Kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntalautakunta, kokous 24.8.2016

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 60 Valtuustoaloite kirjastopalvelujen säilyttämiseksi

MliDno-2016-1276

Aikaisempi käsittely

Kuvaus

Valtuutettu Marita Hokkanen ym. esittivät 23.5.2016 valtuustoaloitteenaan otsikkoasiasta seuraavaa:

”Suomen menestyminen maailmalla perustuu vahvaan osaamiseen ja sivistykseen. Kirjastotoimi on ollut peruspilari lukuharrastuksen kehittämisessä. Lukemalla sanavarasto laajentuu ja yleistieto lisääntyy. Lukeminen on eri-ikäisten harrastus; sen kautta haetaan tietoa, lohtua, elämyksiä jne. Kirjastopalvelut osaltaan ehkäisevät syrjäytymistä. Meidän tulee tukea kirjastotoimintaa muiden kulttuuripalvelujen tapaan. Ei ole varaa enää yhtään heikentää lukemisen ja luetun ymmärtämisen taitoa.

Mediassa on väläytelty useasti mm. Lähemäen ja Kalevankankaan kirjastojen lopettamista. Lähemäen kirjasto palvelee suurta itäisen kaupunginosan väestöä. Kalevankankaan kirjastoa on kehitetty voimakkaasti ajan hengessä lasten ja nuorten konseptikirjastoksi. Erittäin merkittävää on se, että oppilaat ovat omatoimisesti aktivoituneet kehittämään nykyaikaisia kirjastopalveluja yhdessä kirjaston henkilökunnan kanssa. Nuorten juurtumista kirjastojen palvelujen käyttäjiksi tulee tukea, heissä on tulevaisuus. Opetussuunnitelmissa kulttuuripolun rinnalla alkaa syksyllä toimia kirjastopolku koskien kaikkia luokkatasoja. Koulujen yhteydessä hyvin toimivia kirjastoja tulee tukea ja kehittää. Tarvitaan vakaa työrauha kussakin yksikössä toiminnan kehittämiseksi. Niiden toiminta tulee turvata jatkossakin.

Kirjastopalvelujen loputtua tulee selvittää, miten kirjastopalvelut järjestetään kaupungin reuna-alueille. Kirjastopalvelut kuuluvat tasapuolisesti kaikille kunnan asukkaille; pitää selvittää, millä keinoin kustannustehokkaasti ne toteutetaan.

Meidän allekirjoittaneiden mielestä pitää turvata toimivien lähikirjastojen palvelut; erityisesti koulujen yhteydessä olevat toimintakykyiset kirjastopalvelut tulee säilyttää. Pyydämme myös selvitystä, miten korvataan kirjastoauton lopettamisen seurauksena menetetyt kirjastopalvelut haja-asutusalueille.

Mikkelissä 23.5.2016

Marita Hokkanen
Satu Taavitsainen, Kalle Nieminen, Heikki Pyrhönen,
Leena Teittinen, Hannu Tullinen, Petri Pekonen,
Vesa Himanen, Markku Turkia, Osmo Ukkonen,
Sami Järvinen, Liisa Ahonen, Jari Roivas,
Marja Hämäläinen, Jaana Vartiainen, Veli Liikanen”

Päätös

Kaupunginvaltuusto päätti lähettää aloitteen kaupunginhallituksen valmisteltavaksi.

Päätösehdotus

Esittelijä

Timo Halonen, kaupunginjohtaja, timo.halonen@mikkeli.fi

Kaupunginhallitus päättää lähettää aloitteen sivistystoimen valmisteltavaksi.

Edelleen kaupunginhallitus päättää, että vastaus aloitteeseen tulee käsitellä kaupunginhallituksessa viimeistään syyskuun 2016 loppuun mennessä.

Päätös

Hyväksyttiin.

Valmistelija

  • Virpi Launonen, kirjastotoimenjohtaja, Virpi.Launonen@mikkeli.fi

Kuvaus

Kirjastopalvelut kiittävät saamastaan tuesta ja vastaavat seuraavaa:

Valtuutetut nostavat esille kirjastojen merkityksen niin lukemisharrastuksen edistäjänä kuin yleisemminkin lukutaidon lisääjänä. Kirjastopalveluissa tunnistetaan sekä tämä rooli että koulujen yhteydessä/läheisyydessä sijaitsevien kirjastojen rooli oppimisen tukemisessa sekä lasten ja nuorten koulupäivän jälkeisen vapaa-ajanviettopaikkana.

Mikkelissä kirjaston ja koulujen yhteistyöllä on pitkät perinteet. Kirjastokäytön opetus otettiin kaupungissa mukaan opetussuunnitelmaan ensimmäisen kerran jo vuonna 1977, minkä jälkeen yhteistyötä on vaalittu ja kehitetty. Uuden opetussuunnitelma myötä yhteistyötä on viety jälleen uuteen suuntaan kirjastopolun myötä. Kirjastopolun lähtökohtana on tuoda kirjaston aineisto ilmiöpohjaisen oppimisen tueksi ja kirjastojen osaaminen lukutaitokasvatuksen (mukaan lukien medialukutaito) saralla oppijoiden käyttöön mahdollisimman tehokkaasti.

Koulujen yhteydessä sijaitsevat kirjastot auttavat yhteistyön syntymistä ja helpottavat yhteistyötä. On kuitenkin muistettava, että kaikkien koulujen yhteydessä ei ole kirjastoja, ja kirjaston on pystyttävä tarjoamaan palveluita myös näiden koulujen oppilaille ja opiskelijoille. Kirjaston ja koulun yhteistyö on nojautunut pitkälti koululuokkien tekemiin kirjastovierailuihin sekä etenkin kouluissa, joiden yhteydessä on kirjasto, vapaamuotoisempaan kirjaston käyttöön. Kirjastojen rooli yhteisössä ei kuitenkaan rajoitu pelkkää kouluyhteistyöhön, vaan kirjastojen tehtävä on palvella kaikkia kuntalaisia.

Kirjastolain mukaan kirjaston tehtävä on tarjota pääsy aineistoihin, tietoon ja kulttuurisisältöihin, ylläpitää monipuolista ja uudistuvaa kokoelmaa, edistää lukemista ja kirjallisuutta, tarjota tietopalvelua, ohjausta ja tukea tiedonhankintaan ja käyttöön sekä monipuoliseen luku- ja kirjoitustaitoon, tarjota tiloja oppimiseen, harrastamiseen, työskentelyyn ja kansalaistoimintaan sekä edistää yhteiskunnallista ja kulttuurista vuoropuhelua.

Valtuustoaloitteessa pyydetään selvittämään, miten kirjastopalvelut voidaan järjestää kustannustehokkaasti. Kun Mikkelin kirjastopalveluja verrataan muihin maakuntakirjastoihin (yhteensä 19 kpl), voidaan todeta, että ne on jo järjestetty hyvin kustannustehokkaasti.

Mikkelissä kirjastojen aukiolotunnit henkilötyövuotta kohden ovat korkeimmat kaikista maakuntakirjastoista. Tätä selittää henkilötyövuosien alhainen määrä ja toimipaikkojen korkea määrä. Kirjastopalveluista ei voida enää supistaa henkilökuntaa supistamatta kirjastoverkostoa. Jo nyt ollaan tilanteessa, ettei lomia ole mahdollista järjestää ilman tilapäistä työvoimaa ja/tai aukioloaikojen merkittävää supistamista lomakaudella. Kirjastojen käyttö aukiolotuntia kohti on maakuntakirjastojen huonoin, mistä seikasta kirjastotoimenjohtaja on esittänyt huolensa useasti ja todennut, että palvelutarjonta suhteessa käyttöön on tällä tehokkuusmittarilla tarkasteltuna liiallista. Palveluverkkoselvitystyöryhmä päätyi esittämään Kalevankankaan ja Lähemäen kirjastojen lakkauttamisia sen vuoksi, että ne ovat pääkirjaston läheisyydessä. Aukiolotunteihin nähden käyttö ei paranisi näiden kirjastojen lakkauttamisen myötä, koska molemmat ovat paljon käytettyjä kirjastoja.

Toimintakuluja tarkasteltaessa tulee muistaa, että kirjaston budjettiin ja henkilöstömäärään sisältyvät myös yhteispalvelupisteiden budjetit sekä henkilöstö, mikä heikentää tilastojen vertailtavuutta. Toimintakustannukset ovat kolmanneksi korkeimmat asukasta kohti. Mikäli yhteispalvelun kustannukset jätetään huomioimatta, vuoden 2016 talousarviossa asukaskohtainen bruttokustannus on 58,14 €, mikä on maakuntakirjastojen vertailussa viidenneksi alin summa, mikä on hyvä taso kuntarakenne huomioiden. Sama pätee henkilöstömenoihin. Vuodelle 2017 kirjastopalvelut on pyytänyt kustannuspaikkarakenteen muuttamista niin, että yhteispalvelun kustannukset pystytään erottamaan kirjastojen toiminnasta, jolloin molempien toimintojen kustannukset saadaan todenmukaisemmin selville ja kustannuksia pystytään vertailemaan.

Kirjastojen aineistomäärärahaa leikattiin liki 30 % vuodelle 2016, joten aineistomäärärahan vähentäminen ei ole enää mahdollinen säästökeino. Mikäli kirjaston määrärahoista tullaan jatkossakin leikkaamaan ja kirjastot velvoitetaan jatkamaan henkilöstön vähentämistä, ainoa keino tavoitteiden saavuttamiseen on toimipaikkojen lakkauttaminen.

Lakkauttamisten myötä kirjastojen saavutettavuus heikkenee, mistä syystä sekä käyntimäärä ja kokonaislainaus laskisivat. Lähikirjastojen lakkauttamisen myötä mahdollisuus käyttää fyysistä kirjastoa vähenisi etenkin lasten osalta, koska matka kirjastoon kasvaa. Saavutettavuuteen liittyy erilaisia puolia: toimipisteiden määrä ja sijainti, aukioloajat, tarjolla oleva aineisto sekä riittävä määrä osaavaa henkilöstöä. Kirjastopalveluiden mielestä on tärkeintä taata, että asiakkailla on käytettävissään uusiutuva ja kattava kokoelma erilaista aineistoa sekä riittävästi osaavaa henkilökuntaa. Tilanteessa, jossa kirjastojen talousarvioon kohdistuu säästöpaineita ja jossa palveluiden käyttö suhteessa aukiolotunteihin ei ole kansallisella tasolla, on kirjastopalveluiden näkökulmasta olennaisinta keskittyä pitämään kokoelman ja asiantuntijapalveluiden määrä ja laatu hyvällä tasolla kuin keskittyä toimipaikkojen suureen määrään.

Yhtenä ratkaisuna kirjastoverkon kattavuuteen voidaan nähdä omatoimikirjastoratkaisut.  Niillä saadaan kaupungin omistamat tilat tehokkaampaan käyttöön ja aukiolotunteja lisää, mutta ne eivät tuo säästöjä henkilöstökuluihin, koska kirjasto ei voi toimia täysin miehittämättömänä.

Kirjasto on saanut Itä- Suomen aluehallintovirastolta rahoituksen hankkeeseen, jossa on tavoitteena löytää kustannustehokas malli tarjota hakeutuvia kirjastopalveluja tilanteessa, jossa kirjastoverkkoa harvennetaan ja kirjastoauto lakkautetaan.

Hanke on tarkoitus toteuttaa vuoden 2017 aikana. Hankkeessa luodaan menettelytapoja, joilla voidaan toteuttaa Kirjastopolussa ideoituja tehtäviä koulun sijainnista riippumatta yhteistyössä kirjastoammattilaisten kanssa. Tässä tärkeäksi välineeksi nousee tietotekniikka. Hankkeessa testataan muun muassa kirjastokäytön etäopetusta alakouluikäisille. Hankkeen kohderyhmänä ovat erityisesti perusopetuksen oppilaat, mutta muitakaan haja-asutusalueen asukkaita ei tulla unohtamaan. Hankkeen aikana tarkastellaan keinoja tehdä yhteistyötä esimerkiksi kylillä toimivien yhdistysten kanssa kirjaston saavutettavuuden parantamiseksi. Konkreettisia esimerkkejä toiminnasta voisivat olla esimerkiksi kirjastokaveri, liikkuva vinkkari ja kirjastokyydit.

Vuosia jatkuneen juustohöyläpolitiikan seurauksena uusia säästöjä ei ole mahdollista toteuttaa ilman puuttumista palveluverkkoon. Palveluiden turvaaminen on resurssikysymys. Kirjastopalvelut tuottaa mielellään kuntalaisille laajat ja kattavat palvelut, mikäli budjetti mahdollistaa sen. Tästä syystä kirjastopalveluiden säilyminen nykytasolla on ennen muuta kaupunginvaltuuston asia: se edellyttää rahoitustason pitämistä aiheutuneiden kustannusten tasolla.

Päätösehdotus

Esittelijä

  • Virpi Siekkinen, sivistystoimenjohtaja

Kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntalautakunta esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle, että se merkitsee tietoonsa saatetuksi kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntalautakunnan selvityksen vastauksena Marita Hokkasen ym. valtuustoaloitteeseen ja toteaa aloitteen loppuunkäsitellyksi.

Päätös

Hyväksyttiin.

Tiedoksi

Kaupunginhallitus

Muutoksenhaku

Valmistelua tai täytäntöönpanoa koskevaan päätökseen ei saa hakea muutosta. Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 91 §.