Kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntalautakunta, kokous 23.11.2016

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 91 Kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntalautakunnan lausunto teknisen toimialan talousarvioesitysten 2017 investointiosasta

MliDno-2016-1991

Aikaisempi käsittely

Kuvaus

Kaupungin tavoitteena on olla Digitaalinen Mikkeli - kestävästi uudistuva kaupunkikeskus Saimaan rannalla. Mikkelin strategia pohjaa kestävän kasvun ja hyvinvoinnin strategiaan. Kaupungin tavoitteiden toteutuminen edellyttää entistä tiiviimpää poikkihallinnollista yhteistyötä. Tämän tueksi kaupunki on ottanut käyttöön hyvinvointiohjelmat. Strategian näkökulmien mukaisia ohjelmia on kolme: asukkaiden, elinkeinojen ja ympäristön hyvinvointi.

Kaupungin strategian toteuttamisessa hyödynnetään tuloskortteja. Lautakunnat ja toimialat ottavat vuosittaisen toimintansa suunnittelun ja seurannan pohjaksi kaupunginvaltuustoon nähden sitovat tavoitteet ja niitä koskevat mittarit ja tavoitetasot. Kaikki asetetut tavoitteet koskevat hyvinvoinnin lisäämistä ja pahoinvoinnin vähentämistä.

Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että ne toteuttavat kuntastrategiaa ja edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden tavoitteet. Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen (Kuntalaki 410/2015 §110). Talousarvio ja -suunnitelma sitovat toimielimiä sekä henkilöstöä ja ovat samalla näiden ohjauksen ja valvonnan välineitä. Talousarvioon tehtävistä muutoksista päättää kaupunginvaltuusto. Määrärahat ovat lupa käyttää rahaa ja tulot ovat sitovia velvoitteita kerätä rahaa. Valtuuston asettamat toiminnalliset tavoitteet pyritään saavuttamaan annettua määrärahaa alhaisemmilla kustannuksilla.

Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt 21.1.2013 § 16 kaupungille tasapainoisen kasvun ja talouden ohjelman, jota on päivitetty tammikuussa 2015 vuosille 2015 - 2016 (kvalt. 19.1.2015 § 8). Talousarvion 2016 yhteydessä toimialat täsmentävät toimenpidelistaansa siten, että sen avulla kyetään aidosti saavuttamaan talouden tasapaino. Talousarvioehdotus perustuu raamiin, jonka kaupunginhallitus on antanut 20.6.2016 § 246.

Teknistä toimialaa koskevat kohdat ovat:

  1. Tasapainoisen kasvun ja talouden ohjelman toteuttamiseen ja toteuttamisen aikatauluun on kiinnitettävä huomiota.”
  2. Henkilöstömenojen on pysyttävä budjetissa. Yleisesti kaikilla toimialoilla sijaisten käytössä jatketaan tiukkaa kontrollia sekä pyritään jättämään vakanssit täyttämättä aina, kun se on mahdollista. Kaupungin henkilöstömäärän ja palkkamenojen seurantaa on edelleen tehtävä tiiviisti ja valvottava.”

Palkkakehitys perustuu voimassa oleviin sopimuksiin. Sopimuskaudella 1.2.2017 - 31.1.2018 palkkoihin ei tule sopimuskorotuksia. Lomarahavaraus on 3,85 %, jossa on huomioitu 30 % lomarahaleikkaus (KiKy).
Henkilöstösuunnitelmassa on kerrottu keskeiset henkilöstötarpeeseen vaikuttavat muutokset 2017-2019, henkilöstömäärän kehitys 2016-2019 sekä koulutussuunnitelma.

Teknisen lautakunnan talousarvioesitys sisältää:
* Tuloskortit
* Määrärahaesitys
* Maisemataulukot
* Henkilöstösuunnitelma
* Koulutussuunnitelma
* Investointiohjelma

Talousarvioraami on lautakuntatasolla sitova valmistelupohja.

Teknisen lautakunnan raami on:

Tulot 43.316.000 euroa
Kulut 36.714.000 euroa
Toimintakate + 6.602.000 euroa

Talousarvion valmistelun lähtökohtana oli kaupunginhallituksen antama raami. Raamineuvotteluissa ei ollut tietoa kaikista muutoksista tai niiden vaikutuksista tulo- ja kulueriin. Käyttötalouden talousarvion valmistelu annettuun raamiin osoittautui näin melko mahdottomaksi tehtäväksi. Seuraavassa läpikäydään merkittävimmät poikkeamat raamineuvotteluun:

Raamineuvottelussa oli tarkoituksena Kyytineuvon sote-kuljetusten ja koulukuljetusten tulot/menot siirtää kokonaisuudessaan teknisen lautakunnan raamiin. Sote-kuljetusten tulot/menot siirtyivät, mutta koulukuljetusten tulot ja menot jäivät sivistyksen raamiin. Sote-kuljetukset laskutetaan ESSOTE:lta lisättynä Kyytineuvon hallinnon kuluilla (1,9 milj. euroa). Sivistystoimelta laskutetaan hallinnon kulut 44 000 euroa. Joukkoliikenne muuttui bruttomaksu-perusteiseksi ja samaan aikaan otettiin käyttöön Waltti-maksukortti 1.6.2016 alkaen. Bruttoperiaatteesta johtuen joukkoliikenteestä odotetaan saatavan tuloja 800 000 euroa enemmän ja vastaavasti liikennöitsijälle maksettavat korvaukset ovat nousseet.

Asuntomessujen järjestämiseen oli alustava menovaraus n. 700 000 euroa, mutta suunnitelmien ja sopimusvelvoitteiden täsmennyttyä arvioidaan menojen olevan n. 1,3 milj. euroa.
Messuille palkataan tilapäishenkilöstöä ja tehdään palvelujen ostoja esim. bussiliikenne parkkipaikan ja messualueen vällillä, liikenteen ja pysäköinnin ohjausta, vartiointia ja järjestyksenvalvontaa. Messuvuonna projektilla työskentelee noin 50 määräaikaista henkilöä. Tuloarvio pääsylippu- ja pysäköintituloja on arvioitu saatavan 600 000 euroa.

Tilakeskuksen raamivalmistelussa ei oltu huomioitu Rantakylän koulun ja Anttolan koulun kertaluontoisia parakkikustannuksia 650 000 euroa.

Kaupungin myydessä mm. kiinteistöyhtiö Naistingille merkittävän kiinteistöomaisuuden vuokratuloja jää saamatta. Vuokratulojen vähenemisissä ei oltu huomioitu sisäisten vuokratulojen vähenemistä n. 742 300 euroa. Sisäisten ja ulkoisten vuokratulojen osuudet myyntien ja tehostamistoimenpiteiden johdosta alenevat jatkossakin.

Tilakeskuksen raamissa oli 700 000 euroa rakennusten purkukustannuksiin, mutta valmistelussa tämä meno on poistettu, eikä kaupunki pura kiinteistöjä v. 2017.

Kaupungin hallintopalvelukeskusuudistuksessa toimialaa avustava henkilöstö siirrettiin yleishallintoon palkka-, sosiaali- ja muine oheiskuluineen. Palkkakustannukset vähenevät toimialalla, mutta yleishallinnon kulut veloitetaan sisäisellä vyörytyksellä hallintokunnilta. Sisäiset veloituskustannukset ovat tästä johtuen kasvaneet.

Yhdyskuntatekniikan ja ympäristön menoja lisäävät pysyvästi uusien alueiden mm. Karkialammen alueen ja Kirkonvarkauden alueen liittäminen ylläpitosopimuksiin. Messuvuosi ja Suomi 100 vuotta -juhlavuosi edellyttävät kertaluontoista panostamista keskusta-alueelle.

Kaupunki on lopettanut energiapuuhankinnan, eikä se ole jatkossa oma tulosyksikkö. Henkilöstö kuluineen on siirretty metsät ja vesialueet -tulosyksikköön. Tulot ovat loppuneet.

Teknisen lautakunnan talousarvioesitys on:

Tulot 40 517 619 euroa
Kulut 35 191 000 euroa
Toimintakate 5 326 619

Raamiesitys on -2,8 milj. euroa pienempi tulojen osalta ja -1,5 milj. euroa pienempi menojen osalta ja toimintakate -1,27 milj. euroa pienempi.

Teknisen lautakunnan talousarvioesitys jakaantuu tulosalueille seuraavasti:

TulosalueTulotKulutT-kate

Hallinto 3 668 519 7 345 002- 3 676 483

Kaupunki-
ympäristö    422 800 8 478 444- 8 055 644

Mittaus ja kiinteistöt  4 288 000 1 685 293  2 602 707

Kaupunki-
suunnittelu       18 000    800 003 -  782 003

Tilakeskus32 120 30016 882 25815 238 042

YHTEENSÄ40 517 61935 191 000  5 326 619

 

Tekninen lautakunta on ns. maisema-lautakunta, jonka talousarviossa suoritteet on kytketty määrärahoihin. Maisemataulukoiden lopussa on viestit tilaajalle -kenttä, jossa kerrotaan keskeiset toiminnan muutokset, painopisteet ja perustelut määrärahamuutoksille sekä suoritemäärille.

Investoinnit

Teknisen johtajan esitys investointiohjelmaksi tukee strategisen tavoitteen saavuttamista. Investointiohjelman mukaiset hankkeet ja projektit rakentavat kaupunkia kestävästi, tukevat Mikkelin uudistumista ja antavat kehitysmyönteisen polun löytymiselle aidon mahdollisuuden. Investointi ohjelma sisältää projekteja kaupungin elinvoimaisuuden varmistamiseksi, mutta se sisältää osaltaan myös olemassa olevaa kaupunkirakennetta ja palvelurakennetta ylläpitäviä korjausinvestointeja.

Kunnan tulorahoituksella on kyettävä rahoittamaan poistonalaiset investoinnit tuotantovälineisiin, joilla kaupunki tuottaa palvelunsa. Kaupungin poistosuunnitelma on uusittu 2012 suosituksen mukaiseksi. Poistosuunnitelman mukainen poistotaso on n. 20 miljoonaa euroa. Tämä poistotasotavoite ei sisällä Metsä-Sairilan jätevepuhdistamoa. Sote- ja maakuntauudistuksen vaikutukset täysipainoisesti poistotasoon ja vastaavasti tulorahoituksen alkavat vuonna 2020.

Taloussuunnitelmavuosille 2018 - 2020 esitetyt investoinnit ovat ohjeellisia ja niiden toteutus sopeutetaan vuosittain valtuuston päätöksellä kaupungin taloudelliseen tilanteeseen.

Rakenteellisesti investointiohjelma on rakennuttu seuraaviin luokkiin:
* Kiinteä omaisuus
* Talonrakennusinvestoinnit
* Julkinen käyttöomaisuus, kiinteät rakenteet ja laitteet
* Irtain omaisuus
* Arvopaperit ja osuudet
* Taseyksiköt ja liikelaitokset

Kaupunki hakee ja pilotoi uusia malleja investointien toteuttamiseksi mm. Anttolassa ja Haukivuoressa. Anttolassa valmistelussa on osa koulukokonaisuutta ja Haukivuoressa päiväkoti. Kohteen rakentamisinvestointi toteutettaisiin ulkopuolisen toimijan toimesta, jolloin investointi tehtäisiin esim. konserniyhtiön tai täysin ulkopuolisten investorien toimesta.

Keskeisimmät vuoden 2017 investointiohjelman projektit on eritelty seuraavassa:

Tulot

Kaupunki myy maata ja kiinteistöjä (4,1 milj. euroa). Tulot muodostuvat pääosin ns. Graniittitalon ja kerrostalotonttien myynnistä.

Kaupunki myy osakeomistusta (1,2 milj. euroa), mm. Arkistotalon osakekannan.

Menot

Otavan opiston asuntolan korjaus (0,5 milj. euroa) saatetaan loppuun.

Rantakylän koulun peruskorjaus ja laajennus jatkuu (rakentaminen 6,25 milj. euroa, laiteinvestoinnit 0,45 milj. euroa) Rakentaminen on alkanut vuonna 2016. Koulukokonaisuuden kokonaisinvestointi irtaimistoineen on noin 11 milj. euroa.

Anttolan yhtenäiskoulun rakenteita on laajasti tutkittu, jonka ajan koulua on käyty alueelle sijoitetuissa parakeissa ja Anttola-talon tiloissa.  Selvitysten ja kokonaisarvion perusteella talousarvioesitys sisältää kustannuksen (0,3 milj. euroa), jolla nykyinen koulu puretaan, Anttola-talosta hyödynnetään nykyistä laajemmin tiloja ja kouluun hankitaan koulunkäynnissä välttämätöntä irtaimistoa. Koulun uudisosan rakentaa kaupungin ulkopuolinen investoija, jolloin koulukiinteistöstä syntyy sivistystoimen käyttötalousmeno.

Anttolan koulun liikuntasalin korjaus siirtyy ja toiminnassa käytetään muita taajamassa olevia tiloja.

Naisvuoren uimahallin peruskorjaus (1,85 milj. euroa) saatetaan loppuun. Hankkeen kokonaisinvestointi on noin 3 milj. euroa. Halli avautuu käyttäjille elokuussa 2017.

Suomenniemellä keskitetään kaupungin palvelutarjontaa, jolloin mm. kirjasto, nuoriso ja yhteyspistetoiminta sijoitetaan entisen koulun tiloihin (0,35 milj. euroa). Vanhasta kunnantalosta voidaan luopua.

Uuden taidemuseon rakentaminen (2 milj. euroa) alkaa ns. viljasiilotontille osana laajempaa tontin rakentamista. Hankkeen kokonaiskustannus n. 6 milj. euroa ja museon rakentaminen käyttöönottoineen kestää noin kolme vuotta.

Kirkonvarkauden asuinalueen rakentaminen jatkuu. Osa alueesta, ns. Asuntomessualue, viimeistellään asuntomessuja varten näyttelykuntoon, minkä lisäksi varmistetaan alueelta myyntiin tulevien tonttien luovutus vuosille 2018-2019 (0,75 milj. euroa).

Valtatie 5 hanke Mikkelin kohdalla valmistuu (0,3 milj. euroa) ja valtatie 5:n yhteysvälin Mikkeli – Juva perusparantaminen alkaa syksyllä (1 milj. euroa). Hankkeiden vetovastuu on Liikennevirastolla. Koko yhteysväli valmistunee vuonna 2020.

Kalevankankaan urheilualueella jatkuu rakentaminen. Kaupunki maksaa Areena Oy:n osakekannasta osuutensa (3 milj. euroa). Raviradan alueen katu- ja pysäköintijärjestelyt etenevät (1,4 milj. euroa). Alue valmistuu 2018.

Urheilupuiston peruskunnostaminen jatkuu kenttälajien (juoksuradat, hyppypaikat) suorituspaikkojen saneeraamisella (0,5 milj. euroa).

Metsä-Sairilan jäteveden puhdistamon kalliorakentamisen urakka jatkuu (9 milj. euroa). Hankkeen kokonaisinvestointi on noin 43 milj. euroa.

Investointiesitys vuodelle 2017 ilman Metsä-Sairilan puhdistamoa:

Tulot 7 298 euroa
Menot  - 29 140
Netto – 21 842

Lautakunta saa yksityiskohtaisen selvityksen investointiohjelmasta ja sen sisältämista hankkeista ja projekteista kokouksessa.

Päätösehdotus

Esittelijä

Jouni Riihelä, tekninen johtaja, Jouni.Riihela@mikkeli.fi

Tekninen lautakunta hyväksyy vuoden 2017 talousarvioesityksen, joka ylittää kaupunginhallituksen asettaman käyttötalouden raamin ollen toimintakatteen osalta 1,27 milj. euroa pienempi. Lautakunta lähettää talousarvioesityksen edelleen kaupunginhallituksen käsiteltäväksi sekä lähettää esityksen myös lausunnolle aluejohtokuntiin, nuorisovaltuustoon ja vammaisneuvostoon, jotka antavat lausunnon suoraan kaupunginhallitukselle.

Lisäksi lautakunta päättää pyytää lausunnon talousarvion investointiosasta kasvatus- ja opetuslautakunnalta sekä kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntalautakunnalta.

Lisäksi lautakunta lähettää talousarvioesityksen tiedoksi teknisen lautakunnan jaostolle.

Päätös

Hyväksyttiin.

Merkitään, että Jaana Strandman ja Pekka Heikkilä poistuivat kokouksesta tämän pykälän käsittelyn aikana.

Valmistelija

  • Virpi Siekkinen, sivistystoimenjohtaja, Virpi.siekkinen@mikkeli.fi

Kuvaus

Suomenniemen vanhan koulun remontoiminen niin, että vanhan kunnantalon toiminnot voidaan siirtää sinne, on kirjastopalveluiden ja liikunta- ja nuorisopalveluiden näkökulmasta erinomainen asia. Nykyiset tilat kaipaavat peruskorjausta. Vanha koulu on suojeltu rakennus, ja se on joka tapauksessa pidettävä kunnossa ja lämpimänä. Vanhan koulun tilat ovat riittävät toimintojen kannalta, ja lisäksi se mahdollistaa kirjastopalvelujen omatoimikäytön ja tilojen käytön muun muassa järjestöille.

Taidemuseotoiminnalle on saatava tarkoituksenmukaiset sekä terveelliset ja turvalliset tilat. Nykyisessä taidemuseossa on kosteusvaurioista johtuva sisäilmaongelma, jonka vuoksi osa taidemuseon henkilöstöstä on oireillut pitkään. Työnantajan on taattava henkilöstölleen terveelliset ja turvalliset työtilat. Merkittävä ongelma toiminnan kannalta on graniittitalon olosuhdehallinta, jota ei saada museotoiminnan edellyttämälle tasolle. Olosuhdehallinnan epävakaus vaarantaa sekä pysyvien kokoelmien että vaihtuvien näyttelyiden teosturvallisuuden. Yleisön kannalta ongelmana on tilojen saavutettavuus ja esteettömyys. Toimintoja on kolmessa kerroksessa eikä talossa ole hissiä. Portaat ovat myös turvallisuusriski, kun raskaita teoslaatikoita ja kulttuurihistoriallisesti arvokasta kulttuuriperintöä kannetaan näyttelyihin ja sieltä pois.

Museoinvestoinnin siirtäminen tarkoittaisi:
- toiminnan jatkamista tiloissa, jotka aiheuttavat sekä henkilöstölle
  että asiakkaille terveysriskin
- toiminnan jatkamista tiloissa, jotka eivät ole esteettömät ja saavutettavat
  museolain edellyttämällä tavalla
- toiminnan jatkamista tiloissa, joissa olosuhdehallintaa ei ole mahdollista
  ilman merkittäviä investointeja saada museoalan yleisten standardien
  mukaiseksi
- graniittitalon kastuneiden seinien välitöntä korjaamista nykyistä
  merkittävimpien sisäilmaongelmien välttämiseksi.

Päätösehdotus

Esittelijä

  • Virpi Siekkinen, sivistystoimenjohtaja, Virpi.siekkinen@mikkeli.fi

Lautakunta antaa kaupunginhallitukselle edellä olevan lausunnon kaupungin investointisuunnitelmasta vuodelle 2017.

Päätös

Asiasta käydyn keskustelun aikana esittelijä täydensi lausuntoaan siten, että Suomenniemen vanhan koulun investoinnissa tulee huomioida Suomenniemen aluejohtokunnan lausunto sekä ko. rakennuksen toiminnallisuus ja kustannustehokkuus.

Anne Korhola esitti, että asia jätetään pöydälle. Koska kukaan ei kannattanut esitystä, se raukesi.

Jari Roivas esitti Anne Korholan kannattamana, että kaupunki ei lähde vuoden 2017 taidemuseon hankkeeseen mukaan vaan se tulee siirtää tulevaisuuteen huonon taloustilanteen vuoksi.

Puheenjohtaja totesi, että on tehty esittelijän esityksestä poikkeava kannatettu esitys ja esitti asian ratkaistavaksi äänestyksellä siten, että ne jotka kannattavat esittelijän muutettua esitystä äänestävät kyllä ja ne jotka kannattavat Jari Roivaksen esitystä äänestävät ei. Äänestysesitys hyväksyttiin ja suoritetussa äänestyksessä annettiin 11 kyllä ääntä (Juha Kontinen, Jenni Kolmisoppi, Heikki Pyrhönen, Marianne Huoponen, Satu Hasanen, Jari Sihvonen, Niina Särkkä, Hannu Toivonen, Kyösti Kiljunen, Enrique Tessieri, Liisa Pulliainen) ja 2 ei ääntä (Jari Roivas, Anne Korhola).

Puheenjohtaja totesi, että esittelijän muutettu esitys on tullut kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntalautakunnan päätökseksi.

Merkitään, että Jari Roivas jätti eriävän mielipiteen.

Pöytäkirja tämän pykälän osalta tarkastettiin kokouksessa.

Äänestystulokset

  • Kyllä 11 kpl 79%

    Juha Kontinen, Jenni Kolmisoppi, Heikki Pyrhönen, Marianne Huoponen, Satu Hasanen, Jari Sihvonen, Niina Särkkä, Hannu Toivonen, Kyösti Kiljunen, Enrique Tessieri, Liisa Pulliainen

  • Ei 2 kpl 14%

    Jari Roivas, Anne Korhola

  • Tyhjä 1 kpl 7%

     

Tiedoksi

Tekninen toimi, kaupunginhallitus

Muutoksenhaku

Valmistelua tai täytäntöönpanoa koskevaan päätökseen ei saa hakea muutosta. Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 91 §.