Kaupunkiympäristölautakunta, kokous 26.5.2020

§ 61 Kuntalaisaloitteet kevät 2020 Asumisen ja toimintaympäristön palvelualue

MliDno-2020-1088

Valmistelija

  • Jouni Riihelä, tekninen johtaja, Jouni.Riihela@mikkeli.fi

Kuvaus

26.3.2018 MliDno-2018-713 Aloite asemakaavan muutoksesta 30. Kaupunginosan Karilan korttelin 5. Osa, Kihlin rantaan kaavoitettu kevyenliikenteen väylä / As. Oy Orijärven Rantapuisto 2

Annettu vastaus: Asunto Oy Orijärven rantapuisto 1 on keskustellut Asunto Oy Orijärven rantapuisto 2 kanssa rakentamattomasta, mutta kaavaan merkitystä kevyen liikenteen väylästä nimeltään Kylärinki ja esittää hakemuksessaan kaavamuutosta Orijärven Kylärannanpuistoon. Esityksessä halutaan muuttaa kaavaa siten, että korttelin 30 etelärajaa sivuava Kylärinki poistetaan asemakaavasta. Perusteluina todetaan, että väylän rakentamisesta ja käytöstä aiheutuisi merkittävää haittaa neljän metrin päässä väylästä olevien rakennusten asukkaille. Samoin todetaan, että mahdolliset väylän käyttäjät eivät erottaisi julkisia ja yksityisiä alueita toisistaan, jolloin taloyhtiön piha-alueiden kautta kulkeva läpikulkuliikenne lisääntyisi. Lisäksi todetaan, että kaavaan merkitty väylä on tarpeeton ja että Kylärannanpuistoon pääsee hyvin rannan viertä kulkevaa ulkoilureittiä pitkin ja Karilantieltä Orijärven rantatielle kulkee jo nyt kevyen liikenteen väylä. Uusi väylä ei toisi parannusta nykyisiin liikennejärjestelyihin. Väylän toteutuksesta aiheutuisi turhia kustannuksia kaupungille.

Nykyinen asemakaava nro 904 on saanut lainvoiman 15.11.2012. Asemakaava korvasi aikaisemman Mikkelin maalaiskunnan vuoden 2000 asemakaavan, joka tehtiin Orijärven modernin puutaloalueen pohjaksi. Vuoden 2000 asemakaavassa alueelle oli osoitettu julkisten lähipalvelurakennusten korttelialue (YL) ja sen parkkipaikat oli osoitettu länsipuolen autopaikkojen (LPA) korttelialueelle. Tarve lähipalveluiden korttelialueelle ei realisoitunut ja kaupunki katsoi, että alue voidaan osoittaa muuhun käyttötarkoitukseen.

Vuoden 2012 asemakaavassa YL-korttelialue jaettiin kahteen osaan, Kyläringin eteläpuoleinen alue liitettiin osaksi Kylärannanpuistoa merkinnällä (VP) ja pohjoisesta korttelialueesta muodostettiin rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialue (AR). Uudelle asuinkorttelille osoitettiin yhteiskäyttöinen alue (AH), joka sijoitettiin (AR) korttelialueen keskelle. Vuonna 2019 vahvistetussa Kantakaupungin osayleiskaavassa Orijärven moderni puutaloalue on merkitty kaupunkikuvallisesti arvokkaaksi alueeksi, jolla on paikallista ja maakunnallista merkitystä. Vuoden 2000 asemakaavassa katuverkko ja infrarakentaminen oli sovitettu toimivaksi kokonaisuudeksi. YL korttelialueelle oli merkitty johtorasite, joka halkaisi korttelialueen suunnilleen nykyisen Kyläringin kevyen liikenteen väylän kohdalla. Vuoden 2012 asemakaavassa kevyen liikenteen linjaus muutettiin vastaamaan vesi- ja viemärilinjan rasitetta.

Kaupunki toteaa, että vesi- ja viemärilinjaus edellyttää linjauksen kohdan säilyttämistä vapaana ja että linjaus tulee olla huollettavissa. Kaupungin tavoite on osoittaa tällaiset linjaukset kaupungin hallinnoimille yleisille alueille kuten katu- ja puistoalueille. Kylärannanpuistossa kulkee erilaisia polkuja ja reittejä, jotka palvelevat alueella liikkujia ilman, että ne ovat osa kaupungin virallista kevyen liikenteen reitistöä. Kaavaan osoitettu kevyen liikenteen väylä Kylärinki ei korvaa näitä, mutta antaa mahdollisuuden toteuttaa reitin, joka palvelisi sellaisia liikkujia, jotka vaativat esteetöntä ja talvihuollettua reittiä. Kaupunki katsoo, että ottaen huomioon edellä mainitut seikat edellytyksiä kaavamuutokselle ei ole ja reitti tulee säilyttää kaavassa. Lisäksi todetaan, että reitin toteutuessa korttelialueen ja kevyen liikenteen väliin voidaan rakentaa este esim. istutuksilla tai aidalla tavalla, joka selkeästi erottaa yksityisen alueen julkisesta.

13.10.2018 MliDno-2018-2139, Kuntalaisaloite: Mikkelin kaupunki liittyy Satakunta-hankkeen tutkimusryhmään, missä tutkitaan parhaita toimintamalleja sisäilmaongelmien ennalta ehkäisemiseksi ja terveiden tilojen saamiseksi

Annettu vastaus: Mikkelin kaupunki on aikanaan perehtynyt kyseiseen Satakunta -hankkeeseen ja todennut sen hyötyjen olevan liian marginaaliset suhteessa projektin vaatimaan resurssiin. Merkittävä osa Satakunta -hankkeen osa-alueista on sellaisia, että Mikkelin kaupunki ei saa niistä suoranaista hyötyä (esimerkiksi toksikologinen osuus, lääketiede- ja immunologinen tutkimus jne).

Mikkelin kaupunki on aktiivisesti oppimassa uutta tietoa sisäilma-asioiden ennaltaehkäisemisestä ja prosessinhallinnasta. Kaupunki panostaa enemmän Terveet tilat 2028 ohjelmaan, jonka tavoitteena on tervehdyttää julkiset rakennukset ja tehostaa sisäilmasta oireilevien henkilöiden hoitoa ja kuntoutusta.

15.10.2018 MliDno-2018-2140 Laajalammen kaupunginosan kehittäminen jatkamalla Kaituentietä Lappeenrannantielle (tie 13)

Kuntalaisaloite on saapunut kaupunkiympäristön elinkaaripalvelut tulosalueelle vastattavaksi 7.6.2019

Annettu vastaus: Kuntalaisaloitteessa on esitetty kaksi vaihtoehtoista reittiä kadun jatkamiseksi Ristiinantielle. Kummankaan reitin kohdalla ei ole yleiskaavassa tai asemakaavassa katuyhteysmerkintää. Kaavojen muuttaminen ei ole lähivuosien ohjelmassa. Laajalammelta on toimiva katuyhteys Kaituentien kautta Ristiinantielle(VT 13).

28.3.2019 MliDno-2019-783 Tontteja saa varata vain kaavanmukaiseen tarkoitukseen

Annettu vastaus: Tonttien varaaminen tapahtuu tontteja etsivien rakentajien/rakennuttajien toimesta. He pyytävät tontin varaamista kaupungilta. Takana on aina jokin hanke, jonka johdosta tonttivarausta tarvitaan. Tontin varausaikana sitten tarkemmin tutkitaan hankkeen soveltuvuus kyseiselle varatulle tontille.

Lähtökohtaisesti asemakaava-alueella tapahtuvan rakentamisen tulee olla asemakaavan mukaista. Tonttien varausvaiheessa ei voi aina tietää – ei kaupunki eikä tontin varaaja – millaiseen muotoon tontille suunniteltava hanke lopulta asettuu. On mahdollista, että hanke toteutuakseen tarvitsee jonkin poikkeamisen asemakaavasta, mutta tätä ei etukäteen ole kukaan voinut tietää. Tämän johdosta hankkeen asemakaavan mukaisuudesta ei tonttia varattaessa ole useinkaan mahdollista saada täyttä varmuutta. Toisin päin asiaa katsoen olisi eduksi, että asemakaavat olisivat mahdollisimman joustavia ja sallivia.

Kaikkiaan ei siis ole mahdollista täydellä varmuudella etukäteen tietää tonttia varattaessa sitä, onko tontille suunniteltu hanke lopulta täysin asemakaavan mukainen vaiko ei ole. Joustavat ja sallivat asemakaavat edistäisivät parhaiten tätä asiaa.

9.8.2019 MliDno-2019-1562 Orijärven ympäri kiertävälle lenkille lisää roskiksia

Annettu vastaus: Kiitokset palautteesta koskien roska-astioiden lisäämistä Orijärven ympäri kiertävälle reitille. Kierrätyspisteen luona oleva roskis vaihdetaan suurempaan, että siihen mahtuisi enemmän jätettä. Uimarannan kohdille Karjalantien varteen kevytväylän varteen lisätään uusi roskis. Veikanmäentie-Karilantie risteys on yksityistä aluetta, joten siihen ei voi roskista lisätä.

2.1.2020 MliDno-2020-8 Kuntalaisaloite Tuskun kaupunginosan kehittämiseksi - Tusku-Seura ry

Annettu vastaus: Kiitos kehittämisesityksistä. Vastaukset on esitetty kunkin kysymyksen kohdalla erikseen. Tuskun kaupunginosan asukkailta on tullut Tusku-Seura ry:lle seuraavia kehittämisasioita:

1. Melusuojaus Vuolingonkadulle välille Rahtitie - Sannastinjoki

Kun Vuolingonkatu yhdistettiin Vanhamäentiehen, on liikennemelu kasvanut omakotitalojen kohdalla voimakkaasti. Lisäksi valtatie 13 melu ulottuu näille tonteille. On kohtuullista, että mainittuun kohtaan rakennetaan liikennemelun suojaus.

Vastaus: Melusuojaus on rakentamisen tarvelistalla, mutta tämän hetken rakentamisen määrärahat eivät mahdollista kohteen rakentamista.

2. Sadekatoksia paikallisliikenteen pysäkeille.

Aluksi tarvitaan yksi sadekatos kullekin Vuolingonkadun, Tenholahdentien ja Karjalanharjun tien vilkkaammille lähtöpysäkeille. Tuskun joukkoliikenteen linja on toiseksi vilkkain linja, joten sadekatokset olisivat tarpeellisia.

Vastaus: Nikarantien ja Tenholahdentien alueelle asennetaan 2020 yksi linja-autokatos.

3. Sannastinraitin rakentaminen

Sannastinraitti on kevyenliikenteen väylä välillä Rahtitie- Kokkokallionkuja. Se on käytöstä poistettua hiekkapohjaista vanhaa Kangasniementietä, jota ei ole rakennettu kaduksi. Sadeaikaan tiepohja on liejuinen ja siinä on vesilammikoita. Tässä kunnossa se on ollut jo hyvin pitkään.  Olisi kohtuullista, että se viimein rakennettaisiin valmiiksi.

Vastaus: Sannastinraittia hoidetaan kunnossapidon keinoin lanaamalla ja sorastamalla tarvittaessa. Kohde ei ole lähivuosien rakentamisohjelmassa.

4. Suurien kuusien poisto Latupirtille johtavan hiihtoladun päältä väliltä Sannastinraitti- Jyväskylänvaltatie ja edelleen tien vierestä sekä Sannastinraitin jokisillan läheltä. Valtavan suuret kuuset haittaavat latuverkon kunnossapitoa, lumi ei sada maahan saakka vaan jää oksiin, ja kevättalvella pudottaa runsaasti neulasia ladulle ja lumi sulaa aikaisin. Lisäksi suuret kuuset varjostavat lukuisten omakotitalojen tontteja länsisuunnasta.

Vastaus: Metsätoimi neuvottelee liikuntatoimen kanssa tarvittavista puiden poistoista.

5. Kahden lyhtypylvään siirto Sannastinraitilla

Sannastinraitin alkupäässä pitäisi kahta valaisinpylvästä siirtää parilla metrillä, jotta kevyenliikenteen väylä ja hiihtolatu mahtuisivat olemaan vierekkäin ja pitämään ne kunnossa.

Vastaus: Asia on käyty läpi liikuntatoimen kanssa ja todettu, että valaisinpylväitä ei tarvitse siirtää.

27.1.2020 MliDno-2020-308, Liikennemerkit ja liikenne Annikinkatu, Mikkeli

Mikkelin kaupungille on tullut aloite koskien Annikinkadun läpiajoliikenteen ja pysäköinnin kieltoja sekä ylinopeuksia. Aloitteen tekijän mukaan liikennemerkit ovat epäloogisia ja autoilijat, jotka eivät noudata läpiajokieltoja ajavat alueella ylinopeutta.

Annikinkadun läpiajo kielletään Uuden Ristiinantien suunnasta tultaessa liikennemerkillä ”Moottorikäyttöisellä ajoneuvolla ajo kielletty” sekä lisäkilvellä ”Koskee läpiajoliikennettä Jääkärinkadulle ja Kasarminkadulle”. Jääkärin- ja Kasarminkatujen suunnasta Annikinkadun läpiajo kielletään liikennemerkillä ”Moottorikäyttöisellä ajoneuvolla ajo kielletty” sekä lisäkilvellä ”Koskee läpiajoliikennettä Porrassalmen- ja Päiviökadulle ja Ristiinantielle”. Edellä mainittu liikennemerkki näkyy Jääkärinkadun ja Kasarminkadun liittymästä, mutta läpiajokieltoa on haluttu aikanaan tehostaa Jääkärinkadulla liikennemerkillä ”Oikealle kääntyminen kielletty” ja Kasarminkadulla liikennemerkillä ”Vasemmalle kääntyminen kielletty” sekä molemmista suunnista lisäkilvellä ”Koskee läpiajoliikennettä”. Läpiajo on kielletty li-säksi myös Kyllikinkadulla Kasarminkadun suunnasta. Brahenkadulla läpiajoa ei ole nykytilanteessa kielletty. Nuijamiehen alueelle on valmisteilla asemakaava (Nuijamiehen asuin-alue osa 2). Asemakaavaehdotuksessa on esitetty Brahenkadun ja Annikinkadun kulkuun muutoksia, muutokset voidaan tehdä, kun kaava lainvoimainen.

Aloitteen laatija on huolissaan Annikinkadulla ilmenevistä ylinopeuksista. Nuijamiehen alueella on voimassa aluenopeusrajoitus 30 km/h. Jokaisen liikenneympäristössä liikkuvan velvollisuus on noudattaa liikennesääntöjä ja siten myös nopeusrajoituksia. Nopeusvalvonta kuuluu poliisille, kuntalaisaloite lähetetään tiedoksi Itä-Suomen poliisilaitokselle.

Aloitteessa oli maininta lisäksi aluepysäköintikiellosta. Annikinkadulla kadunvarsipysäköinti on sallittu asukaspysäköintiluvalla aluepysäköintikieltomerkillä merkityllä alueella, molemmin puolin katua, aluepysäköintikielto päättyy liikennemerkkiin ”Pysäköinti-kieltoalue päättyy”.

28.4.2020 MliDno-2020-965, Kuntalaisaloite alikulkutunnelin rakentamiseksi Mikkelin Rantakylään

Keromäen alueen asukkaat ovat esittäneet kevyen liikenteen alikulun rakentamista Vanhan Otavantien ali, Grenmanintien liittymän kohdalla. Keromäen alueella asuu lapsiperheitä, lapset käyvät Rantakylän koulua. Aloitteen mukaan koululaisten koulumatkareitti kulkee Vanhan Ota-vantien yli jalankulku- ja pyörätielle, josta matka jatkuu edelleen Rantakylän koululle. Kuntalais-aloitetta koskeva Vanha Otavantien on maantie, jonka ylläpidosta ja kehittämisestä huolehtii ELY-keskus.

Vanhalla Otavantiellä on Grenmanintien liittymässä keskisaarekkeellinen suojatie. Vanhan Ota-vantien nopeusrajoitus vaihtuu Otavan suunnasta tultaessa ennen suojatietä 80 km/h:stä 50 km/h:iin. Vuosina 2015-2019 liittymän alueella ei ole tapahtunut poliisin tietoon tulleita liikenneonnettomuuksia. Vuonna 2014 tapahtui loukkaantumiseen johtanut jalankulkijaonnettomuus sekä omaisuusvahinkoon johtanut kahden henkilöauton välinen risteämisonnettomuus.

Vuonna 2019 laadittiin Mikkelin kaupungin ja Pohjois-Savon ELY-keskuksen yhteistyönä Mikkelin liikenneturvallisuussuunnitelma. Liikenneturvallisuussuunnitelmassa liikenneturvallisuutta parantavina toimenpiteinä Vanhalle Otavantielle, Grenmanintien liittymän kohdalle, on esitetty:

- nykyisen 50-rajoituksen alkamiskohdan siirtämistä hieman Otavan suuntaan,
- nopeusrajoituksen havaittavuuden parantamista maalaamalla nopeusrajoitus ajorataan,
- suojatien havaittavuuden parantamista lisäämällä suojatienmerkit myös keskisaarekkeeseen ja siirtämällä nykyisiä suojatiemerkkejä,täsmävalaistuksen rakentamista suojatien kohdalle sekä kevyen liikenteen yhteyden - rakentaminen suojatien ja kevyen liikenteen väylän välille.

Liikenneturvallisuussuunnitelmassa ei ole esitetty kuntalaisaloitteessa toivottua kevyen liikenteen alikulkua. Liikennesuunnittelija on lähettänyt 13.5.2020 aloitteen sähköpostitse Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kirjaamoon käsiteltäväksi.

Päätösehdotus

Esittelijä

  • Jouni Riihelä, tekninen johtaja, Jouni.Riihela@mikkeli.fi

Merkitään tiedoksi.