannetta ovat viime vuosina huonontaneet erityisesti Kalevankankaan vanhan koulun ja Kattilansillan koulun liikuntarakennuksen purkaminen.

Areena-ratkaisun yhteydessä ja palveluverkkoselvityksessä esitetään lopetettavaksi myös vanhan Siekkilän koulun sali sekä Runebergin aukion liikuntatilat.

Salien väheneminen on johtanut siihen, että jäljelle jääneet salit ovat tehokkaassa käytössä eikä kaikki toivottuja vuoroja voida myöntää. Lisävuorojen myöntäminen ei yksittäisiä tapauksia lukuun ottaamatta onnistu ilta- ja viikonloppukäyttöä ajatellen. Salien käytön tehostaminen saattaisi olla mahdollista joillekin ryhmille ja joidenkin salien osalta päiväaikaan.  

- Kaupungin ylläpitämien uimahallien ja uimarantojen kunnosta ja ajantasaisesta
  varustuksesta huolehditaan

Naisvuoren uimahalli on menossa remonttiin elokuussa. Remontissa kiinnitetään huomiota esteettömyyden parantamiseen, jolloin uimahallin käyttö on mahdollista nykyistä laajemmalle asiakasryhmälle. Myös esteetöntä uimarantaa, jollainen Mikkelistä puuttuu, valmistellaan parhaillaan. Tarkoituksena on rakentaa Pitkäjärven uimarannasta esteetön siten, että uimarannalle kulku ja veteen meno pyörätuolilla mahdollistuu.

Liikuntapalveluilla on ollut erittäin suuria hankaluuksia uimahallien käyttökunnossa pitämisessa, sillä vuosittain tapahtuviin laitteistorikkoihin ja -korjauksiin ei ole voitu talousarviomäärärahan niukkuuden vuoksi varautua riittävästi.

Vedenkäsittely- ja allaslaitteistojen korjauksien takia on jouduttu nipistämään muualta vuosittain. 

Uimahallit ja uimarannat pidetään kunnossa määrärahojen riittävyyden mukaan. Ajantasaisen varustuksen hankkiminen ja paremman käyttökunnon varmistaminen vaatisi nykyistä enemmän määrärahoja. Varusteita on hankittu ja hankitaan määrärahojen riittävyyden mukaan. Usein hankintoja joudutaan siirtämään tuleville vuosille tai unohtamaan.

- Kaupunki tukee taloudellisesti lapsi- ja nuorisoliikunnasta vastaavia seuroja
  siten, että liikuntapaikkojen käyttömaksut eivät aiheuta estettä kenenkään
  harrastamiselle ja määritellään tätä koskevat ohjeet kaupungin tuen käytölle
- Lasten ja nuorten ja muiden tässä tarkoitettujen ryhmien liikuntaharrastuksen
  taloudellinen tuki osoitetaan kaupungin talousarviossa erillismäärärahana
  ensimmäisen kerran vuoden 2017

Liikuntapalveluiden avustuksista kaikki ovat kohdeavustusluonteisia. Myöntäjä siis tietää, mihin tarkoitukseen avustuksen saaja avustuksen käyttää. Suurin avustusmuoto on ohjaaja-avustus, jota myönnetään alle 19-vuotiaiden juniorien ohjaukseen ja valmennukseen ohjauskertojen ja ohjaajan ohjauskokemuksen perusteella. Ohjaaja-avustuksia myönnetään vuosittain noin 90 000 - 100 000 euroa mikkeliläisille, juniorityötä tekeville liikuntaseuroille. Seurat voivat lisäksi saada muita kohdeavustuksia toimintaansa, esimerkiksi joihinkin liikuntatapahtumiin tai välinehankintoihin. Seuroja siis tuetaan jo nyt merkittävästi niiden tekemässä juniorityössä.

Liikuntapaikkojen käyttömaksut on pyritty pitämään kohtuullisella tasolla. Siinä on toistaiseksi myös onnistuttu, ainakin kun hintatasoa arvioidaan kokonaisuutena.

Vuosille 2015 ja 2016 on kuitenkin jouduttu, kaupunginhallituksen antaman talousarvioraamin ja kaupunginvaltuuston hyväksymän talousarvion asettamien lisätulovaateiden vuoksi, nostamaan liikuntapaikkamaksuista kerättävien tulojen määrää yhteensä lähes 200 000 eurolla. Hintoja on toki jouduttu nostamaan aiemminkin, mutta viimeisen kahden vuoden aikana tulojen nostovaade on ollut erityisen kova. Kehitys ei ole hyvä. Kun liikuntapalveluilta vaaditaan lisätuloja, ainoa keino on korottaa liikuntapaikkamaksuja.

Kari Puronaho on tehnyt tutkimuksen lasten ja nuorten liikuntaharrastusten kuluista (Drop-out vai Throw-out?, Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2014:5). Puronaho toteaa, että lasten ja nuorten liikuntaharrastamisen hinta on kohonnut viime vuosina merkittävästi. Syynä ovat erityisesti seurojen harrastuskausien piteneminen, eli liikuntalajien ympärivuotistuminen, jolloin vuoroja varataan seuran toiminnan vuoksi enemmän, pitkät kilpailumatkat ja yöpymiset (myös leirit ulkomaita myöten) hyvin nuorillakin ikäluokilla, varusteiden kallistuminen ja näistä syistä seurojen kausimaksujen kallistuminen. Kuntien tarjoamien liikuntapaikkojen hinnoilla on luonnollisesti osansa, mutta harrastamisen hinnan kasvaminen on enemmän seurausta edellämainituista seikoista. Tämä ei poista sitä, etteikö mikkeliläisten nuorten harrastamisen hinnasta tulisi olla huolissaan.

Valtuustoaloitteessa esitetään uudenlaisen avustusmomentin avaamista. Sille tulisi löytää määräraha, myöntöperusteet ja ohjelman laajuuden mukaan lisää avustusten käsittelijöitä. 

Uuden määrärahan varaamisen ja myöntöperusteiden laatimisen sijaan parempi tapa olisi myöntää kaupungin omistamat liikuntapaikat liikuntaseurojen alle 18-vuotiaiden junioriryhmille maksutta. Liikunta- ja nuorisopalveluille määriteltyä vuosittaista tulovaadetta olisi tuolloin merkittävästi vähennettävä sen sijaan, että sitä vuosittain vaaditaan kaupunginvaltuuston taholta nostamaan, mutta toimenpiteellä olisi välittömämpi vaikutus kuin uuden avustusmuodon kehittämisellä. Edellisen kerran liikuntapalvelut nosti liikuntaseurojen junioreille maksuttomat liikuntapaikat esiin vuoden 2014 palveluverkkoselvityksen valmisteluvaiheessa, mutta se ei edennyt poliittisessa päätöksenteossa. Toinen vaihtoehto olisi osoittaa lisärahaa jo käytössä olevaan, tehokkaaseen ohjaaja-avustukseen.

- Kaupunki tekee mahdolliseksi taloudellisella tai muulla tuella ikääntyneen väestön
  ja vammaisten henkilöiden aktiivisen liikunnan harrastamisen tukemisesta siten,
  ettei käyttömaksut aiheuta estettä harrastukselle.

Liikuntapalveluilla on käytössä erillinen seniorikortti, joka oikeuttaa 70-vuotta täyttäneen kaupunkilaisen käyttämään uimahalleja ja kaupungin omistamia kuntosaleja rajoittamattomasti vuoden aikana. Kortin hinta on vain 35 euroa vuodessa, eli kaupungin tuki liikuntaharrastamiselle on merkittävä.

Tänä vuonna kortin käyttöä on laajennettu myös vammaisryhmille. Mikäli kortin käyttöä halutaan entisestään laajentaa, esimerkiksi laajemmalla ikäryhmälle, liikuntapalveluiden tulovaadetta on vähennettävä. Liikuntapalveluiden avustuksista tuetaan erityisryhmien liikuntaa, tuki on ryhmille merkittävä apu.

Valtuustoaloite esittää taloudellista tukea ikääntyneiden ja vammaisten henkilöiden liikuntaharrastamisen tukemiseen. Tämä tarkoittaisi yksittäisten ihmisten tukemista, eli avustusjärjestelyä, joka on verrattavissa toimeentulotuen myöntöprosessiin hakemuksineen, käsittelyineen, perusteineen, valituksineen jne. Tällaiseen järjestelmään ei voida liikuntapalveluissa lähteä. Parempi tapa on pitää liikuntapaikkojen, muun muassa uimahallien, hinnat kohtuullisina, tai jos seniorikorttityylistä järjestelmää halutaan laajentaa, vähentää liikuntapalveluilta vaadittavia tuloja. Kortin käyttäjäryhmän laajentaminen saattaisi tuottaa lisää liikettä Mikkeliin.

Valtuustoaloitteessa esitetään ohjelman laatimista lähiliikuntapaikkarakentamiseen ja liikuntaharrastamisen edistämiseen.

Liikuntapalvelut selvitti vuosikymmenen vaihteessa tuolloisen Nuoren Suomen lähiliikuntapaikkaohjelman tilaamista Mikkeliin. Ohjelma olisi ollut hyödyllinen, mutta melko kallis. Tuolloin päädyttiin siihen, ettei ohjelmaa tilata, vaan lähiliikuntapaikkoja rakennetaan hyvässä yhteistyössä teknisen toimen kanssa investointiohjelman niin salliessa. Liikuntapalvelut esittää, ettei erillistä ohjelmaa laadita nytkään. Valtuustoaloitteen esiin nostamat asiat on huomioitu edellä esitetyllä tavalla, ja vastauksessa esitetään myös vaihtoehtoisia tapoja lisätä kaupunkilaisten liikkumista ja kohtuullistaa harrastamisen hintaa.

Liikunta- ja nuorisojohtaja: Lautakunta esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltustolle, että se merkitsee tietoonsa saatetuksi lautakunnan selvityksen vastauksena Markku Aholaisen ym. valtuustoryhmän valtuustoaloitteeseen ja toteaa aloitteen loppuunkäsitellyksi. 

Päätösehdotus

Esittelijä

  • Virpi Siekkinen, sivistystoimenjohtaja

Lautakunta esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltustolle, että se merkitsee tietoonsa saatetuksi lautakunnan selvityksen vastauksena Markku Aholaisen ym. valtuustoryhmän valtuustoaloitteeseen ja toteaa aloitteen loppuunkäsitellyksi. 

Päätös

Hyväksyttiin.

Tiedoksi

Kaupunginhallitus

Muutoksenhaku

Valmistelua tai täytäntöönpanoa koskevaan päätökseen ei saa hakea muutosta. Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 91 §.