Kaupunkiympäristölautakunta, kokous 3.10.2017

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 42 Asuminen Mikkelissä 2024 taustoittavan osan päivitys

MliDno-2015-921

Aikaisempi käsittely

Valmistelija

Eveliina Könttä, kaavoittaja, eveliina.kontta@mikkeli.fi

Kuvaus

Asuminen Mikkelissä on monimuotoista, se pitää sisällään niin vakituista kuin väliaikaistakin asumista. Yhdistäviä piirteitä ovat muun muassa yhteys luontoon ja asumisen väljyys. Asumisen laatutekijänä korostuvat erityisesti yhteys vesistöihin ja helposti saavutettavat virkistysalueet taajama, haja- ja vapaa-ajan asutusalueilla. Asumisväljyys on keskimääräisesti hieman suurempi kuin koko Suomen keskiarvo. Mikkelin sisällä asumisväljyydessä on kuitenkin selkeitä eroja. Länsi-Savon laatimien vertailujen mukaan leveimmin asutaan Annilanselän ja Korpikosken alueilla, joissa asumisväljyys on yli 50 m2 per asukas. Vastaavasti ahtaimmin (asumisväljyys alle 39 m2 per asukas) asutaan Ihastjärven, Karkialammen, Tuppuralan ja Peitsarin alueilla.  Yleisesti asuinalueilla kaupunkirakenne on kuitenkin väljä, mahdollistaen vapaa-ajan vieton levittäytymisen kodin seinien sisäpuolelta puistoihin, leikkikentille ja lenkkipoluille. Asuminen Mikkelissä 2024 työssä kasvukeskusvisiona on ihmisen kokoinen asuinympäristö. Se tarkoittaa palveluiltaan saavutettavaa, viihtyisää ja turvallista arkiympäristöä asuitpa tiiviisti kerrostalossa tai väljemmin pientaloalueella.

Lausuntojen pohjalta työhön tehdyt muutokset

Asuminen Mikkelissä 2024 työ lähetettiin kommentoitavaksi keväällä 2015 Mikkelin kaupungin aluejohtokunnille, vanhusneuvostolle, nuorisovaltuustolle, vammaisneuvostolle, rakennuslautakunnalle sekä Mamok:lle. Lausunnot saatiin aluejohtokunnilta, vammaisneuvostolta ja Mamok:lta. Lisäksi palautetta on saatu tekniseltä lautakunnalta ja Mikkelin kaupungin ympäristöpalveluilta. Palautteista nousi esiin arvokkaita näkökulmia Asuminen Mikkelissä 2024 työn kehittämiseen. Keskeisimmät palautteet koskivat seuraavia asioita:

Käsitteet

Pitäjä-nimeä toivottiin käytettäväksi kuntaliitosten myötä Mikkeliin liittyneistä entisistä kuntakeskuksista. Pitäjä sanaa on käytetty työssä erityisesti laatua kuvaavissa kohdissa, joissa on haluttu korostaa keskuksen identiteettiä ja ominaispiirteitä. Aluerakennetta käsittelevissä osissa on käytetty sanaa keskus ja alakeskus, koska ne ovat yleisesti käytössä olevia aluerakennetta kuvaavia käsitteitä. Palautteen pohjalta kyseiset käsitteet on erikseen avattu aluerakennetta käsittelevässä luvussa (s. 15). Roolit -osion (s. 26–27) yhteydessä haluttiin kirkastaa ekologisuuden ja digitaalisuuden teemoja määrittelemällä käsitteiden sisältö.

Pitäjät

Mikkelin pitäjien ominaispiirteitä ja vetovoimatekijöitä tarkennettiin palautteen pohjalta. Työn ”Tämä on Mikkeli” -osiossa (s. 6) on esitetty keskustan ja pitäjien vahvuudet erityisesti asumisen näkökulmasta. Palautteessa nostettiin esiin muun muassa vapaa-ajan asuminen ja siihen liittyvät kulttuuriset muutokset, saavutettavuus ja palvelut sekä luonto- ja kulttuuriympäristöt.

Haja-asutuksen ja vapaa-ajanasuntojen kehittäminen

Haja-asutuksella tarkoitetaan vakituista asumista keskuksen tai alakeskuksen taajaan asutun alueen ulkopuolista aluetta. Haja-asutusta syntyy taajama-alueen ulkopuolelle sijoittuvan uuden rakennuskannan myötä, mutta myös silloin kun vapaa-ajan asunto muutetaan vakituiseen käyttöön. Haja-asutuksen tulisi sijoittua pääsääntöisesti olemassa olevan rakenteen yhteyteen siten, että muodostuu toimivaa aluerakennetta. Uutta haja-asutusalueelle sijoittuvaa vakituisen asunnon rakennuspaikkaa tarkasteltaessa on huomioitava, että rakennuspaikka ja rakennus soveltuvat vakituiseen asumiseen ja että hanke muutenkin täyttää maankäyttö- ja rakennuslain vaatimukset.

Työssä todetaan, että haja-asuminen on luonteenomaista Etelä-Savolle, mutta palveluiden säilyttäminen haja-asutusalueella on haasteellista. Asumisen näkökulmasta haja-asutukseen liittyvät haasteet tulee tunnistaa ja todeta. Haja-asutuksen säilyttäminen seudulle tyypillisenä asumismuotona vaatii panostuksia monikeskuksiseen aluerakenteeseen sekä niiden periaatteiden tunnistamista, joilla haja-asutus toimii aluerakenteen ja kestävän kehityksen kannalta positiivisella tavalla. Haja-asutuksen ja vapaa-ajan asumisen keskittäminen lähelle toisiaan tukevat olemassa olevia palveluja ja voivat jopa synnyttää uusia palvelutarpeita. Haja-asutuksen ja vapaa-ajan asumisen luonnollisia sijoituspaikkoja ovat kirkonkylien ja kylien ympäristöt, jotka ovat perinteisestikin olleet palvelujen tarjoajia ja paikalliskulttuurin näyttämöjä.

Vapaa-ajan asutuksen kannalta keskeisiä tekijöitä ovat jo vahvat vapaa-ajanasuntojen keskittymät. Palautteen pohjalta nostettiin enemmän esiin kaikkia kolmea vesistöä – Saimaata, Puulaa sekä Kyyvettä. Erityisesti toivottiin, että vapaa-ajan asumisen markkinoinnissa painopiste olisi Saimaan ohella myös pitäjien rannoilla sekä vapaa-ajan asutuksessa.

Opiskelija-asuminen

Opiskelija-asumisen kehittämistoiveissa korostuivat asumisviihtyvyys ja keskustan sekä kampuksen läheisyys hyvine kulkuyhteyksineen. Työssä korostettiin keskusta ja kampuksen läheisyyttä opiskelija-asumisen parhaana sijoittumispaikkana. Sijainti nähdään keinona vaikuttaa asumisviihtyvyyteen, keskustassa palvelut ja virkistysmahdollisuudet ovat helposti saavutettavissa eri liikkumismuodoin.

Esteettömyys

Esteettömyys on nostettu yhdeksi tavoitteeksi räätälöinti -osiossa ja se on huomioitu toimenpiteissä. Esteettömyyden merkitys nousi esiin myös saadussa palautteessa. Palautteessa todettiin, että esteettömyys tulee nähdä kaikkia hyödyttävänä ja taloudellisena toimintamallina, joka on osa kestävää kehitystä.

Päätösehdotus

Esittelijä

Jouni Riihelä, tekninen johtaja, Jouni.Riihela@mikkeli.fi

Lautakunta esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle, että se hyväksyy Asuminen Mikkelissä 2024 työn.

Päätös

Hyväksyttiin.

Valmistelija

Eveliina Könttä, kaavoittaja, eveliina.kontta@mikkeli.fi

Kuvaus

 

 

 

 

 

 

 

Päätösehdotus

Esittelijä

Timo Halonen, kaupunginjohtaja, timo.halonen@mikkeli.fi

Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että se hyväksyy Asuminen Mikkelissä 2024 työn.

Esitys kaupunginvaltuustolle.

Päätös

Hyväksyttiin.

Merkitään, että tekninen johtaja Jouni Riihelä esitteli asiaa kaupunginhallitukselle.

Päätösehdotus

Kaupunginhallitus:
Kaupunginhallitus esittää, että kaupunginvaltuusto hyväksyy Asuminen Mikkelissä 2024 työn.

Päätös

Hyväksyttiin.

Merkitään, että tekninen johtaja Jouni Riihelä selosti asiaa kaupunginvaltuustolle.

Valmistelija

  • Eveliina Könttä, kaavoittaja, eveliina.kontta@mikkeli.fi

Kuvaus

Mikkelin kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Asuminen Mikkelissä 2024 työn 12.10.2015. Työ koostui strategisesta osasta sekä sitä taustoittavasta lähtötieto-osasta. Asumisen kehityksen seuraamiseksi taustoittava osa on päivitetty keskeisiltä osin, ja se lähetetään luottamuselimille tiedoksi.

Taustoittavan osan päivityksessä keskeisenä muutoksena asumisessa huomattiin väestömäärän kasvu kantakaupunginalueella (1 000 uutta asukasta välillä 2015–2017). Kaupungin kokonaisväestömäärä ei ole merkittävästi kasvanut, vaan väestö on muuttanut Mikkelin muilta alueilta keskustaan. Vastaavaa kaupungistumiskehitystä tapahtuu ympäri Suomea. Merkittävimmin kantakaupungin väestö on kasvanut 7-16 -vuotiaiden ja yli 64-vuotiaiden ikäluokissa.

Päätösehdotus

Esittelijä

  • Jouni Riihelä, tekninen johtaja, Jouni.Riihela@mikkeli.fi

Merkitään tiedoksi.

Päätös

Merkittiin.

Merkitään, että Jyrki Koivikko ja kaavoituspäällikkö Ilkka Tarkkanen poistuivat kokouksesta tämän pykälän käsittelyn aikana.

Tiedoksi

Kaupunkisuunnittelu/Kirsi Avelin, Eveliina Könttä, lupa- ja valvontajaosto/Sari Valjakka, mittaus ja kiinteistöt/Jukka Piispa, Reeta Peura, sivistyksen ja hyvinvoinnin palvelualue/Virpi Siekkinen

Muutoksenhaku

Valmistelua tai täytäntöönpanoa koskevaan päätökseen ei saa hakea muutosta. Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §.